Viikonpäivillä on tärkeä rooli siinä, että arkemme pysyy järjestyksessä. Tällä kertaa sukellammekin espanjan kielen viikonpäiviin, sillä pitäähän arki pysyä järjestyksessä myös ulkomailla! Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tavoite, vaan haluamme myös ymmärtää kulttuuria sanojen taustalla.
Alkaen maanantain lunesista, joka merkkaa työajan alkua, ja päättyen sunnuntaihin eli domingoon, jonka taustalla ovat uskonto ja yhteinen aika, jokaisella viikonpäivällä on oma tarinansa kerrottavana.
¡Bienvenidos a la semana española! eli tervetuloa espanja-viikolle!
Viikonpäivät ja niiden ääntäminen
| Suomi | Espanja | Ääntämisohje |
|---|---|---|
| maanantai | lunes | |
| tiistai | martes | |
| keskiviikko | miércoles | |
| torstai | jueves | |
| perjantai | viernes | |
| lauantai | sábado | |
| sunnuntai | domingo |
Aloitetaan ruohonjuuritasolta! Espanjan kielessä käytetään artikkeleita sanan suvun mukaan, ja viikonpäivät ovat suvultaan maskuliinisia. Niiden kanssa käytetään siis maskuliinista artikkelia: el lunes, el martes, el miércoles jne.
Espanja on myös ns. foneettinen kieli, eli sen sanat äännetään samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan. Espanjassa kirjaimet lausutaan kaikissa sanoissa myös jotakuinkin samalla tapaa, toisin kuin vaikkapa englannissa.
Uusien sanojen, kuten viikonpäivien, opiskelu on siis helppoa pelkän kirjoitusasun perusteella. Yllä olevasta taulukosta löydät kuitenkin myös ääntämisohjeen, johon voit verrata omaa ääntämistäsi.
Viikonpäivien lisäksi kannattaa opetella myös yleisimmät tervehdykset ja hyvästit!
Yksiköt ja monikot
Viikonpäivät voivat luonnollisesti olla sekä yksikössä että monikossa. Espanjassa monikko muodostetaan yleensä niin, että sanan loppuun lisätään -s tai -es.
Monet viikonpäivät loppuvat kuitenkin s-kirjaimeen (lunes, martes, miércoles, jueves ja viernes), jolloin yksikkö ja monikko erotellaan artikkelilla (yksikössä el, monikossa los) tai numeraalilla:
- Minulla on hammaslääkäriaika maanantaina: ”El lunes tengo cita con el dentista.”
- Minulle on jalkapalloharjoitukset maanantaisin: ”Los lunes tengo entrenamiento de fútbol.”
- Olemme syöneet kalaa kolmena tiistaina peräkkäin: "Ya van tres martes seguidos que comemos pescado."
Sábadon ja domingon kohdalla monikko muodostetaan s-päätteellä: sábados ja domingos.
Löydä espanjan kurssit yksityisopettajan kanssa!
Käytännön esimerkkejä
Viikonpäivät voi opetella ulkoa, mutta ne jäävät paremmin mieleen, kun niiden ympärille saa hieman kontekstia. Tässä muutamia esimerkkilauseita:
| espanja | suomi |
|---|---|
| El lunes es mi día favorito. | Maanantai on lempipäiväni. |
| Voy al gimnasio los martes. | Käyn kuntosalilla tiistaisin. |
| Mi reunión es el miércoles. | Kokoukseni on keskiviikkona. |
| Salimos a cenar los jueves. | Käymme syömässä torstaisin. |
| Tengo una cita el viernes. | Minulla on tapaaminen perjantaina. |
| Vamos al cine los sábados. | Menemme elokuviin lauantaisin. |
| El domingo es día de descanso. | Sunnuntai on lepopäivä. |
| Los domingos son días de descanso. | Sunnuntait ovat lepopäiviä. |
| Los sábados jugamos al fútbol en el parque. | Lauantaisin pelaamme jalkapalloa puistossa. |
| Los viernes salimos con amigos. | Perjantaisin menemme ulos ystävien kanssa. |
Kulttuuri nimien takana
Tutustutaan seuraavaksi viikonpäivien nimiin hieman tarkemmin:
- Lunes (maanantai): espanjalainen viikko starttaa lunesilla, joka tarkoittaa uuden viikon aloittamista. Sana on johdettu latinan kielen Lunae-sanasta, joka tarkoittaa kuuta.
