Espanjan kielellä on värikäs ja myrskyinen historia, joka kietoutuu valloitusten ja valtataisteluiden ympärille. Se sai ensisysäyksensä, kun Rooman valtakunta valloitti Pyreneiden eli Iberian niemimaan ennen ajanlaskun alkua, ja myöhemmin se levisi muun muassa Latinalaisessa Amerikassa Espanjan rakentaessa imperiumiaan.
Otetaan kuitenkin hieman takapakkia ja aloitetaan sieltä, mistä kaikki alkoi, eli noin 2000 vuoden takaa ja roomalaisesta kaudesta, jolloin espanjan kieltä ei ollut nykymerkityksessään olemassa.
Juuret Rooman valtakunnassa ja latinassa
Noin 200 eaa. Pyreneiden niemimaalla, eli nykyisen Espanjan, Portugalin, Andorran ja Gibraltarin alueella, asui eri kansoja omine kielineen, kuten keltit, iberit ja baskit. Samoihin aikoihin Rooman valtakunta alkoi levitä nykyisen Italian alueelta itään ja länteen, minkä myötä niemimaa vallattiin, ja latinasta tuli alueen virallinen kieli.
Kielenvaihto ei kuitenkaan tapahtunut nopeasti. Suuremmissa asutuskeskittymissä latina omaksuttiin vauhdilla, mutta syrjäseuduilla alkuperäiskielet säilyivät vielä useamman vuosisadan ajan. Tähän vaikutti erityisesti niemimaan sijainti ja koko: se oli suhteellisen kaukana Rooman valtakunnan keskiöstä, joten kielelliset uudistukset levisivät niemimaalle hitaasti, jos ollenkaan.
Seuraava keskeinen kehitysaskel kohti espanjan kieltä osuu 400-luvulle ja Rooman valtakunnan sortumiseen. Roomalaiset olivat sotineet germaanien kanssa jo useamman vuosisadan ajan, ja hyökkäykset Roomaa vastaan lisääntyivät, kun germaanikansat alkoivat levittäytyä sankoin joukoin ympäri Eurooppaa. Tämä johti lopulta Rooman valtakunnan tuhoon vuonna 476, ja länsigootit eli visigootit perustivat Pyreneiden niemimaalle oman valtionsa vuosisadan vaihteessa.
Miksi germaaniaika on niin merkittävä espanjan kielen kehityksen kannalta? Latina oli vakiinnuttanut asemansa niemimaalla edellisen 600 vuoden aikana, mutta vaikutusta oli ollut molempiin suuntiin. Latina oli sekoittunut paikallisiin kieliin, mistä syntyi vulgaarilatina, latinan kielen epävirallinen puhuttu muoto, ja puhuttu kieli oli kehittynyt eri tavoin ympäri niemimaata.
Kun Rooman keskusvalta mureni, kielten erkaantuminen kiihtyi entisestään, ja erityisesti puhutut muodot eriytyivät nopeasti. Näin latinasta kehittyi eri murteita, mikä loi pohjan nykyisille romaanisille kielille, kuten espanjalle ja portugalille.
Espanjan kielen ensiaskeleet eivät siis olleet kovinkaan sopuisat, eikä tilanne tulisi rauhoittumaan vielä pitkiin aikoihin.
Maailmanhistorian pisin sota
Espanjan kielen seuraavat vuosisadat ovat uskontojen värittämiä. Islam oli saanut alkunsa 600-luvun alkupuolella nykyisen Saudi-Arabian alueelle, ja nuorena uskontona se pyrki leviämään mahdollisimman laajalle. Levittyään ensin Afrikan pohjoisosiin tähtäimessä oli Pyreneiden niemimaa.
700-luvun alussa arabien johtamat joukot hyökkäsivät Gibraltarin salmen yli länsigoottien kimppuun voitokkaasti, ja muslimivalta levisi lähes koko niemimaahan pois lukien pohjoisrannikon vuoristoalueilta. Näiltä alueilta ja erityisesti Asturiasta käynnistyi vastaisku, joka johti maailmahistorian pisimpään sotaan eli Reconquistaan – takaisinvalloitukseen.
Vastaiskun keskiössä oli Kastilian kuningaskunta, joka ryhtyi hitaasti mutta varmasti valloittamaan (parin muun kuningaskunnan avulla) menetettyjä alueita takaisin, ja islaminuskoiset ajettiin takaisin Pohjois-Afrikkaan seuraavan 700 vuoden aikana.
Takaisinvalloitus päättyi 1492, minkä jälkeen Pyreneiden niemimaa oli jakautunut useaan kuningaskuntaan: Kastiliaan (kastilian kieli), Aragoniaan (katalaanin kieli), Navarraan (baskin kieli), Andorraan (katalaanin kieli) ja Portugaliin (portugalin kieli).
Seuraavina vuosikymmeninä Kastilia, Aragonia ja Navarra yhdistyivät, ja Espanja nykyisessä muodossaan oli valmis. Kastilian kieli oli katalaanin ja baskin rinnalla ylivoimainen niin taloudellisesti kuin poliittisestikin, joten siitä tuli alueen ykköskieli, espanjan kieli.
Olisiko espanjan kielen verkkokurssi sinulle hyvä tapa aloittaa opinnot?
Espanjan kielen kulta-aika
Tähän mennessä Pyreneiden niemimaa ja sen kielikenttä on ollut vastaanottavana osapuolena, mutta tilanne kääntyi päälaelleen 1500-luvulta alkaen. Yhdistyneestä Espanjasta tuli siirtomaavalta, ja valloitusmatkoja kohdistettiin Kaarle I:n johdolla erityisesti Amerikkaan.
