Vuoden 2024 presidentinvaaleihin lähdetään kutkuttavasta tilanteesta: koko kansan suosikiksi noussut Sauli Niinistö ei voi enää jatkaa valtion päämiehenä, ja kisaan on ilmoittautunut useampi potentiaalinen voittaja.
Nouseeko Pekka Haavisto kolmannella yrittämällä voittoon? Miten oikeistoblokin äänet jakautuvat? Kuinka käy politiikan ulkopuolelta tulevan Mika Aaltolan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme alempana.
Presidentinvaalit pähkinänkuoressa
Ennen presidenttiehdokkaisiin tutustumista on hyvä käydä kisan säännöt läpi. Presidenttivaalit järjestetään Suomessa kuuden vuoden välein, tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Sama henkilö voi toimia presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä kautta eli 12 vuotta – istuva presidentti Sauli Niinistö ei näin ollen voi asettua enää ehdolle.
Ehdokkaan voi asettaa joko rekisteröity puolue tai valitsijayhdistys, ja ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Jos ehdokkaita on vain yksi, hänet valitaan ilman vaaleja. Tämä ei tule olemaan ongelma tänäkään vuonna, vaan kisasta odotetaan jännittävää ja tiukkaa!
Jos ehdokas saa ensimmäisellä äänestyskierroksella yli 50 % äänistä, hänet valitaan suoraan presidentiksi. Jos äänimäärä jää tämän alle, voittaja valitaan toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.
Vuodesta 1994 Suomen presidentti on valittu kansanvaaleilla – käytännössä siis neljä (kohta viisi) kertaa. Ennen tätä käytössä oli valitsijamiesvaalit, joissa suomalaiset äänestivät valitsijamiehiä (yhteensä 300), jotka sitten äänestivät presidentin. Ensimmäinen ”uuden vaalitavan” eli kansanvaalien presidentti oli Martti Ahtisaari, joka tuli kisaan politiikan ulkopuolelta.
Vaalien voittaja on selvinnyt ensimmäisellä kierroksella vain kerran, vuonna 2018, kun Niinistö valittiin toiselle kaudelleen 62,6 % äänisaaliilla. Presidentinvaaleihin liittyy muutakin mielenkiintoista nippelitietoa! Tiesitkö esimerkiksi, että suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg valittiin eduskunnan toimesta, sillä itsenäisen Suomen perustuslakia sorvattiin vielä?
Tai että monilla Suomen ensimmäisistä presidenteistä oli alunalkujaan ruotsinsukuinen nimi:
- Kaarlo Juho Ståhlberg oli Carl Johan Ståhlberg.
- Lauri Kristian Relander oli Lars Kristian Relander.
- Kyösti Kallio oli Gustaf Kalliokangas.
- Juho Kusti Paasikivi oli Johan Gustaf Hellstén.
Useampi Suomen presidenteistä on myös palvellut rintamalla: Mannerheim Venäjä–Japani-sodassa sekä ensimmäisessä maailmansodassa, Kekkonen Suomen sisällissodassa ja Koivisto jatkosodassa. Se nippelitiedosta ja historian havinasta! Eiköhän siirrytä itse ehdokkaisiin.
Presidentinvaalien kärkihevoset
Kuten tuli jo todettua, presidentinvaaleista odotetaan tiukkaa kilpailua. Ehdokkaita on kesän ja syksyn mittaan tipahdellut tasaisesti, ja kampanjointi on jo kovassa vauhdissa.
Presidentinvaalit ovat ennen kaikkea henkilövaalit. Suomalaiset äänestävät yhä harvemmin oman puoleensa ehdokasta vaan aidosti parasta kandidaattia. Tähän on varmasti vaikuttanut presidentin roolin muuttuminen: vuosituhannen vaihteen jälkeen presidentti ei ole enää vaikuttanut päivän politiikkaan, joten valinnassa korostuu persoona.
Pekka Haavisto – kolmas kerta toden sanoo?
Kolmatta kertaa kisaan lähtevää Pekka Haavistoa (65 v.) pidetään presidentinvaalien hienoisena ennakkosuosikkina. Hän antoi Niinistölle hyvän vastuksen sekä 2012 että 2018 vaaleissa, ja sen jälkeen Haaviston osakkeet ovat vain nousseet – Al-Hol- ja Fortum-kohuista huolimatta.
Haavisto on pitkän linjan viherpoliitikko. Hän oli mukana perustamassa Vihreää liikettä 1980-luvulla ja nousi Vihreiden kansanedustajaksi ensimmäisen kerran 1987. Hän on toiminut myös Vihreiden, Euroopan vihreän puolueen sekä Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtajana ja nykyisessä pestissään Suomen ulkoministerinä.