- Martes (tiistai): maanantaita seuraa martes, joka juontuu roomalaisten sodan jumalaan Marsiin. Nimi symboloi energiaa ja päättäväisyyttä, ja tiistai tunnetaankin toiminnan ja edistyksen päivänä.
- Miércoles (keskiviikko): miércoles juontaa juurensa latinan kielen Mercurii-sanaan, jonka taustalla on roomalaisten Mercurius-jumala. Miércoles tarjoaakin viikon puolessa välissä tasapainoa ja sopeutumiskykyä.
- Jueves (torstai): jueves kunnioittaa Jupiteria, roomalaisten jumalten kuningasta. Jupiter on tunnettu avarakatseisuudestaan ja hyväntahtoisuudestaan, ja päivä symboloi kasvua ja mahdollisuuksia.
- Viernes (perjantai): työviikon lopulla kohtaamme viernesin, joka on nimetty rakkauden jumalattaren Venuksen mukaan. Viernes kehottaa meitä rentoutumaan, seurustelemaan ja nauttimaan toistemme seurasta.
- Sábado (lauantai): sábado on johdettu heprean kielen sanasta shabát, joka tarkoittaa lepopäivää ja rauhaa. Lauantait on siis pyhitetty akkujen lataamiselle ja harrastuksille.
- Domingo (sunnuntai): viikko huipentuu domingoon, jonka taustalla on jälleen latinan kieli ja sen Dominicus-sana, joka viittaa herran päivään. Sunnuntai kytkeytyykin uskonnollisiin juhliin ja perhejuhliin.
Jos haluat sukeltaa espanjan kieleen vielä syvemmin, harjoittele myös kohteliaisuuksia!
Viikonpäivien taustalta löytyy siis monia mielenkiintoisia teemoja. Kristinuskon vaikutus näkyy sunnuntain nimessä, ja päivä on pyhitetty ympäri maailmaa uskonnollisille juhlille.
Uskonnollisiin juhliin keräännytään usein perheen kanssa, joten domingo-nimi linkittyy vahvasti myös perheen kanssa vietettyyn yhteiseen aikaan. Sunnuntaisin monet espanjalaiset kokoontuvatkin läheistensä kanssa ruokapöydän ääreen ja iloitsevat toistensa seurasta.
Tietyissä nimissä näkyy puolestaan vahvasti historia ja espanjan sukukielet. Romaanisena kielenä espanjan taustalla on latinan kieli, ja noin 75 % sen sanastosta on latinalaista perua.
Latinan kieli oli roomalaisen kulttuurin ykköskieli, ja latinan kieli vaikutti pitkään myös Iberian niemimaalla eli Espanjan kotikonnuilla. Sitä kautta espanjan kieleen on päätynyt myös roomalaista kulttuuria, kuten roomalaisista jumalista johdetut viikonpäivien nimet.
Maanantaipäivän lunes-nimessä näkyy myös taivaankappaleiden vaikutus. Kuu ja sen muuttuvat muodot ovat kiehtoneet ihmisiä pitkään, ja maanantain nimeäminen kuun mukaan on helppo ymmärtää.
Kuu on monissa kulttuureissa symboloinut syklejä ja muutosta, ja maanantaissa se viittaa uuden viikon alkuun. Viikot voi toisin sanoen ajatella kuun sykleiksi, ja nimi korostaa sitä, että aika virtaa jatkuvasti ja säännöllisesti.
