Kun ajatellaan pianomusiikkia ja sen säveltämistä, mieleen tulee erityisesti klassisen ja romanttisen kauden säveltäjiä. Haydn, Mendelssohn, Chopin, Berlioz ja kumppanit eivät vain vaikuttaneet aikalaisiinsa vaan raivasivat myös tietä tuleville sukupolville ja uudenlaiselle pianomusiikille.
Koska loistavia pianosäveltäjiä on tuhansia, tämä listaus ei ole missään mielessä kattava, vaan se esittelee yksittäisiä säveltäjäneroja, jotka kuuluvat historian suurimpien ja tunnetuimpien joukkoon. Jos listalta puuttuu oma suosikki, sen voi kommentoida artikkelin alle!
Johann Sebastian Bach
Jos lähdetään halkomaan hiuksia, piano ei ollut Johann Sebastian Bachin (1685–1750) pääsoitin, joten hän ei kuuluisi tälle listalle. Kyseessä on kuitenkin yksi kaikkien aikojen suurimmista säveltäjistä, joten eiköhän jätetä hiukset rauhaan!
Bachin aikaan musiikin ja taiteen kenttää hallitsi barokin tyylisuunta, joka oli näyttävää, mahtipontista ja koristeellista mutta myös herkkää ja lämmintä. Hän hallitsi tyylin täydellisesti, ja monen silmissä Bach oli yhtä kuin barokki.
Bachin musiikki toi yhteen hänen edeltäjänsä saavutukset, hioi ne huippuunsa ja kehitti samalla musiikki- ja sävellyskenttää. Hänen myötään yleistyi esimerkiksi kontrapunkti, jossa useampi melodia liitetään samanaikaisesti yhteen.
Säveltäjänä Bach oli valtavan tuottelias. Hänen kynästään syntyi yli tuhat teosta, ja ne kattoivat lähes kaikki ajan tyylit ja soittimet. Bachille sävellykset olivat kuitenkin kertakäyttökamaa, joten niistä kaikki eivät ole säilyneet tähän päivään. Tarve tietää lisää Bachista? Etsi itsellesi tavoitteitasi vastaavat pianotunnit Helsinki.
Joseph Haydn
Bachin kuoltua muusikot ja säveltäjät alkoivat ottaa barokkiin etäisyyttä ja etsiä uusia uria. Tämä johti lopulta klassismin syntyyn, ja yksi sen tärkeimmistä kehittäjistä oli itävaltalainen Joseph Haydn (1732–1809).
Haydn oli yksi ns. Wienin koulukunnan edustajista, ja hänet tunnetaan sinfonian ja jousikvarteton isänä: hän sävelsi yhteensä hurjat 106 sinfoniaa ja 83 jousikvartettoa ja loi sitä kautta raamit niiden kehittämiselle.
Haydnin sävellysura kesti lähes viisi vuosikymmentä, ja hän oli ison osan tätä Euroopan tunnetuin säveltäjä. Suuren suosion takana oli lähestyttävyys: monet sävellykset ovat yksinkertaisia mutta myös syvällisiä, joten ne puhuttelevat sekä taiteen ystäviä että suurta yleisöä.
Haydnilla oli suuri vaikutus Wienin koulukunnan muihin jäseniin eli Mozartiin ja Beethoveniin. Hän ei ollut pelkkä esikuva vaan myös Mozartin hyvä ystävä ja hetkellisesti Beethovenin opettaja. Tai vaihtoehtoisesti pianotunnit Turku!
Wolfgang Amadeus Mozart
Itävaltalainen Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) oli musiikin ihmelapsi. Hän aloitti pianonsoiton kolmen vanhana ja teki ensimmäiset sävellyksensä vain vuotta myöhemmin. Tästä alkoi polku, joka tulisi määrittelemään klassismin tyylisuunnan.
Mozartin sävellykset ovat teknisiä mestariteoksia, joissa yhdistyvät tasapaino, keveys ja selkeys klassismille tyypilliseen tapaan. Nuorelle säveltäjälle poikkeuksellisesti niissä oli myös tunteiden kirjoa ja syvyyttä sekä innovatiivisuutta.
Mozart oli säveltäjänä tuottelias ja sävelsi lähes kaikkia teostyyppejä, yhdisteli niiden piirteitä ja rikastutti sitä kautta taidemusiikkia. Hän kuoli vain 35-vuotiaana mutta oli kerennyt julkaista jo yli 600 teosta. Monet niistä lasketaan klassisen musiikin parhaimpiin.
Mozart olikin monella tapaa klassismille se, mitä Bach oli ollut barokille, ja molemmat kuuluvat historian merkittävimpiin säveltäjiin. Haydnin kirjoissa Mozart oli säveltäjistä suurin, mikä saattaa hyvinkin pitää paikkansa, mutta kukapa ei kaveriaan kehuisi!
