Puolueet ovat Suomen poliittisen kentän tärkeimpiä toimijoita ja kaikille varmasti tuttuja. Vaikkei politiikkaa juuri seuraisi, uutisissa törmää säännöllisin väliajoin puoluekannatusmittauksiin, hallituksen tekemiin linjauksiin sekä muuhun poliittisen parran pärinään.
Mutta kuinka hyvin oikeastaan tunnet Suomen puoluekenttää? Puoluepolitiikkaan liittyy monenlaisia koukeroita, eikä niitä kaikkia tarvitse ymmärtää. Monesti riittää, että ymmärtää Suomen poliittisen järjestelmän peruspilarit sekä tuntee suurimmat puolueet, ja pikakertaus niihin löytyy alempaa!
Suomen poliittinen järjestelmä pähkinänkuoressa
Suomen poliittisen järjestelmän voi kiteyttää kahteen käsitteeseen: edustukselliseen demokratiaan ja monipuoluejärjestelmään. Edustuksellisessa demokratiassa puolueet asettavat jäseniään ehdolle vaaleihin, ja kansalaiset äänestävät ehdokkaiden joukostaan omaa suosikkiaan, jotka tekevät päätöksiä kansalaisten puolesta.
Vaaleista suurimman huomion saavat eduskuntavaalit ja presidentinvaalit, mutta omaa ääntään saa halutessaan käyttää todella aktiivisesti: kuntalaiset voivat äänestää alue- ja kuntavaaleissa, opiskelijat voivat äänestää ylioppilas- tai opiskelijakuntaa, ja kansa valitsee myös Euroopan parlamentin edustajat.
Monipuoluejärjestelmä tarkoittaa puolestaan sitä, että vaaleissa on useita eri puolueita, joiden ehdokkaan kilpailevat toisiaan vastaan. Tätä pidetään demokratian lähtökohtana, mutta tietyissä demokraattisissa maissa on sen sijaan käytössä kaksipuoluejärjestelmä. Näin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on kaksi pääpuoluetta. Käytännössä kyseessä on kuitenkin monipuoluejärjestelmä: pienemmät puolueet voivat osallistua vaaleihin, mutta ne menestyvät niin harvoin, että äänet keskittyvät kahdelle suurimmalle puolueelle.
Mitä puolueet sitten ovat? Ne voi ajatella ryhmiksi henkilöitä, jotka ovat lyöttäytyneet yhteen ajamaan itselle tärkeitä yhteisiä arvoja. Suomessa tällaisia arvoja ovat perinteisesti olleet esimerkiksi kieli- ja kulttuurikysymykset (suomi vs. ruotsi) ja luokkaristiriita (työväki vs. porvaristo). Sittemmin puolueita on perustettu myös muun muassa ympäristökysymysten (vihreät) ja sukupuolten tasa-arvon ympärille (feministinen puolue).
Jokaisella puolueella onkin yhteinen ideologia, jota se ajaa eteenpäin. Käytännössä se tarkoittaa tavoitteita, periaatteita ja arvoja, jotka kirjataan puolueohjelmaan. Näiden perusteella puolueet jaetaan vasemmisto–oikeisto- ja konservatiivi–liberaali-akselille, jota Ylen artikkeli havainnollistaa hyvin.
Oikeistopuolueisiin yhdistetään yleensä konservatiiviset ja perinteiset arvot, vapaat markkinat sekä kansallismielisyys, kun taas vasemmisto on perinteisesti kannattanut laajaa tulojen tasausta, yhteiskuntavastuuta ja sosiaaliliberalismia eli sitä, että yhteiskunnan tulee tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä.
Käytännössä puoluekenttä on kuitenkin paljon tätä kirjavampi, ja puolueiden sisälläkin on paljon erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.
Suomalainen puolujärjestelmä alkoi rakentua 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin myös ensimmäiset puolueet perustettiin kielikysymyksen pohjalle.
