Suomalaisten heikkenevät luku- ja kirjoitustaidot ovat olleet tapetilla viimeisen 10 vuoden ajan, eikä ihme. Suomi oli pitkään koulutuksen mallimaa, ja ulkomailta tultiin katsomaan, miten asiat kannattaisi tehdä. Viime vuosina vierailut ovat olleet harvemmassa, mikä selittyy sillä, että suomalaisten oppimistulokset ovat kääntyneet jyrkkään laskuun.
Kirjoitustaitojen heikkeneminen näkyy myös koulumaailman ulkopuolella. Netissä törmää yhä useammin kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheisiin, ja erityisesti somesta tuttu ”kirjoitettu puhe” on tehnyt tuloaan myös yleiskieleen. Viime vuosina on uutisoitu muun muassa siitä, miten poliisiammattikorkeakoulun pääsykoetta on jouduttu muuttamaan, sillä sisään pääsi hakijoita, joiden kirjoitustaidot eivät olleet riittävällä tasolla. Äidinkielen opetus vastaten sinun tarpeitasi.
Huoli kirjoitustaitojen laskusta on siis paikallaan, ja pohdimme tässä artikkelissa, missä heikkenevä kirjoitustaito näkyy, mitkä tekijät vaikuttavat taitojen laskuun ja miksi kirjoitustaitoja pitäisi varjella. Lopuksi suuntaamme katseen siihen, miten kurssi saataisiin mahdollisesti käännettyä.
Heikkeneekö suomalaisten kirjoitustaito?
Kun keskustellaan kirjoitustaidoista, se tapahtuu usein yhdessä lukutaitojen kanssa. Tämä on ymmärrettävää, sillä taidot tukevat toisiaan vahvasti. Ahkerat lukijat ovat useimmiten eteviä kirjoittajia, ja harva on hyvä kirjoittamaan mutta huono lukemaan.
Keskustelu pyörii usein monilukutaidon ympärillä, joka ei viittaa vain kykyyn ymmärtää ja tulkita erilaisia tekstejä vaan myös tuottaa niitä. Näin luku- ja kirjoitustaidot niputetaan usein yhteen, ja monet tässäkin artikkelissa esiteltävät tutkimukset keskittyvät ensisijaisesti lukutaitoon.
Suomen kielen opiskelu netissä on myös oiva vaihtoehto uuden kielen harjoitteluun.
Tutkimuksia luku- ja kirjoitustaidosta
Vuoden 2019 PISA-tutkimuksessa suomalaisnuoret lukivat edelleen mallikkaasti, joskin huonommin kuin aiemmissa mittauksissa. Lukuinto oli puolestaan huolestuttavan heikkoa, mikä heijastuu suoraan kirjoitustaitoon: lukemattomuuden takia eri tekstilajeja on vaikea ymmärtää ja käsitys kirjoittamisesta jää kapeaksi. Myös sanavarasto on suppea, jolloin tuotettu teksti on yksipuolista.
Samanlainen trendi näkyy myös ICILS-tutkimuksessa (International Computer and Information Literacy Study), joka mittaa kahdeksasluokkalaisten monilukutaitoa. Suomalaiset sijoittuivat 14 maan tutkimuksessa neljänneksi, ja 30 % oppilaista saavutti erinomaisen arvosanan monilukutaidossa. Huolestuttavaa on tällä kertaa heikon monilukutaidon oppilaat, joita oli 28 %. Lähes joka kolmannella oppilaalla on siis vaikeuksia navigoida tietoverkoissa, mikä heijastuu jälleen kirjoittamiseen.
Kolmas kohtalaisen tuore äidinkielen taitoja mitannut tutkimus on kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin oppimistulosten pitkittäisarviointi, joka käynnistyi vuonna 2018. Tutkimustulokset keskittyivät 1–3-luokkalaisten taitojen kehitykseen, ja kirjoitustaitojen kehittymisessä havaittiin merkittäviä eroja:
- Suomenkielisten koulujen tytöt kehittyivät kirjoittamisessa hyvin.
- Suomenkielisten koulujen pojat ja ruotsinkielisten koulujen tytöt melko hyvin.
- Ruotsinkielisten koulujen pojat kehittyivät kirjoittamisessa huomattavasti muita heikommin.
Tulokset ovat siltä osin samanlaiset PISA- ja ICILS-tutkimusten kanssa, että tytöt ovat luku- ja kirjoitustaitojen osalta selvästi poikia edellä.
