Vieraita kieliä haluaa oppia aina mahdollisimman nopeasti. Kymmenen pisteen kysymys kuuluu, voiko kieliä oppia nopeasti tai helposti? Harvemmin… Vaikka kielipää olisi loistava, oppiminen vaatii aina aikaa – vähintään monta kuukautta ja yleensä vuosia.
Tästä syystä ”helppoja” tai ”nopeita” oppimistapoja on vaikea antaa, mihin vaikuttaa myös se, että ihmiset oppivat eri tavoin. Kenties paras tapa kielen opiskeluun onkin miettiä, millainen itse on oppijana ja mitkä opiskelutavat sopivat parhaiten.
Yksi asia on kuitenkin varma: uudet asiat tarttuvat paremmin mieleen silloin, kun oppiminen on hauskaa. Myös ruotsin opiskelua kannattaa lähestyä huvin kautta, ja tästä artikkelista saa ideoita siihen.
Katso ruotsinkielisiä leffoja ja sarjoja
Suomalaiset opiskelevat ruotsia koulussa niin kauan, että vaikka kieltä ei olisi käyttänyt pitkään aikaan, ruotsin alkeet ovat yleensä jotenkuten hallussa – tai ainakin nopeasti kerrattavissa.
Kun ruotsia ei lähde opiskelemaan täysin nollasta, sitä voi harjoitella katsomalla ruotsinkielisiä elokuvia ja sarjoja Netflixistä tai Yle Areenasta.
- Jos puhetta on vaikea seurata, avuksi voi laittaa ruotsinkieliset tekstitykset. Suomenkieliset ovat myös OK, mutta ne vievät usein liikaa huomiota ruotsin kieleltä ja oppiminen on hitaampaa.
- Se ei haittaa, jos puheesta ei ymmärrä kaikkea tai edes puolia! Pelkästä kuuntelemisesta on hyötyä, sillä se totuttaa korvaa ruotsin kielen äänenpainolle, äänteille ja rytmille.
- Jos ruotsin kieli on pahasti ruosteessa eikä ”aikuisten ohjelmien” katsomisesta tule mitään, kokeile lastenohjelmia, joiden tarinaa ja kieltä on helpompi seurata.
- Jos lastenleffat eivät kiinnosta, katsottavaksi kannattaa valita jotain oikeasti mielenkiintoista. Näin siihen jaksaa keskittyä, vaikka kieli olisi vaikeaa, ja leffailta tuntuu enemmän vapaa-ajalta kuin opiskelulta!
- Monet sarjat ja leffat on dubattu sekä ruotsiksi että suomeksi (esim. Muumit). Niitä kannattaa hyödyntää, sillä kieltä on helpompi ymmärtää, kun tarina on entuudestaan tuttu.
Lastensarjoista voi suositella Muumien lisäksi esimerkiksi Peppi Pitkätossua; muuten kannattaa kokeilla komediasarja Dipsiä, Young Royals -teinidraamaa tai Bonusfamiljen-draamakomediaa, joka on ah-niin-ruotsalainen!
Etsi ruotsinkielistä luettavaa
Vieraalla kielellä lukeminen on yksi parhaita tapoja oppia kieltä. Se voi olla myös hauskaa, sillä luettavaksi ei tarvitse valita 400 sivun tiiliskiveä vaan esimerkiksi omaa harrastusta käsittelevä lehti.
Kielen puolesta helpoin vaihtoehto on jälleen lastenkirjat, mutta ne eivät pidä nuorten tai aikuisten mielenkiintoa kovinkaan hyvin yllä. Usein onkin parempi valita sellaista luettavaa, joka aidosti kiinnostaa.
Harrastuslehdet ovat parhaasta päästä, sillä niitä on joka lähtöön, niiden teksti on usein pätkitty lyhyisiin kappaleisiin ja mieluisaa aihetta jaksaa lukea, vaikka kieli olisi haastavampaa. Sopivia kirjoja ja lehtiä voi metsästää kirjastosta, joista löytyy aina ruotsinkielistä luettavaa. Apua kirjan valintaan voi kysyä kirjastonhoitajalta ja se usein kannattaa, jotta mukaan ei tartu liian vaikeaa tekstiä.
Jos paikan päällä asiointi ei houkuta, kirjastonhoitajille voi lähettää kysymyksiä netissä. Näin saa usein enemmän vaihtoehtoja, sillä tietyn kirjaston valikoima on rajattu, kun taas netistä kirjoja voi tilata kirjastosta toiseen.
Lukemiseen pätevät monet samat vinkit kuin leffoihin ja sarjoihin:
- Vierasta kieltä on helpompi ymmärtää, kun tarina on tuttu, joten ensimmäiseksi kirjaksi (tai lehdeksi) voi valita sellaisen, jonka on jo lukenut suomeksi.
- Se ei haittaa, jos tekstistä ei ymmärrä kaikkea. Tärkeintä on yrittää päästä pääpointeista jyvälle, ja se voi onnistua vain muutamalla sanalla.
- Jokaista uutta sanaa ei kannata tarkistaa sanakirjasta, sillä se vie kauheasti aikaa. Parempi on tarkistaa vain ne, jotka toistuvat usein, sillä ne ovat tärkeimpiä.