Ludwig van Beethoven
Wienin koulukunnan kolmas jäsen oli saksalainen Ludwig van Beethoven (1770–1827), joka jatkoi Mozartin jalanjäljessä ja venytti klassismin rajoja.
Hänet tunnetaan parhaiten sinfonioistaan ja pianosonaateistaan, kuten Kuutamosonaatista. Beethovenin tuotanto ei kuitenkaan ole tasapaksua, vaan hän kehittyi musiikin aaltojen mukana ja kokeili rohkeasti eri muotoja, mikä toi sävellyksiin syvyyttä ja monipuolisuutta.
Hänen alkuvaiheen tuotantonsa muistuttaa Mozartin ja Haydnin klassismia, mutta hiljalleen sävellyksistä tuli entistä mahtipontisempia, yksilöllisempiä ja tunteikkaampia. Beethoven näyttikin suuntaa siinä, miten paljon ja miten monipuolisia tunteita musiikki voi välittää, mikä toimi siltana kohti romantiikan aikakautta.
Beethovenin sävellykset pitävät sisällään myös monia yksittäisiä melodioita, jotka lähes kaikki tuntevat – kuten Für Elise, joka on suomalaisille tuttu 1980-luvulla startanneesta Burana-mainoksesta.
Robert Schumann
1810–luvulla klassismista alettiin hiljalleen siirtyä kohti romantiikkaa, jonka uranuurtajana ja suunnannäyttäjänä saksalaista Robert Schumannia (1810–1856) pidetään.
Romantiikalle tyypillisesti Schumannin sävellyksissä korostui yksilöllisyys. Koska romantiikka teki pesäeroa klassismiin, se ei halunnut noudattaa tarkkoja kaavoja tai logiikkaa, vaan kaiken keskellä olivat henkilökohtaisuus ja suuret tunteet.
Schumann tunnetaan erityisesti sinfonioistaan sekä piano- ja kamarimusiikistaan. Hänen myötään yleistyivät myös lyhyet kappaleet, jotka pyrkivät kuvaamaan tiettyä tunnetta tai tunnelmaa. Romantiikalle tyypilliseen tapaan teemat olivat usein henkilökohtaisia, Schumannin tapauksessa mielenterveysongelmat sekä muut tunne-elämän kuohut.
Schumann oli myös arvostettu musiikkikriitikko ja lehtimies. Hän oli naimisissa Clara Schumannin kanssa, joka oli yksi romantiikan kauden merkittävimmistä pianisteista:
- Clara oli opetellut soittamaan pianoa puhtaasti korvalta, ja hänen myötään pianistit alkoivat esiintyä konserteissa ilman nuotteja.
- Hän oli ensimmäisiä, jotka ottivat repertuaariinsa Beethovenia, Bachia ja muita huippusäveltäjiä. Aiemmin konserteissa oli soitettu lähinnä teknisesti haastavia sävellyksiä, jotka korostivat pianistin taitoja.
Clara Schumann uudisti siis konserttikulttuuria, ja hänen myötään Robertin sävellykset tulivat tunnetuksi ympäri maailmaa.
Etsi juuri sinulle sopiva pianonopettaja Superprofilta.
Frédéric Chopin
Puolalainen Frédéric Chopin (1810–1849) on monen silmissä pianovirtuoosi – ansaitusti – mutta hän oli myös aikansa merkittävimpiä pianosäveltäjiä. Hänen musiikkiaan leimaa herkkyys, hienotunteisuus ja tunteiden syvä kirjo.
Chopin oli soittajana todella innovatiivinen ja kehitti muun muassa uusia soittotekniikoita ja soittotapoja. Hän osoitti, mihin kaikkeen piano taipuu, ja on sitä kautta toiminut inspiraationa erityisesti pianonsoittajille.
Hän kehitti myös pianosävellysten kenttää: aikaisemmin balladeja oli käytetty lähinnä laulussa ja runoudessa, mutta hänen pianoballadeistaan kasvoi romantiikalle tyypillinen muoto, jossa yhdistyvät tarinallisuus ja tunteet.
Chopin ei säveltänyt sinfonioita tai sonaatteja vaan keskittyi pelkästään pianoon. Jos siis listalta pitäisi poimia ”paras pianosäveltäjä”, se voisi hyvin olla Chopin.
Johannes Brahms
Huippusäveltäjistä on mahdoton puhua ilman saksalaista Johannes Brahmsia (1833–1897), joka edusti niin ikään romantiikan tyylisuuntaa. Hänet niputetaan usein yhteen Bachin ja Beethovenin kanssa sävellysmaailman ”kolmeksi suureksi B:ksi”.