Kansallinen lukutaitostrategia 2030 osaa puolestaan kertoa, että ongelmat näkyvät myös korkea-asteella: 37 % kandivaiheen yliopisto-opiskelijoista on vaikeuksia kriittisessä lukutaidossa ja argumentoivassa kirjoittamisessa, ja ammattikorkeakouluissa vastaava luku on 62 %.
Esimerkkejä elävästä elämästä
Heikkenevästä kirjoitus- ja lukutaidosta löytyy myös konkreettisempia esimerkkejä. Savon Sanomien toimittaja Janne Laitinen kirjoitti vuonna 2017, että tutkijat ovat huolissaan yliopisto-opiskelijoiden kirjoitustaidosta. Jyväskylän yliopistossa tenttejä on jouduttu hylkäämään heikon kielellisen osaamisen takia, ja erityisesti puhekielen piirteet ovat löytäneet tiensä teksteihin. Esimerkiksi nostetaan eräs esseevastaus, joka muistutti kauppalistaa.
Marcus Ziemann kirjoitti puolestaan Ylellä vuonna 2019 artikkelin poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden heikosta kirjoitustaidosta. Koulun rehtorin mukaan opiskelijoiden teksti on paikka paikoin niin heikkoa, ettei sitä tahdo ymmärtää. Kirjoitustaitojen puute johtikin siihen, että poliisien valintakoetta muutettiin: jos kirjoitustehtävän pistemäärä on liian heikko, koe hylätään, vaikka hakija olisi muilta ominaisuuksiltaan täyttä priimaa.
Nämä ovat vain yksittäisiä uutiskynnyksen ylittäneitä esimerkkejä heikkenevästä kirjoitustaidosta, mutta ongelma vaivaa varmasti muitakin (korkea)kouluja.

Syyt heikkenevään kirjoitustaitoon
Luku- ja kirjoitustaitojen heikkenemistä on pohdittu ja tutkittu monelta kantilta, ja perheellä ja kasvatuksella on merkittävä rooli erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Vanhemmat ja lähipiiri vaikuttavat muun muassa siihen, kuinka tärkeänä lapsi kokee lukemisen ja kirjoittamisen.
Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että kotona olevien kirjojen määrä vaikuttaa lapsen oppimiseen. Jos siis vanhemmat lukevat paljon, kotona on todennäköisesti näkösällä kirjoja, mikä herättää lapsen mielenkiinnon lukemista kohtaan. Kirjojen läsnäolo kertoo myös sen, että ne ovat tärkeä ja luonnollinen osa arkea.
Lapsen asenne vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin: mitä innokkaampi lapsi on koulussa käymisestä ja äidinkielestä, sitä paremmin hän oppii.
Sähköistyminen on myös yksi syypää heikentyneille kirjoitustaidoille. Luku- ja kirjoitusharrastukset ovat saaneet väistyä tietokoneiden ja puhelimien tieltä, ja erityisesti sosiaalinen media on muuttanut viestintätapoja. Lapset ja nuoret kirjoittavat taitavasti lyhyitä ja nopeita viestejä ja hyödyntävät mallikkaasti kuvia, videoita ja emojeja, mutta pidemmät viestit ja tekstit tuottavat ongelmia. Netin jatkuva käyttö on vauhdittanut myös anglismien leviämistä.
Sosiaalisen median kieltä on luonnehdittu ”kirjoitetuksi puheeksi”, ja se on alkanut tunkeutua yleiskieleen ja kirjoitukseen. Tästä muodostuukin häijy noidankehä: mitä enemmän puhekieli vaikuttaa kirjoitettuun kieleen, sitä enemmän teksteissä on virheitä. Mitä enemmän virheitä lukee, sitä helpommin ne tarttuvat omaan kieleen.
Suomalaisten kirjoitustaitoihin vaikuttavat myös oppimisvaikeudet. Niiden määrä ei ole välttämättä kasvanut 2000-luvulla, jolloin kirjoitustaito on kääntynyt laskuun, sillä oppimisvaikeudet ymmärretään tätä nykyä paremmin ja niitä tunnistetaan aiemmin.
Useammat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lapset ja nuoret ovat yhä stressaantuneempia koulussa, mikä vaikeuttaa varmasti oppimista. Opettajien työmäärä ja luokkakoot ovat myös kasvaneet, mikä vaikuttaa opetuksen laatuun.