Kansainvälinen kokemus ja arvostus ovatkin Haaviston valttikortteja aikana, jolloin Euroopassa jyllää sota, ja hän voi odottaa ääniä erityisesti vasemmalta, suurista kaupungeista, korkeakoulutetuista ja naisista. Haavisto lähtee kisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana ja Vihreiden tukemana.
Tiesitkö? Haavisto on kahvin suurkuluttaja (jopa 7 kuppia päivässä), ja hän tekee DJ-keikkoja.
Alexander Stubb – kieliä puhuva kosmopoliitti
Kokoomuksen sisällä pohdittiin rauhassa puolueen omaa ehdokasta, ja pääministeri Orpo päätyi lopulta Alexander Stubbiin (55 v.). Nykyään Italian Firenzessä EU-yliopiston professorina toimiva Stubb on todellinen politiikan moniottelija.
Suomessa hänet muistetaan Kokoomuksen puheenjohtajana sekä pääministerinä, mutta hän on kerennyt toimia myös europarlamentaarikkona, ulkoministerinä, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä, valtiovarainministerinä sekä Euroopan investointipankin varapääjohtajana.
Stubb onkin kuvaillut itseään EU-nörtiksi, joka kannattaa unionin laajentumista ja yhteistyön syventämistä. EU-myönteisyydellä, kansainvälisillä meriiteillä ja Stubbin viestintätaidoilla voi haalia ääniä laajalta rintamalta, mutta liika kansainvälisyys jakaa mielipiteitä esimerkiksi Kokoomuksen äänestäjissä. Stubbia pidetään Haaviston ykköshaastajana.
Tiesitkö? Stubb puhuu viittä eri kieltä, ja hän on voittanut triathlonin Euroopan mestaruuden.
Jussi Halla-aho – mielipiteitä jakava filosofian tohtori
Harva poliitikko jakaa yhtä vahvasti mielipiteitä kuin Perussuomalaisten ehdokkaana kisaan lähtevä Jussi Halla-aho (52 v.). Maahanmuuttokriittisestä bloggaajasta Perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja eduskunnan puhemieheksi noussut Halla-aho on rakastettu hahmo oman puolueensa sisällä, mutta sen ulkopuolella risuja on tullut muun muassa rasistisista kirjoituksista ja puhemiesetiketin rikkomisesta.
Politiikassa Halla-ahon käyrä on osoittanut vahvasti ylöspäin. Hän yritti ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuonna 2007 tuloksetta, mutta Arkadianmäen ovet aukesivat 2011 Perussuomalaisten ”jytkyn” mukana. Tätä seurasi kausi europarlamentaarikkona, Perussuomalaisten puheenjohtajana ja nyt eduskunnan puhemiehenä.
Viimeisissä eduskuntavaaleissa Halla-aho on ollut luotettava ääniharava, ja hän saa varmasti Perussuomalaisten vahvan kannatuksen presidentinvaaleissa, mutta tuleeko ääniä muualta? Aika näyttää.
Tiesitkö? Halla-aho on filosofian tohtori, joka harrastaa pyöräilyä ja ammuntaa.
Mika Aaltola – musta hevonen politiikan ulkopuolelta
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (54 v.) nousi suomalaisten huulille Ukrainan sodan myötä toimittuaan ahkerasti asiantuntijana eri medioissa. Suosio nousi itse asiassa niin korkealle, että kansan puolelta alettiin keskustella Aaltolan presidenttiydestä. Vastaus oli aluksi kielteinen, mutta lopulta hän myöntyi ja lähtee kisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
Aaltola vietti lukio-ikäisenä aikaa Yhdysvalloissa ja toimi vapaaehtoisena Bushin presidentinvaalikampanjassa 90-luvulla. Tämä herätti kiinnostuksen kansainväliseen politiikkaan, josta hän opiskeli itselleen ammatin – ei kuitenkaan poliitikkona. Aaltola lähteekin presidenttikisaan täysin päivänpolitiikan ulkopuolelta, mikä voi olla sekä valtti että riski.
Monille suomalaisille on muodostunut Aaltolasta viime vuosina positiivinen kuva, ja jos Suomen poliittinen kenttä ei miellytä, Aaltola voi olla sen rinnalla raikas tuulahdus. Toisaalta tuleva presidentti joutuu tiukkaan paikkaan Ukrainan-sodan myötä, eikä Aaltolalla ole samanlaisia näyttöjä ja meriittejä kuin esimerkiksi Haavistolla tai Stubbilla.
Ääniä Aaltola saa todennäköisesti laajalta rintamalta, mutta nouseeko hän minkään suuren puolueen äänestäjien ykköskandidaatiksi? Saattaa tehdä tiukkaa.
Tiesitkö? Mika Aaltola sai esikoisensa vuonna 2022 54–vuotiaana, ja lapsesta tulisi historian toinen vauva presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä – Aaro Niinistön jälkeen.