Viikonpäivät ovat siis kielen peruspalikoita, mutta ne toimivat myös porttina espanjan kieleen ja kulttuuriin. Ne luovat yhdessä eräänlaisen tarinan, jossa on säikeitä kulttuurista, historiasta ja kielten kontakteista.
Sanojen taustoihin sukeltaminen on paitsi mielenkiintoista myös opettavaista: sanan etymologiaan eli taustaan perehtyminen takaa usein sen, että sana jää paremmin mieleen.
Tiesitkö, että espanjan kielessä on monia eri anteeksipyyntöjä, joita käytetään eri tilanteissa? Opettele nekin!
Videovinkki
Yksi parhaita tapoja opiskella uutta sanastoa on laulujen, lorujen ja riimien kautta. Niitä hyödynnetään erityisesti lasten ja nuorten kanssa, mutta ne sopivat myös aikuisille! Tässä suosittu viikonpäiväloru:
Tunnistitko, mistä sävelmä on suomalaisille tuttu?
Miltä espanjalainen viikko näyttää?
Espanjankielisten maiden viikko on monella tapaa samanlainen kuin meidän suomalaisten, mutta sillä on myös tietyt ominaispiirteensä. Tässä muutamia siihen ja viikonpäiviin liittyviä ilmauksia:
Työviikko: semana laboral
Työviikko on normaalisti maanantaista perjantaihin, mutta työajat eroavat hieman Suomesta. Työpäivä voi alkaa hieman myöhemmin ja jatkua alkuiltaan, sillä keskipäivän lounastauot ovat yleisempiä ja pidempiä. Tarkat työajat voivat kuitenkin vaihdella maiden ja työpaikkojen välillä.
Löydä espanjan verkkokurssi nopeasti!
Viikonloppu: fin de semana
Viikonloppuun lasketaan lauantai ja sunnuntai, ja päivät pyhitetään usein rentoutumiselle sekä yhdessäololle. Monet yritykset ja toimistot ovat viikonloppuisin kiinni tai avoinna rajoitetusti.
Ruokailut
- Aamiainen eli ”desayuno” on yleensä kevyempi ateria, joka koostuu esimerkiksi leivästä, leivonnaisista, kahvista tai hedelmistä.
- Lounas eli ”almuerzo” on espanjankielisten maiden tärkein ja usein suurin ateria. Se syödään yleensä iltapäivällä, ja se voi koostua useammasta ruokalajista.
- Illallinen eli ”cena” on tavallisesti kevyempi ateria, joka syödään hämärän tultua. Illallisten pituudet kuitenkin vaihtelevat sekä pituudessa että suuruudessa.
Ruokalepo: siesta
Espanjassa ja tietyissä Latinalaisen Amerikan maissa ruokalepo eli siesta on ollut pitkään tärkeä osa paikallista kulttuuria. Tällöin yritykset sulkevat ovensa ja työntekijät lepäävät ja lataavat akkujaan ennen töiden jatkamista.
Perinteisesti siesta on osunut klo 14-17 väliin, mutta sen suosio on laskenut 2000-luvun mittaan. Tähän on vaikuttanut mm. työkulttuurin muutos: alun perin siestan tarkoituksena oli välttää päivän kuumimmat helteet, ja yhä harvemmat tekevät fyysistä ulkotyötä.
Uskonnolliset juhlapäivät: fiestas religiosas
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on omat juhlapyhät, joita juhlitaan vuodesta toiseen. Monilla espanjankielisillä on myös tapana käydä sunnuntaisin jumalanpalveluksessa perheen kanssa.
Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä muistuttaa, että eri maiden, alueiden ja perheiden tavat vaihtelevat paljon. Jokaisen viikko tai päivä ei siis näytä samalta, mutta monessa paikkaa pitkät perinteet ovat yhä läsnä. Jos ei muuten, niin ainakin viikonpäivien nimissä!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