Suomen puoluekenttä
Puolueet ovat linkki valtion ja sen kansalaisten välillä edustaen heitä päätöksenteossa. Suomalaiset voivatkin olla tyytyväisiä siihen, että maan puoluekenttä on melko värikäs ja että jokaiselle löytyy mieluisa äänitorvi. Aloitetaan katsaus eduskuntapuolueista suuruusjärjestyksessä:
Kansallinen Kokoomus (Kok.)
Kokoomuksen tärkeimpiin arvoihin kuuluvat yksilönvapaus, yrittäjyys, tarkka taloudenpito, kestävä kehitys ja kansainvälisyys. Puolueen mukaan jokaisen pitää saada elää omanlaista elämää, mutta itsestään pitää kantaa vastuu. Tämä näkyy esimerkiksi talouskysymyksessä, joka on puoluepolitiikan ytimessä: velkaa ei saa ottaa loputtomiin, ja talous tulee tasapainottaa ennemmin säästöillä kuin veronkorotuksilla.
Kokoomus on keskusta-oikeistolainen puolue, eli se osuu vasemmisto–oikeisto-akselilla keskustan ja oikeiston väliin. Se on ollut pitkään EU- ja Nato-myönteinen, ja se oli 2023 eduskuntavaalien suurin puolue.
- Perustamisvuosi: 1918
- Puheenjohtaja: Petteri Orpo
- Arvot: yksilönvapaus, yrittäjyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys
- Tunnettuja kansanedustajia: Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Sauli Niinistö, Ben Zyskowicz, J. K. Paasikivi
Perussuomalaiset (PS)
Perussuomalaisten puoluepolitiikan ytimessä on suomalaisuus sekä maahanmuutto- ja EU-kriittisyys. Se on niin sanottu arvokonservatiivinen puolue, eli se ajaa monia perinteisiä arvoja, kuten isänmaallisuutta, perinteisiä sukupuolirooleja ja ydinperheen merkitystä. Puolueen ydinajatus onkin turvata suomen kansan asuminen, terveydenhuolto, koulutus, toimeentulo ja turvallisuus.
Perussuomalaiset nousi 2010-luvulla Suomen suurimpien puolueiden joukkoon, ja se on liikkunut viime vuosina yhä vahvemmin oikealle.
- Perustamisvuosi: 1995
- Puheenjohtaja: Riikka Purra
- Arvot: suomalaisuus, kansanvalta, oikeudenmukaisuus, maahanmuutto- ja EU-kriittisyys
- Tunnettuja kansanedustajia: Jussi Halla-aho, Timo Soini, Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
SDP:n tai ”demareiden” tärkeimpiä teemoja ovat laadukas koulutus, hyvinvointivaltion puolustaminen sekä kestävä talous. Puolue haluaa taata laadukkaat julkiset palvelut, huolehtia yhteiskunnan heikko-osaisista ja kaventaa vähävaraisten ja hyvätuloisten eroja. SDP:n ydinajatus onkin se, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on lompakon paksuudesta tai postinumerosta huolimatta.
SDP on keskusta–vasemmisto-puolue, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että taloutta tasapainotetaan mieluummin veroja korottamalla kuin leikkauksilla.
- Perustamisvuosi: 1899
- Puheenjohtaja: Antti Lindtman
- Arvot: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, työ, koulutus
- Tunnettuja kansanedustajia: Sanna Marin, Jutta Urpilainen, Tarja Halonen, Mauno Koivisto
Tiesitkö, että politiikkaa voi opiskella ympäri Suomen?
Suomen Keskusta (Kesk.)
Alun perin Maalaisliitto-nimeä totellut puolue perustettiin ajamaan maaseudun vähäväkistä väestöä. Sittemmin puolue on kehittynyt yhteiskunnan mukana keskustapuolueeksi ja vaihtanut nimeään, mutta sitä pidetään yhä maaseudun äänitorvena. Keskustan ydinajatus onkin, että joka puolella Suomea voi elää ja yrittää.