Yksi mahdollisista syistä on virheellinen käsitys siitä, ettei kirjoittaminen ole enää tärkeä taito. Kirjoitusharjoitusten määrä on laskenut kouluissa, ja teksti on monessa paikkaa korvattu kuvalla, videolla tai emojeilla. Tämä voi johtaa siihen, että kirjoittaminen nähdään vähemmän tärkeänä, vaikka tilanne on käytännössä toinen.
Esimerkiksi Tampereelta löydät useita yksityisopettajia - suomen kielen kurssi Tampere.

Miksi kirjoitustaitoja pitää vaalia?
Kirjoittamisen rooli on muuttunut 2000-luvulla. Kaunokirjoitusta ei enää harjoitella äidinkielen tunneilla, ja iso osa yo-kokeista on siirtynyt paperilta läppärille. Molemmat ovat ymmärrettäviä muutoksia: harva on joutunut kirjoittamaan kaunoa työelämässä, koneella kirjoittaminen on yksinkertaisesti nopeampaa, ja verkossa pääsee hyödyntämään monipuolisempia aineistoja.
Muutokset ovat siis luonnollisia mutta eivät kuitenkaan ongelmattomia. Yhä useammalla lapsella ja nuorella on vaikeuksia perustason oikeinkirjoituksessa; isot alkukirjaimet ja pisteet eivät löydä paikkaansa, eikä se auta, että Word korjaa ne tekstiin kirjoittajan puolesta tai ainakin herjaa niistä. Kaunokirjoituksen suurin anti ei välttämättä ollutkaan siis selkeä käsiala vaan oppi siitä, että lause alkaa isolla ja loppuu pisteeseen.
Kirjoittamisen rooli on muuttunut, mutta se ei tarkoita, että se olisi heikentynyt. Mirjami Haimelin ja Satu Rämö kuvaavat tekstien ja kirjoittamisen tärkeyttä osuvasti Kynä – Kaikki tärkeä kirjoittamisesta -teoksen johdannossa:
Tekstien avulla johdetaan, tutkitaan, autetaan, myydään, inspiroidaan, opastetaan, lohdutetaan, vakuutetaan, viihdytetään, välitetään tietoa, ajetaan muutosta ja ratkaistaan ongelmia. Kirjoittaminen on tärkeä tapa osallistua, olla mukana ja vaikuttaa.
Haimelin & Rämö
Kirjoittamalla ei siis vain vastata koekysymyksiin, haeta opintolainaa tai selvitetä pakollisia pahoja, vaan sen kenttä on paljon tätä laajempi. Kirjoitustaito on esimerkiksi työelämän tärkeimpiä taitoja, ja on vaikea keksiä alaa, jolla sitä ei tarvita. Kansallinen lukutaitostrategia 2030 havainnollistaa tätä LVI-asentajien ammatilla, jota ei äkkiä yhdistä lukemiseen tai kirjoittamiseen.
LVI-asentajien työpäivään saattaa kuulua esimerkiksi
- viemärin tarkastus mutta myös viemärin kirjallinen kuvaus ja siitä raportointi.
- työtehtävien tekeminen mutta myös niiden sopiminen ryhmäviesteillä.
- raportin laatiminen tehdystä työstä.
Kirjoitustaidon puutteet heijastuvat myös muiden oppiaineiden tuloksiin, sillä omaa osaamistaan on vaikea osoittaa ilman kirjoittamista. Pää voi olla pullollaan hyviä ajatuksia, mutta niitä voi olla vaikea saada paperille ilman riittävää kirjoitustaitoa. Jos ajatukset saa paperille, ne eivät välttämättä vaikuta hyviltä, jos viesti ei välity halutulla tavalla tai kieliasu on heikko.
Kirjoitustaidon tärkeys korostuu myös siinä, että kaikki löytyy tätä nykyä netistä tekstinä. Työhakemukset lähetetään, verotiedot ilmoitetaan ja tuet haetaan verkossa, joten lukemisen ja kirjoittamisen haasteet voivat tehdä arjesta hankalaa ja ajaa yhteiskunnan ulkopuolelle.
Netissä olevan tekstin määrä lisääntyy myös kovaa vauhtia, ja siellä vaikuttaminen on helppoa. Kaikkien tulee siis pystyä olemaan kriittinen ja arvioimaan erilaisten tekstien paikkansapitävyyttä ja luotettavuutta. Tämä vaatii monilukutaitoa eli taitoa lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa erilaisia ja tilanteeseen sopivia tekstejä.
Helsingistä löydät suurimman osan opettajista - suomen kielen kurssit Helsinki.

Miten kurssi kääntyy?