Brahms erosi monista aikalaisistaan siinä, ettei hän tehnyt pesäeroa klassismiin vaan seurasi sen muotoihanteita pitkään. Monen silmissä hän edustikin puhdasta klassismia, mutta hän yhdisteli teoksissaan saumattomasti myös barokin elementtejä sekä moderneja piirteitä, mikä loi pohjan hänen tunnistettavalle tyylilleen.
Brahms oli Robert Schumannin suojatti, ja Schumann oli povannut Brahmsin täyttävän Beethovenin suuret säveltäjäsaappaat. Tämä kasasi Brahmsin hartioille luonnollisesti painetta, eikä hän juuri välittänyt vertailuista. Kehitä tietämystäsi lisää - pianotunnit Tampere!
Vaikka Brahmsin ura ei ollut samanlaista nousukiitoa kuin Beethovenin, hänen neljää sinfoniaansa pidetään klassisen musiikin parhaimpina. Hän sävelsi myös viulu- ja pianokonserttoja, kuoroteoksia sekä kamarimusiikkia, jotka ovat kaikki keränneet niin ikään suurta ylistystä.
Schumannin ennustus kävi siis ainakin osittain toteen, eikä klassisessa musiikissa puhuta turhaan kolmesta suuresta B:stä.
Pjotr Tšaikovski
Kuten tarkkasilmäisimmät ovat saattaneet huomata, valtaosa maailman huippusäveltäjistä on 1700–1800-lukujen Keski-Euroopasta. Pianosävellyksistä on kuitenkin vaikea puhua ilman venäläistä koulukuntaa ja Tšaikovskia.
Venäläistaiturin kynästä on syntynyt mm. kuusi sinfoniaa, kymmenen oopperaa ja kolme pianokonserttoa, mutta suuri yleisö tuntee hänet erityisesti balettimusiikistaan, tärkeimpinä Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä.
Yksi syy Tšaikovskin jättisuosioon on hänen mieleenpainuvat melodiansa. Hänen musiikissaan yhdistyvät tunteikkuus, herkkyys ja dramaattisuus, ja häntä pidetäänkin romantiikan ajan perikuvana.
Tšaikovskin musiikissa on sekä venäläisen että läntisen musiikin piirteitä, sillä hän yritti tasapainotella kahden maailma välillä: 1800-luvun puolivälin Venäjällä muusikoita paheksuttiin, mutta länteenkään päin ei voinut kallistua liikaa.
Kun tähän lisää Tšaikovskin salatun seksuaalisuuden ja mielenterveysongelmat, hän ei löytänyt koskaan paikkansa, mikä eittämättä toimi dramaattisten sävellysten polttoaineena.
Claude Debussy
Romantiikasta siirryttiin 1800-luvun loppupuolella impressionismiin, ja ranskalainen Claude Debussy (1862–1918) oli tyylisuunnan kasvokuva.
Taiteessa impressionismin tavoitteena on vangita ohikiitäviä hetkiä ja tunteita, ja tähän pyrkivät myös Debussyn sävellykset. Rakenteiden ja muodon sijaan ne keskittyvät tunnelmaan, tunteisiin, mielikuviin ja sointiväreihin. Debussy korosti tätä nimeämällä kappaleensa runollisesti, mikä ohjasi kuuntelijaa tiettyyn suuntaan.
Debussy myös rikkoi harmonioiden sääntöjä, hyödynsi eksoottisia asteikoita ja innovatiivisia rakenteita sekä yhdisteli erilaisia soittimia ja tekniikoita, mikä toi hänen musiikkiinsa yllättävyyttä ja monitulkintaisuutta. Hänen innovatiivisuutensa inspiroi monia tulevia säveltäjiä ja tasoitti tietä uusien musiikkityylien syntyyn.
Yllä oleva listaus keskittyi pianosäveltäjiin, mutta jos aiheena olisi ollut säveltäjät yleisesti, listalla olisi taatusti ollut myös suomalaisväriä. Maailman parhaista säveltäjistä puhuttaessa Jean Sibelius ja Kaija Saariaho ovat nimittäin ansainneet paikkansa jokaisella listalla – myös ilman paksuja sinivalkolaseja!
Brittilehti BBC Music Magazine teetti vuoden 2019 joulukuussa kyselyn, jossa nykysäveltäjiä pyydettiin äänestämään historian merkittävimpiä säveltäjiä. Kaija Saariaho oli sijalla 17 ja sitä kautta merkittävin elossa ollut säveltäjä. Suomen kansallissäveltäjänä tunnettu Jean Sibelius äänestettiin puolestaan 12:nneksi.
Pianosäveltäjien jälkeen kannattaakin tutustua säveltäjiin yleisesti ja eritoten suomalaiskaksikkoon!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
