On tuskin sattumaa, että joogan suosio on kasvanut samalla kun ihmisten stressitasot ovat nousseet. Lapset ja nuoret tuskailevat koulunpenkillä enemmän ja enemmän, ja aikuisten päivät menevät työkiireisiin ja arjen pyörittämiseen.
Jooga alentaa tutkitusti stressiä, auttaa rentoutumaan, parantaa unenlaatua ja vahvistaa kehoa, ja yhä useammat löytävät avun arkeen juuri joogasta. Sen aloittaminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, sillä tarjolla on pilvin pimein erilaisia joogamuotoja, joiden nimet eivät kerro juuri mitään.
Jotta valinnan vaikeus ei tekisi arjesta enää yhtään stressaavampaa, esittelemme tässä artikkelissa suosituimpia joogamuotoja, jotta joogan aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Hathajooga – länsimaisten joogamuotojen äiti
Usein sanotaan, että hathajooga on länsimaiden suosituin joogamuoto, mikä on tietty totta – monet tässäkin artikkelissa esiteltävät tyylit pohjautuvat hathajoogaan. Se ei kuitenkaan ole varsinainen joogamuoto, kuten vaikkapa bikramjooga tai yinjooga, vaan se viittaa joogaan fyysisenä muotona.
Muistan joskus lukeneeni, että jos eri joogatyylit ovat jäätelömakuja, hathajooga on itse jäätelö, mikä on aika osuvasti kuvattu. Jos siis kuntosalin kalenterissa näkyy ”hathajoogaa”, se lähestyy joogaa klassisesti yhdistelemällä perinteisiä asanoita eli jooga-asentoja sekä hengitys-, rentoutumis- ja keskittymisharjoituksia. Hathajooga sopiikin kaikenikäisille ja -tasoisille joogeille, jotka etsivät rauhallista joogamuotoa.
Ennen hathajoogan keksimistä joogan fokus oli täysin henkisellä puolella ja meditaatiossa.
Sivanandajooga – hathan dynaamisempi serkku
Klassisesta hathajoogasta kehitetty sivanandajooga on hathan dynaaminen serkku, joka nojaa 12 joogaliikkeen kiertoon. Sivanandan tavoitteena on vahvistaa kehoa kokonaisvaltaisesti, ja liikkeiden sarja tehdään aina tietyssä järjestyksessä, sillä asennot linkittyvät ja tukevat toisiaan.
Liikesarjan lisäksi tyypilliseen sivananda-tuntiin kuuluu alkurentoutus, hengitysharjoituksia, välirentoutuksia ja pidempi loppurentoutus. Jos siis etsit kokonaisvaltaista ja hieman dynaamisempaa joogaa sekä rutiininomaisia tunteja, joilla ei tule yllätyksiä vastaan, tässä hyvä vaihtoehto.
Haluaisitko ryhtyä joogaopettajaksi?
Astangajooga – dynaamista ja fyysistä joogaa
Myös astangajooga perustuu hathajoogaan, mutta se on sitä ja sivanandaa fyysisempi ja vaativampi muoto. Kuten sivanandassa, asentojenvaihdot tehdään aina samassa järjestyksessä, mutta tällä kertaa liikkeet liitettään oikeaoppiseen hengitykseen ja asennot vaikeutuvat kerta kerralta.
Asentojen välissä ei myöskään ole välirentoutuksia, vaan astanga-tunnit ovat melkoista tykitystä. Astangajooga ei olekaan joogamuotojen helpoimmasta päästä, joten se kannattaa aloittaa ohjatusti, jotta liikkeet tekee varmasti oikein.
Astangajooga levisi länsimaissa 1900-luvulla, kun jooga kehittyi liikunnallisempaan suuntaan.
Kundaliinijooga – energiavarojen herättelyä
Kundaliinijooga tunnetaan tietoisuuden joogana. Sen tarkoitus on pistää sisällä piilevät voima- ja energiavarat liikkeelle, mikä tapahtuu dynaamisilla ja rytmikkäillä liikkeillä.
Kundaliinijoogassa hengitys on kaikki kaikessa: hengittämällä kehoon ja tarkalleen ottaen alaselkään kulkeutuu elämänenergiaa, jota herätellään ja kuljetetaan kohti päälakea liikkeiden sarjalla. Kun tämä energia vapautuu, joogi pystyy olemaan hetkessä läsnä ja täysin tietoinen.
Muotoa voi suositella kaikille, jotka haluavat yhdistää joogan fyysisen ja henkisen puolen, parantaa energiatasoja ja tuoda elämään tasapainoa.
Vinyasajooga – elämän flow
Vinyasajooga kehitettiin 1900-luvulla miellyttämään liikuntahulluja länsimaalaisia astangajoogan tavoin. Se muistuttaa astangajoogaa myös siinä, että hengittäminen ohjaa asentojen vaihtoja, mutta se on sulavaliikkeisempää ja muistuttaa hieman tanssia. Tästä syystä se tunnetaan myös vinyasa flowna tai flow-joogana
Vinyasajoogan voi ajatella ennemmin lähestymistapana kuin joogamuotona, sillä vinyasa-tuntien välillä voi olla suuriakin eroja. Yksi voi keskittyä notkeuden lisäämiseen, toinen energisointiin, ja kolmas voi olla silkkaa voimajoogaa. Näitä kaikkia yhdistää kuitenkin se, että asennosta toiseen liikutaan sulavasti hengityksen tahdissa.