Olli Rehn – ideaali presidentti paperilla
Valitsijayhdistyksen kautta ja Keskustan tukemana kisaan lähtevä Olli Rehn (61 v.) on paperilla monen täydellinen presidentti. Väiteltyään filosofian tohtoriksi Oxfordin yliopistossa Rehn on toiminut niin kansanedustajana, europarlamentaarikkona, elinkeinoministerinä, Suomen EU-komissaarina kuin Suomen Pankin pääjohtajanakin.
Rehn on myös onnistunut välttämään urallaan suuremmat kohut, ja hän omien sanojensa mukaan rakastaa Suomea. Mitä muuta tulevalta presidentiltä vaatia? Kun paperilta siirrytään taistelutantereelle, Rehnin osakkeet laskevat: häneltä puuttuu monien kilpakumppaniensa karisma. Häntä pidetään harmaana asiamiehenä, ja kontrasti koko kansan Sauliin tai Stubb/Haavisto-akselille on melkoinen.
Rehn on itse todennut, että harmaus ei välttämättä ole huono väri presidentille ja että siitäkin löytyy sävyjä, mikä on totta. Hän saa varmasti ääniä erityisesti vanhemmilta miehiltä ja suurten kaupunkien ulkopuolelta, mutta koska kyseessä on ennen kaikkea henkilövaalit, Rehnin menestys on kortilla.
Tiesitkö? Jalkapallo on Rehnille sydämenasia, ja hän ilmoitti lähtevänsä kisaan osuvasti HJK:n jalkapallostadionilla.
Jutta Urpilainen – pitkän linjan demari
Presidentinvaalit ovat tälläkin kertaa miesvoittoiset, mutta kärkinimet saavat näillä näkymin haastajakseen SDP:n Jutta Urpilaisen (48 v.) – sikäli mikäli hän vahvistaa kisaan lähdön ex-pääministeri Sanna Marinin pyynnöstä.
EU-komissaarina toimiva Urpilainen on pitkän linjan poliitikko. Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran 2003, ja seuraavan 16 vuoden aikana hän toimi sekä SDP:n puheenjohtajana että Suomen valtiovarainministerinä. Kokemusta löytyy siis sekä sisä- että ulkopolitiikasta, ja hän on yleisesti ottaen pidetty poliitikko.
Suuren puolueen tuki sekä naishaastajan status tuovat Urpilaiselle varmasti ääniä, ja hän voi vaikeuttaa erityisesti Haaviston toiselle kierrokselle pääsyä, mutta herää kysymys, antaako Urpilainen kilpakumppaneilleen liikaa etumatkaa? Hän on luvannut ilmoittaa päätöksensä marraskuuhun mennessä, jolloin monet muut ehdokkaat ovat kerenneet kampanjoida jo pitkään.
Tiesitkö? Urpilainen työskenteli ennen poliittista uraansa opettajana, ja hän on julkaissut Jouluisia ajatuksia -nimisen albumin.
Li Andersson – sanavalmis feministi vasemmalta
(Taka)vasemmalta kisaan lähtevä Li Andersson (36 v.) on yksi Suomen suosituimmista kansanedustajista. Hän nousi Vasemmistoliiton johtoon vuonna 2016 tiettävästi kaikkien aikojen nuorimpana eduskuntapuolueen puheenjohtajana 29-vuotiaana. Hänen johdollaan puolueen kannatus nousi tasaisesti aina 2023 eduskuntavaaleihin saakka, ja silloinkin hän oli luotettava ääniharava.
Suuresta suosiosta huolimatta Anderssonin menestymismahdollisuudet ovat melko pienet. Hänellä ei ole yhtä vahvaa kansainvälistä pohjaa kuin esimerkiksi Haavistolla tai Stubbilla, ja vasemmistoblokin äänet keskittyvät todennäköisesti Haavistolle, joka on tässä kohtaa varmempi hevonen.
Joidenkin mielestä Anderssonin tekemisen meininki ja asioihin tarttuminen menisivät myös presidentin roolissa hukkaan ja että hän on parhaimmillaan ”rivipoliitikkona”, mutta hän on joka tapauksessa tervetullut lisä vaaleihin.
Tiesitkö? Andersson on luvannut ottaa Mäntyniemeen pupun, jos hänet valitaan presidentiksi.
Näiden ehdokkaiden lisäksi presidentin pallia tavoittelevat myös esimerkiksi nämä ehdokkaat:
- Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
- Hjallis Harkimo, Liike Nytin puheenjohtaja
- Paavo Väyrynen, Suomen linja -valitsijayhdistyksen ehdokas
- Saara Huhtasaari, käyttäytymisanalyytikko ja PS-poliitikko Laura Huhtasaaren sisar
Presidenttivaalien ennakkotilanne
Koska presidenttikisan kandidaattilista ei ole vielä lopullinen, ennakkogallupeja on tehty vielä melko vähän. Elokuussa julkaistu IS-kysely antaa kuitenkin tähän mennessä luotettavimmat ennakkolukemat vaaliasetelmasta:
- Haavisto on kyselyn ennakkosuosikki 32 % kannatuksella.