Keskusta on nimensä mukaisesti keskustapuolue, joka tasapainottelee liberaalien ja konservatiivisten arvojen välillä. Se on perinteisesti kuulunut Suomen kolmen suurimman puolueen joukkoon ja ollut monesti suurin, mutta 2019 eduskuntavaaleissa sen suosio kääntyi jyrkkään laskuun.
- Perustamisvuosi: 1906
- Puheenjohtaja: Annika Saarikko
- Arvot: vastuullisuus ja vapaus, kestävä luontosuhde, tasa-arvo, paikallisuus
- Tunnettuja kansanedustajia: Juha Sipilä, Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki, Kyösti Kallio
Vihreä liitto (Vihr.)
1980-luvun ympäristöaktivismin pohjalle perustettu Vihreät keskittyy politiikassaan ympäristökysymyksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastokriisiin. Vihreän liiton muita avainteemoja ovat koulutus sekä köyhyyden torjunta, ja puolue pyrkiikin pitäämään huolta sekä ympäristöstä että ihmisistä.
Vihreät lasketaan keskusta–vasemmisto-puolueeksi, ja Maria Ohisalon johdolla (2019–2023) puolue liikkui koko ajan vasemmalle. 2020-luvulla puolueen kannatus on kuitenkin tasaisesti laskenut, ja uuden puheenjohtajan Sofia Virran johdolla menetettyjä ääniä lähdetään metsästämään piirun verran oikeammalta.
- Perustamisvuosi: 1987
- Puheenjohtaja: Sofia Virta
- Arvot: kestävyys, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, turvallisuus
- Tunnettuja kansanedustajia: Maria Ohisalo, Pekka Haavisto, Ville Niinistö
Vasemmistoliitto (Vas.)
Puoluekentän vasenta laitaa edustavasta Vasemmistoliitosta on kasvanut viime vuosikymmeninä punavihreä puolue, joka ajaa perinteisten vasemmistoarvojen (puna-) lisäksi ympäristö- ja ilmastoarvoja (-vihreä).
Puolueen ydinteemoja ovat eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokriisin ratkaiseminen. Heidän mukaansa jokaisella tulee olla mahdollisuus riittävään toimeentuloon sekä laadukkaisiin julkisiin palveluihin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
- Perustamisvuosi: 1990
- Puheenjohtaja: Li Andersson
- Arvot: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vapaus, vastuullisuus
- Tunnettuja kansanedustajia: Paavo Arhimäki, Suvi-Anne Siimes, Claes Andersson
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
RKP:n keskeisimpiä teemoja ovat Suomen kaksikielisyyden turvaaminen, yksilön vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Poliittisella kirjolla RKP osuu keskusta–oikeistoon, ja se on niin sanottu arvoliberaali puolue: se painottaa esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia sekä rasismin vastustamista.
Puoleen onkin helppo löytää jotain yhteistä lähes kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, ja se on ollut hallitusten vakiokasvo aina 30-luvulta saakka. 70-luvulta eteenpäin se on jäänyt oppositioon vain kerran, Sipilän hallituksessa vuonna 2015.
- Perustamisvuosi: 1906
- Puheenjohtaja: Anna-Maja Henriksson
- Arvot: kaksikielisyys, vapaus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
- Tunnettuja poliitikkoja: Anna-Maja Henriksson, Carl Haglund, Stefan Wallin
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)
Kuten nimi viittaa, Kristillisdemokraattien politiikan keskiössä on kristilliset arvot. KD on perussuomalaisten tapaan arvokonservatiivinen puolue, eli se korostaa monia perinteisiä arvoja, kuten isänmaallisuutta ja perheen tärkeyttä. Muita keskeisiä teemoja ovat yrittäjyys, työnteon kannustaminen, vähäosaisista huolehtiminen ja oikeudenmukaisuus.
KD on keskusta-oikeistolainen puolue, ja se on ollut 2000-luvun mittaan säännöllisin väliajoin tapetilla esimerkiksi seksuaalivähemmistö- ja sukupuolikysymyksissä.