- Fyysisen kirjan tai lehden rinnalle voi harkita e- ja äänikirjoja: ne tekevät lukemisesta joustavampaa, kun kirjan saa käyttöön muutamalla klikkauksella tai kun ”lukeminen” onnistuu esimerkiksi auton ratissa.
Tekstissä pitää olla sopivasti haastetta, mutta se ei saa olla liian vaikea. Muuten lukeminen on työlästä ja tympeää, eikä sitä jaksa tehdä pitkään.
Voiko ruotsia oppia kuuntelemalla?
Tottahan toki! Ruotsin kuuntelu on hyödyllistä, vaikkei puheesta ymmärtäisi paljoa. Kuunnellessa korva tottuu kielen sävelkulkuun, rytmiin ja sanapainoihin, joten siinä oppii (kuullunymmärtämisen lisäksi) lausumista ja ääntämistä.
Kuunneltavaksi käy kaikenlainen puhe:
- Ylen Språkskolanin sivuilta voi kuunnella esimerkiksi selkokielisiä uutisia. Kielikoulun parhaita puolia on se, että jaksot on tekstitetty ja tukena on konekäännin, josta voi tarkistaa vaikeat sanat.
- Lätt svenska med Oskar on aloittelijoille suunnattu podcast, joka keskittyy ruotsin oppimiseen. Sen 5–10 minuutin jaksot ovat keränneet kehuja, ja ne käsittelevät kaikkea musiikista Pokémoneihin ja pakastepitsoihin.
- Coffee Break Swedishin linjoilla pääsee ruotsalaiseen kahvipöytään yhdessä Hannan ja hänen oppilaansa Markin kanssa, jonka tavoitteena on oppia ruotsia. Aamukaffeilla oppii mm. uutta sanastoa, ääntämistä ja viestimistä rennolla meiningillä.
Jos puheohjelmien kuuntelu tuntuu tympeältä, korvanapeista voi luukutta myös ruotsinkielistä musiikkia. Se ei välttämättä ole yhtä tehokasta kuin podcastien kuuntelua, mutta se on usein hauskempaa ja tuo harjoitteluun mukavaa vaihtelua.
Kappaleet kannattaa jälleen valita omasta suosikkigenrestä, jotta musiikkiin jaksaa keskittyä kunnolla. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Ruotsin suosituimpiin yhtyeisiin kuulunut Kent on taattua radiorokkia. Yhtyeen sanoituksista voi olla aluksi vaikea saada selvää, mutta lyriikat on helppo löytää netistä.
- Thomas Stenström tekee helposti pureskeltavaa skandinaavipopia, ja laulua on helppo seurata.
- Iskelmähenkinen Cornelis Vreeswijk on itänaapurissa todella suosittu artisti, ja häntä pidetään loistavana sanoittajana.
- Metallin ystävät voivat kuunnella suomenruotsalaista Finntrollia, jonka peikkometallissa yhdistyy metallimusiikki ja suomalainen humppa!
Ruotsin opiskelussa voi hyödyntää myös oppimissovelluksia, joita esittelemme toisessa artikkelissa. Monissa niissä ruotsia pääsee sekä kuuntelemaan että katsomaan, lukemaan, kirjoittamaan ja ääntämään.
Ruotsia kaverin kanssa
Ruotsia oppii parhaiten silloin, kun kieltä kuulee ja käyttää aktiivisesti arjessa. Tässä voi hypätä suoraan syvään päähän, pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa Ahvenanmaalle, mutta jos se ei houkuta, tapoja on (onneksi) muitakin.
Kotikaupungistaan voi esimerkiksi etsiä järjestöjä, jotka järjestävät ruotsinkielisiä tapahtumia. Yksi isoimmista on Pohjoismainen kulttuuripiste eli Nordisk kulturkontakt, jonka kielikahvilassa (Nordiskt språkcafé) pääsee puhumaan ja harjoittelemaan pohjoismaiden eri kieliä.
Kielikaverin voi löytää myös kielikurssilta tai esimerkiksi Redditin r/LanguageExchange-kanavalta, jossa ihmiset ympäri maailmaa etsivät päivittäin juttukavereita ja kohtalontovereita, joiden kanssa opiskella kieliä yhdessä.
Yksi vaihtoehto on tietysti löytää ruotsinkielinen (tai suomenruotsalainen) heila! InfoFinland osaa kertoa, että ruotsia puhutaan eniten Suomen länsi- ja etelärannikolla, joten kumppaninmetsästys kannattaa keskittää sinne. Siitä voi toki tulla sanomista, jos kumppaninvalinnan tärkein kriteeri on ruotsinkielisyys, mutta se on sen ajan murhe!
Ruotsin opiskelun ei siis tarvitse rajoittua vain oppikirjoihin, ja mitä monipuolisemmin kieltä harjoittelee ja käyttää, sitä paremmin sitä oppii. Eri keinoja kannattaakin yhdistellä ja kokeilla, mitkä sopivat itselle, jotta opiskelu on oikeasti mielekästä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