Amerikan löytäminen tapahtui puolivahingossa: Kristoffer Kolumbuksen tehtävänä oli löytää meritie Intiaan, mutta matka Atlantin yli tyssäsi nykyisen Väli-Amerikan saarille. Tätä Kolumbus ei kuitenkaan tiennyt, vaan hän uskoi kuolemaansa asti löytäneensä Intian. Tästä syystä Amerikan alkuperäiskansoja alettiin kutsua intiaaneiksi (indians).
Ovet Uuteen maailmaan olivat nyt kuitenkin auki. Espanjan nimissä vallattiin muun muassa asteekkien valtakunta nykyisen Meksikon alueella, New Mexico, Kalifornia ja inkaintiaanien valtakunta nykyisen Perun alueella. Espanjasta tuli hetkessä Euroopan merkittävin siirtomaavalta, ja retket toivat Eurooppaan rikkauksia, kuten kultaa, hopeaa, mausteita ja tupakkaa.
Espanjan mahdin kasvaessa kastilian kieli levisi ympäri Amerikkaa, ja 1700-luvulla maailmassa oli noin 6 miljoonaa espanjan kielen puhujaa. Samalla levisi myös katolinen kirkko. Sitä levitettiin joko sopuisasti tai tarpeen vaatiessa sotaisasti, mikä näkyi imperiumin kassassa. Sotiminen on kallista, ja muut siirtomaavallat kiinnostuivat Etelä-Amerikan rikkauksista.
Espanja joutui nokikkain erityisesti Ranskan ja Englannin kanssa; Ranskaa vastaan käydyssä sodassa Espanja oli voitokas, mutta hyökkäys meriteitse Englantiin epäonnistui. Tämä oli kova kolaus Espanjan kulta-ajalle, ja siirtomaavallan mahti alkoi hiljalleen hiipua.
Espanjan talous meni retuperälle, ja se joutui luopumaan siirtomaistaan yksitellen; ensin Portugalista ja muista Euroopan maistaan, sitten alueistaan Pohjois-Amerikassa. Keski- ja Etelä-Amerikan siirtomaissa noustiin puolestaan vastarintaan, kun Ranska miehitti Espanjan Napoleonin johdolla 1800-luvun alussa.
Espanjan nousu siirtomaamahdiksi oli nopea, ja se jatkui vaikeuksista huolimatta melko pitkään. Espanjan imperiumi päättyi virallisesti vasta vuonna 1976, kun se menetti viimeisen siirtomaansa eli Espanjan Saharan. Siirtomaa-ajan vaikutus oli pysyvä ja laaja: espanjasta tuli lähes koko Latinalaisen Amerikan ykköskieli.
Löydä espanjan kurssit Superprofilta!
Espanjan kielen värikäs historia näkyy Espanjan monissa kielissä ja kulttuureissa.
Espanjan kieli 1900-luvulla
Espanjan kieli ei ole muuttunut merkittävästi 1800-luvulta tähän päivään, mutta maan kielikenttää on koeteltu kerta toisensa jälkeen. Vuonna 1936 syttyi Espanjan sisällissota, joka jätti maahan syvän arven. Kansa oli jakautunut kahtia köyhiin ja rikkaisiin, punaisiin ja valkoisiin, ja kansallismieliset kapinalliset asettuivat nokikkain Espanjan tasavallan hallituksen kanssa.
Kansallismieliset voittivat kolme vuotta kestäneen sodan Hitlerin Saksan ja Mussolinin Italian avustuksella, ja johtoon nousi kenraali Francisco Franco. Tämä tiesi diktatuuria ja armotonta kielellistä sortoa. Franco unelmoi Espanjan kulta-ajoista, jota kastilian kieli symboloi. Näin kastiliasta tehtiin Espanjan ainoa virallinen kieli, ja alueellisten kielten käyttö kiellettiin.
Francon keinot olivat äärimmäisiä: baskin ja katalaanin kielellä kirjoitettuja kirjoja poltettiin, elokuvat dubattiin kastilian kielelle eikä lapsille saanut antaa baski- tai katalaaninimiä. Tilanne helpottui vuonna 1975 Francon kuoltua: valta siirtyi Juan Carlosille, joka ei täyttänyt Francon jättämiä diktaattorin saappaita vaan valitsi monarkian.
Näin myös kielitilanne heltyi, ja tänä päivänä alueellisten kielten käyttöä ei rajoiteta millään tavalla. Kastilian eli espanjan kieli on kuitenkin maan ainoa virallinen kieli ja ylivoimaisesti puhutuin kieli: 99 % espanjalaisista puhuu kastilian kieltä eli espanjaa, 19 % katalaania, 5 % galegoa ja 2 % baskia. Alueellisilla kielillä on virallinen status vain tietyillä itsehallintoalueilla.
Espanjan kielen historia on siis todella myrskyinen ja sotien värittämä, mikä näkyy yhä tänä päivänä. Baskeilla ja katalaaneilla on omat vahvat identiteettinsä ja kielensä, ja säännöllisin väliajoin maassa puidaan näiden alueiden itsenäistymistä. Espanjan kielessä historian havina näkyy erityisesti sanastotasolla: noin 4 000 sanaa eli 8 % espanjan sanastosta on peräisin arabian kielestä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