- Perustamisvuosi: 1958
- Puheenjohtaja: Sari Essayah
- Arvot: kristillisyys, perhe, oikeudenmukaisuus, yrittäjyys
- Tunnettuja kansanedustajia: Sari Essayah, Päivi Räsänen, Peter Östman
Liike Nyt (Liik.)
Eduskuntapuolueista nuorin Liike Nyt haluaa muuttaa tapaa, jolla politiikkaa tehdään. Se korostaa avointa vuorovaikutusta ja politiikan joukkoistamista – tästä esimerkkinä puolueen Nettiparlamentti, jonka kautta kuka tahansa pystyy osallistumaan poliittiseen keskusteluun.
Puheenjohtaja Hjallis Harkimon sanoin puolue ei mene ideologiat vaan asiat edellä. Päätökset tehdään Suomen parhaaksi, ei äänestäjien tai kohderyhmien. Poliittisella akselilla Liike Nyt osuu keskusta-oikeistoon, ja puolueen keskeisiä arvoja ovat vastuullisuus, yrittäjyys, yksilönvapaus ja EU-myönteisyys.
- Perustamisvuosi: 2018
- Puheenjohtaja: Hjallis Harkimo
- Arvot: vastuullisuus, yrittäjyys, yksilönvapaus, EU-myönteisyys
- Tunnettuja poliitikkoja: Hjallis Harkimo, Mikael Jungner
Vuoden 2023 eduskuntavaalien kolme suurinta puoluetta olivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP. Voittajapuolueena Kokoomus pääsi Petteri Orpon johdolla rakentamaan hallitusta, ja yhteinen sävel löytyi lopulta Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien kanssa, joskin pitkien neuvotteluiden jälkeen.
Muut puolueet
Edellä esitellyillä puolueilla on vähintään yksi kansanedustaja eduskunnassa, mutta Suomessa on myös rekisteröityjä puolueita, jotka ovat eduskunnan ulkopuolella:
- Avoin puolue: tärkeinä arvoina ilmastonmuutoksen torjunta, perustulon asettaminen ja kannabiksen laillistaminen
- Kristallipuolue: henkiset arvot, täydentävien hoitomuotojen kannattaminen, EU- ja Nato-vastaisuus sekä puolue- ja talousjärjestelmän uudistaminen
- Sinimusta liike: kansalaisuusaate ja kansainvälisen yhteistyön vastustaminen
- Suomen Kommunistinen Puolue: työväenluokan solidaarisuus, EU- ja Nato-vastaisuus, luokkataistelu, kansallisten etujen puolustaminen
- Totuuspuolue: kansallisuusaate, korruption vastaisuus, EU-vastaisuus ja velkaantumisen estäminen
- Valta kuuluu kansalle: kristilliset arvot, maahanmuuton vastustaminen ja EU- ja Nato-vastaisuus
- Vapauden liitto: yksilönvapaus, EU- ja Nato-vastaisuus, yrittäjyysmyönteisyys ja ilmastonmuutoksen kieltäminen
Vaihtoehtoja siis riittää, eikä kukaan voi jättää menemättä uurnalle sen takia, ettei sopivaa ehdokasta muka löytynyt!
Lähteet
1. Allianssi. Yleiskieliset puolue-esittelyt. Viitattu 23.10.2023 https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/yleiskieliset-puolue-esittelyt/
2. Pasi Saukkonen, Tuomas Leikkonen ja Kari Paakkunainen. (2008). Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja. Viitattu 23.10.2023 https://blogs.helsinki.fi/vol-spj/pol-jarj/
3. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry. (27.10.2022). Politiikkaviikko: Suomen eduskuntapuolueet. [Videotiedosto]. Haettu 23.10.2023 osoitteesta https://www.youtube.com/playlist?list=PLaYf_tZ1p0YVZuettVgiu_wcNmd0Soz2x
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