Vinyasajoogasta kehitettiin 1990-luvun loppupuolella power-jooga eli voimajooga, joka on kuin flow-joogaa, joka keskittyy kehon vahvistamiseen, hallintaan ja tasapainoon.
Raskausjooga – joogaa odottaville äideille
Raskausjooga eli äitiysjooga kuvaa hyvin sitä, miten jooga on aikojen saatossa mukautunut eri ihmisten tarpeisiin ja tilanteisiin. Raskausjooga on suunniteltu niin, että liikkeet on helppo ja turvallista tehdä raskaana, ja ne vahvistavat ja venyttävät äidin kehoa.
Jos siis raskauden aikana kärsii selkä- tai lantiokivusta, väsymyksestä, turvotuksesta tai pahoinvoinnista, äitiysjoogasta voi hyvin auttaa. Se valmistaa tietyllä tapaa myös synnytykseen, sillä joogatessa oppii rentoutumaan ja hengittämään oikein.
Raskausjooga sopii kaikille odottaville äideille, mutta se voi auttaa myös raskaudesta toipumisen kanssa.
Bikramjooga – alkuperäinen kuumajooga
Kuumajoogabuumi lähti liikkeelle bikramjoogasta, jossa liikkeet tehdään noin 40 asteisessa salissa. Lämmön on tarkoitus rentouttaa ja notkistaa lihaksia, jotta asentoja on helpompi tehdä. Bikram-tunneilla tehdään aina 26 liikkeen sarja kahdesti, ja järjestys on suunniteltu niin, että edellinen liike venyttää ja avaa kehoa seuraavaa varten.
Miten bikram eroaa hot-joogasta? Bikram on aina hottia, mutta hot ei ole aina bikramia. Kuumajoogassa voidaan siis tehdä bikramista tuttu liikesarja tai jotain ihan muuta – pääasia on se, että tunti pidetään lämpimässä tilassa.
Iyengarjooga – joogaa ihan jokaiselle
Monesti sanotaan, että jooga sopii ihan jokaiselle, mikä pätee iyengarjoogaan erityisen hyvin. Siinä vanhoista ja klassisista asanoista on kehitetty erilaisia versioita, jotta kaikki taipuvat niihin. Iyengar-tunnit tunnetaan siitä, että apuna käytetään jos jonkinlaisia apuvälineitä joogavöistä joogatyynyihin, tukitiiliin ja tuoleihin, joilla varmistetaan, että asentoon pääsee mahdollisimman helposti ja puhtaasti.
Iyengarjooga on historian saatossa keskittynyt joogan parantaviin voimiin. Sen keksijä B. K. S. Iyengar sairasti lapsena paljon ja löysi avun joogasta. Hän oivalsi myös sen, että ihmiset eroavat fyysisiltä ominaisuuksiltaan, joten hän kehitti joogamuodon, josta hyötyy mahdollisimman moni.
Iyengarjooga sopiikin hyvin liikuntarajoitteisille tai muille, joille asentoihin pääseminen on vaikeaa.
Restoratiivinen jooga – stressistä eroon rentoutumalla
Vähemmän työtä ja enemmän lepoa – näin voisi kiteyttää restoratiivisen joogan ytimen. Restoratiivisella joogatunnilla asentoja ja liikkeitä on vähän, ja niissä vietetään pitkiä aikoja, yleensä 5–20 minuuttia.
Koska tavoitteena on rentoutua ja palautua mahdollisimman hyvin, apuna käytetään pehmusteita, tyynyjä ja vilttejä, jotka auttavat rentoutumaan. Niitä ei kuitenkaan käytetä vain mukavuuden takia, vaan niiden avulla keho saadaan asentoihin, joissa rentoutuminen on mahdollisimman helppoa.
Jos siis haluat purkaa arjen stressiä joogamaalla muttet ole kiinnostunut kuntoilusta, kokeile tätä.
Yinjooga – vastapainoa yangille
Yinjooga on restoratiivisen joogan tapaan palauttava jooga, mutta sen keskiössä on rentoutumisen sijaan pitkät ja palauttavat venytykset. Yin-nimi viittaakin siihen, että se tarjoaa vastapainon yang-joogalle eli aktiivisemmille joogamuodoille.
Yin-joogassa käytetään aktiivisesti apuna joogatyynyjä ja -tiiliä, jotta keho voi levätä mahdollisimman rentona ilman, että sitä tarvitsee aktiivisesti kannatella. Tällaiset tuetut liikkeet helpottavat rentoutumista ja läsnäoloa.
Yinjoogan ja restoratiivisen joogan pitkät asanat kehittävät myös kärsivällisyyttä.
Joogamuotoja on näiden lisäksi valtava määrä, ja esittelimme tässä vain yleisimpiä. Joogan suosio on räjähtänyt viime vuosina käsiin, ja uusia joogamuotoja syntyy kuin sieniä sateella, jotta lajin pariin eksyisi mahdollisimman moni. On äijäjoogaa, ratsastusjoogaa, viinijoogaa ja ilmajoogaa, joista jokainen löytää varmasti mieleisensä.
Joogaa voikin kokeilla niin matalalla kynnyksellä, että sitä voi suositella ihan kaikille. Jos sopivaa muotoa on vaikea valita tai läheltä ei löydy mukavia tunteja, YouTubessa on paljon videoita, joiden avulla joogaa on helppo kokeilla omassa rauhassa.
Jos taas kiinnostuit joogan ja eri joogamuotojen historiasta, Matti Rautaniemen Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen joogan kehitykseen.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