Luku- ja kirjoitustaitojen heikkeneminen on otettu vakavasti, ja kurssin kääntämiseksi on ehdotettu erilaisia korjausliikkeitä.
Perheellä ja kasvatuksella on tärkeä rooli luku- ja kirjoitustaidon kehityksessä, mutta päävastuu opetuksesta on kouluilla. Resurssien lisääminen auttaisi moneen koulumaailman ongelmaan, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. On ehdotettu esimerkiksi sitä, että
- luokanopettajien koulutus sisältäisi enemmän äidinkieltä ja kirjallisuutta. Tämä on ymmärrettävää, sillä 80 % perusopetuksen äidinkielentunneista pidetään alakoulussa.
- 5. ja 6. luokalta eteenpäin äidinkieltä opettaisi aineenopettaja, ei luokanopettaja. Näin tehdään jo monessa yhteiskoulussa, ja se toisi opetukseen lisää asiantuntijuutta.
- lukioiden pakollisten äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen määrää nostettaisiin. Tämäkin on ymmärrettävää: äidinkielen osaaminen tukee kaikkia aineita, ja monet menevät lukioon niin heikoilla taidoilla, ettei nykyinen opetusmäärä riitä edes erojen kiinni kuromiseen.
Helpompi olisi muuttaa asioita koulun ulkopuolella, muttei sekään helppoa ole. Lukemisesta ja kirjoittamisesta pitäisi saada trendikästä, mielenkiintoista ja hauskaa. Tähän voisi auttaa esimerkiksi houkuttelevat teokset ja lukemisen irrottaminen koulumaailmasta. Vaikka kirja olisi loistava ja lukijalle sopiva, siitä voi olla vaikea nauttia, jos mielessä pyörii kirjallisuusessee tai äidinkielen koe.
Kunnat ja koulut järjestävät myös kirjastovierailuja ja lukuhaasteita, joiden tavoitteena on saada ihmiset lukemaan pienillä porkkanoilla. Pelkkä positiivinen näkyvyyskin voi sytyttää lukuharrastuksen: lapsen, nuoren tai miksei aikuisenkin lähipiiristä voi löytyä lukutoukka, joka tarjoaa esikuvan lukemisen hyödyistä ja hauskuudesta.
Nämä voisivat auttaa lukuharrastuksen lisäämisessä, mikä kehittäisi kirjoitustaitoja ja kenties sytyttäisi kirjoitusharrastuksen. Kirjoittamisen voi kuitenkin aloittaa myös ilman sen suurempaa lukemista, eikä se vaadi hyviä kirjoitustaitoja. Yksi voi kirjoittaa jalkapallofoorumeille, toinen päiväkirjaa ja kolmas runoja; kirjoittaa voi monella tapaa, ja siitä tulee huomattavasti mielekkäämpää, kun sitä ei yhdistä koulumaailmaan tai arvosanoihin, vaan sen tekee itselleen.
Lapin yliopistossa käynnistyi 2022 vuoden lopulla hanke, jossa luku- ja kirjoitustaitojen oppimista tuetaan pakohuonepelien avulla. Kirjoitustaitojen kurssin kääntämistä voi siis lähestyä monella tapaa, ja pääasia on se, että se motivoi oppimaan ja harrastamaan! Yksityisihmisen on vaikea puuttua koulumaailman resursseihin, mutta jokainen voi tutustua erilaisiin teksteihin ja löytää itselleen sopivan tavan lukea ja kirjoittaa.
Lähteet
1. Eloranta, E-J. 2022. Kirjallinen kysymys luku- ja kirjoitustaidon heikkenemiskehityksen pysäyttämisestä. Viitattu 30.3.2023.
2. Jyväskylän yliopisto. 2019. ICILS: Suomalaistytöt poikia parempia monilukutaidossa ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa. Viitattu 30.3.2023.
3. Laitinen, J. 2017. Lehtori yllättyi yliopisto-opiskelijoiden heikkoudesta: Esseevastaus muistutti kauppalistaa. Savon Sanomat. Viitattu 30.3.2023.
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Pisa-tutkimus ja tulokset 2018. Viitattu 30.3.2023.
5. Opetushallitus. 2021. Kansallinen lukutaitostrategia 2030. Viitattu 30.3.2023.
6. Ziemann, M. 2023. Huonoa suomea kirjoittava ei pääse enää poliisiksi – Valintakokeen kirjallisesta kokeesta tulee karsiva. Yle. Viitattu 30.3.2023.









