Englannin kielen vaikutus suomen kieleen on yksi 2000-luvun kuumista perunoista. Suomen suurimmat mediatalot ovat kaikki vuorollaan pohtineet ja järjestäneet gallupeita siitä, pitäisikö englannin kielestä olla huolissaan ja mikä englannin kielen leviämisessä ärsyttää. Myös Kotimaisten kielten keskus on kirjoittanut aiheesta ahkerasti, ja yliopistotasolla on käynnistetty hankkeita tilanteen selvittämiseksi.
Englannin kielen leviäminen on tuskin tullut kenellekään yllätyksenä. Englanti on koko maailmaa yhdistävä yhteinen kieli, lingua franca, ja se on internetin yleistymisen myötä vallannut myös suomalaisten olohuoneet. Suomessa on myös yrityksiä, joilta ei saa asiakaspalvelua suomeksi, ja on myös monia aloja, joilla opetus ja tutkimus järjestetään pääsääntöisesti englanniksi.
Onko englannilla siis vahva jalansija Suomessa? Epäilemättä. Uhkaako se suomen kieltä ja sen kehitystä? Joku viisaampi saa vastata siihen! Keskittykäämme sen sijaan siihen, miten englannin kieli näkyy suomen kielessä, ja peilataan tilannetta historiaan.
Mikä ihmeen anglismi?
Keskustelu englannin kielen vaikutuksesta kiteytyy anglismeihin eli englannin kielestä omaksuttuihin sanoihin, fraaseihin tai rakenteisiin. Anglismikeskustelu keskittyy yleensä sanatasolle eli lainasanoihin, sillä niiden lainautuminen on todella helppoa, ja ne on helpompi huomata kuin esimerkiksi englannista tuttu sanajärjestys tai suomen kielelle epätyypillinen sijamuotojen käyttö.
Miten anglismit sitten tarttuvat suomalaisen suuhun? Se tapahtuu monen kohdalla huomaamatta, jos englannin kieltä kuluttaa vapaa-ajallaan paljon. Myös kansainväliset opinnot, kuten englanninkielisten tenttikirjojen lukeminen tai esseiden/opinnäytetöiden kirjoittaminen, vaikuttavat kielen käyttöön, halusi sitä tai ei.
Sanoja lainataan myös tietoisesti, ja aihetta on tutkittu kohtalaisen paljon. Yksi yleisimmistä syistä on täyttää kielessä oleva aukko, mikä näkyy erityisesti tekniikan kentällä. Internet oli 1990-luvun loppupuolella suomalaisille täysin vieras asia, joten oli luonnollista, että nimi lainattiin sellaisenaan. Toinen esimerkki on golf-sanasta johdettu golffari, jolle ei ole suomenkielistä vaihtoehtoa.
Toisinaan lainasanoja on yritetty korvata uudissanoilla: 1950-luvulla televisio haluttiin korvata näköradiolla, mikä jäi kuitenkin yritykseksi.
Muita mahdollisia syitä ovat esimerkiksi
- yleisemmän tai tarkemman sanan valitseminen.
- tietyn mielikuvan luominen.
- huumorin lisääminen.
- toiston välttäminen.
- trendikkyys.
- helppous.
Näistä erityisesti kaksi viimeistä on helppo liittää tähän päivään. Esimerkiksi boomer (ajastaan jälkeen jäänyt henkilö) lähti leviämään Suomessa lokakuussa 2021, kun pääministeri Sanna Marin käytti sitä Instagram-päivityksessään. Muita tuoreita esimerkkejä ovat boomerin vastapari zoomer sekä canceloida (boikotoida tai hylkiä jotakuta).
Lainaamiselle on siis monia syitä, mutta englannin vaikutuksen uhkaavuus liittyy olennaisesti siihen, täydentääkö anglismi suomen kieltä vai korvaako se jotain olemassa olevaan. Televisio, radio, media tai internet tuskin ärsyttävät tai huolestuttavat monia, kun taas presentaatio, about, ignoorata tai dissata kismittävät herkemmin.
Oletko kotoisin Tampereelta tai asutko siellä nykyään? Voit löytää suomen kielen kurssi Tampere yksityisopettajan kanssa.
Yleiset anglismit
Englannin kielen vaikutukset eli anglismit voidaan jakaa muun muassa sanatasoon, kielen rakenteisiin, oikeinkirjoitukseen ja ääntämiseen, ja nämä voidaan edelleen jakaa pienempiin kategorioihin. Koska tässä on kyse kirjoitetusta tekstistä, jätetään ääntäminen suosiolla pois ja keskitytään sana- ja rakennetasoon sekä oikeakielisyyteen.
Suomen kieli on pullollaan englannista lainattuja sanoja, eikä huoli niistä ole millään tavalla uusi. Varhaisimmat englanninkieliset lainat ovat 1800-luvulta, eikä niitä tänä päivänä edes tunnista lainasanoiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi pihvi, rommi ja tunneli.
Tässä kohtaa on hyvä puhua hieman sanojen etymologiasta eli siitä, mistä kielestä sana on lainattu ja kuinka tarkasti se voidaan todeta. Yksinkertainen vastaus on ”vaihtelevalla tarkkuudella”. Mitä kauemmas ajassa mennään, sitä vaikeampaa alkuperäiskielen määrittäminen yleensä on.
Lainaaminen ei myöskään aina ole suoraviivaista. Moni lainasana, kuten esimerkin pihvi, on lainattu suomeen ruotsista (biff), johon se on tullut englannista (beefsteak). Onko kyseessä siis ruotsalainen vai englantilainen laina? Riippuu määritelmästä, mutta tässä artikkelissa kaikki englannista ponnistaneet lainasanat lasketaan riippumatta siitä, onko ne lainattu ruotsin kautta vai suoraan.