- Stubb sai äänistä 19 %.
- Aaltola 12 %
- Rehn 10 %
- Halla-aho 10 %
- Andersson 7 %
- Urpilainen 5 %
Sitä pidetäänkin varmana, että vaalit ratkaistaan toisella kierroksella, ja IS-kyselyn perusteella Haavisto veisi Stubbista voiton, joskin niukasti: Haavisto sai 48 % kannatuksen, Stubb 40 % ja 12 % äänestäjistä oli epävarmoja.
Tässä vaalien keskeisimmät pointit ennakkoon:
- Haavisto on suosittu Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n keskuudessa, ja äänestäjät asettuvat todennäköisesti heti ensimmäisellä kierroksella hänen taakseen.
- Stubbin odotetaan saavan ääniä Kokoomukselta, Kristillisdemokraateilta ja Keskustalta, mutta Aaltola ja Rehn taistelevat samoista äänistä. Stubb tuskin miellyttää Perussuomalaisten äänestäjiä ensimmäisellä kierroksella, mutta jos vastaan asettuu toisella kierroksella Haavisto, silloin tilanne on toinen.
- Aaltola miellyttää monen puolueen äänestäjiä, mutta hän tuskin nousee minkään ison puolueen ykköseksi.
- Rehn saa Keskustan vankan tuen, mutta kuinka pitkälle se riittää?
- Urpilainen lähtee kisaan myöhässä, mitä SPD:n vaalibudjetti (600 000, vaalien suurin) ei välttämättä pelasta.
Näillä näkymin Haavisto on menossa toiselle kierrokselle, ja vastaan asettuu joko Stubb, Rehn, Aaltola tai Halla-aho. Ydinkysymys onkin se, kumpi kakkoskierroksen ehdokas saa haalittua enemmän vastapuolen ääniä.
Persut kääntyvät varmasti ennemmin Stubbin kuin Haaviston kelkkaan, ja Keskustalta tulee ääniä molempiin suuntiin mutta kummalle enemmän? Haavisto jakaa homona ja viherpoliitikkona suuresti mielipiteitä, ja vasemmistoblokin äänet eivät yksin riitä toisen kierroksen voittoon. Voimme siis odottaa todella kutkuttavia vaaleja!
Lähteet
1. Idalotta Nousiainen. (8.6.2023). Suo, salkku ja Antonio – nämä kuvat tiivistävät Pekka Haaviston pitkän tien presidenttiehdokkaaksi. Yle. Viitattu 23.10.2023 https://yle.fi/a/74-20035848
2. Jesse Mäntysalo. (7.7.2023). Viilipyttymäisellä Jussi Halla-aholla on harvinaisen värikäs historia – näin ura on edennyt bloggaajasta politiikan paalupaikoille. Yle. Viitattu 23.10.2023 https://yle.fi/a/74-20040123
3. Pekka Kinnunen ja Kristiina Tolkki. (3.8.2023). Tiesitkö, että Mika Aaltola kampanjoi aikoinaan Yhdysvalloissa republikaanipresidentin puolesta? Tutustu presidenttikisan villiin korttiin. Yle. Viitattu 23.10.2023 https://yle.fi/a/74-20043332
4. Terhi Toivonen. (14.8.2023). Tällainen on Alexander Stubb. Yle. Viitattu 23.10.2023 https://yle.fi/a/74-20045107
5. Jesse Mäntysalo. (16.8.2023). Levylaulaja, ensimmäinen nainen valtiovarainministerinä, kahden adoptiolapsen äiti – tätä on presidenttikilpaa harkitseva Jutta Urpilainen. Yle. Viitattu 23.10.2023 https://yle.fi/a/74-20045526
6. Juha Ristamäki ja Lauri Nurmi. (24.8.2023). IL-kysely: Uudet luvut julki – Näin kävisi presidentinvaalien toisella kierroksella. Iltalehti. Viitattu 23.10.2023 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0e83c3fc-adb0-40c4-b5cb-abfe3c0dc829
7. Toni Joukanen. (13.9.2023). Feministinen antikapitalisti, kansalaisaktivisti ja punavihreä marxilainen – tällainen on Li Andersson. Yle. Viitattu 23.10.2023 https://yle.fi/a/74-20049702
8. Marleena Pelli. (23.9.2023). Tällainen on Olli Rehn – futiskentältä politiikan pätkätyöläiseksi ja nyt presidenttiehdokkaaksi. Yle. Viitattu 23.10.2023 https://yle.fi/a/74-20051352
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