Miltä suomen kielen opiskelu verkossa kuulostaisi sinusta?
Yleislainat, erikoislainat ja sitaattilainat
Suomen kielessä on paljon englanninkielisiä lainoja, jotka ovat mukautuneet suomalaiseen suuhun sopiviksi. Tällaisia kutsutaan yleislainoiksi:
- poni (pony)
- ralli (rally)
- taksi (taxi)
- moottori (motor)
- printteri (printer)
- kaapeli (cabel)
- arkkitehti (architect)
- rutiini (routine)
- tiimi (team)
- rooli (role)
- meikki (make up)
- musikaali (musical)
Lainasanat voivat olla myös erikoislainoja, jos ne ovat mukautuneet osittain, mutta äänneasuun on jäänyt jotain vierasta:
- baari (vierasperäinen b; bar)
- pubi (vierasperäinen b; public house)
- stressi (konsonanttiyhtymä str sanan alussa; stress)
- filosofia (vierasperäinen f; philosophy)
- dramaattinen (vierasperäinen d; dramatic)
- jengi (vierasperäinen g; gang)
Anglismikeskustelussa eniten huomiota saavat niin sanotut sitaattilainat, jossa sana on lainattu täysin muuttumattomana:
- drone
- handsfree
- playoff
- deadline
- fitness
- bikini
- rock
- formula
- feed
- burnout
- bonus
- freelance
Toiset näistä ovat tulleet täyttämään kielellisen aukon, toiset taas eivät. Kuinka monelle keksit kotoperäisen vastineen?
Lainasanat ovat luonteeltaan häilyviä. Iso osa niistä tippuu ajan myötä käytöstä pois, ja paikkansa ansainneet lainat ovat ainakin perinteisesti muovautuneet suomen kieleen sopiviksi. Onkin mielenkiintoista nähdä, jatkuuko trendi tulevaisuudessa samana.
Sitaattilainat ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä osittain sen takia, että englannin kieli on tullut tutummaksi. Mukauttamiselle ei toisin sanoen ole yhtä suurta tarvetta kuin aiemmin, vaan burnoutit, freelancerit ja feedit taipuvat suomalaisen suuhun kohtalaisen hyvin. Voi siis olla, että yhä useampi englantilainen laina vakiintuu osaksi suomea ilman sen suurempia muutoksia. Löydä itsellesi suomen kielen opettaja!
Käännöslainat ja merkityslainat
Erikois- ja sitaattilainoissa englannin kieli on tavalla tai toisella läsnä. Sanatasolla on kuitenkin myös lainattuja sanoja tai ilmauksia, jossa alkuperäiskielen vaikutus on paremmin piilossa. Näistä yleisimpiä ovat käännöslainat ja merkityslainat.
Käännöslaina tarkoittaa sanaa tai ilmausta, joka on muodostettu suomen kielen rakennuspalikoista englannin mallin mukaan. Yleinen esimerkki on ”pitkässä juoksussa” (in the long run), ja jotkut saattavat ”ajatella laatikon ulkopuolelta” (think outside the box), mutta kaikki eivät ole näin selviä:
- betoniviidakko (concrete jungle)
- t-paita (t-shirt)
- hansikaslokero (glove compartment)
- valheenpaljastin (lie detector)
- tietotaito (knowhow)
- emolevy (motherboard)
- kehonrakennus (bodybuilding)
- luottokortti (credit card)
Merkityslaina tarkoittaa puolestaan kielessä olemassa olevaa sanaa, jonka merkitys on muuttunut vieraan kielen mallin mukaan. Yleinen esimerkki on hiiri, joka tarkoitti ennen vain jyrsijää, nykyään myös tietokoneen hiirtä. Toinen esimerkki on teini, joka tarkoitti aiemmin opiskelijaa tai ylempää koulua käyvää nuorukaista, mutta tänä päivänä sillä viitataan vain murrosikäiseen nuoreen – englannin mallin mukaan.
Vai olisiko kurssi Helsingissä sinulle parempi vaihtoehto? Nappaa suomen kielen kurssit Helsinki.
Näkyykö englanti suomen kielen rakenteissa?
Sanat voivat lainautua kielten välillä yhdessä yössä, mutta rakenteiden lainautuminen vaatii yleensä pitkäaikaisempaa vaikutusta. Suomen ja englannin välillä tällaista selvästi on, sillä monista teksteistä on nykyään helppo löytää suomen kielelle vieraita (ja englannille tyypillisiä) rakenteita.
Agenttirakenne
Englannissa käytetään agenttirakennetta, eli tekijää ilmaistaan by-prepositiolla. Samanlainen rakenne on myös ruotsissa, joten vaikutusta on voinut tulla myös länsinaapurista, mutta oli miten oli, suomeksi tämä korvataan välillä toimesta-rakenteella:
The thief was arrested by the police.
Parempi: Poliisi pidätti varkaan.
Huonompi: Varas pidätettiin poliisin toimesta.
Toimesta-rakenteella on paikkansa, kun tekijä on epäselvä tai puhutaan suuremmasta organisaatiosta. Esimerkiksi lauseessa ”Linna rakennettiin kuninkaan toimesta” se toimii paremmin, sillä kuningas ei itse rakentanut linnaa, vaan se tapahtui hänen käskystään.
Sinä-passiivi
Toinen yleinen rakenteellinen anglismi on sinä-passiivi. Sillekin löytyy toimesta-rakenteen tapaan paikkansa, esimerkiksi markkinointihenkisissä teksteissä ja ohjeissa, mutta nykyään sitä käytetään usein turhaan:
- Tärkeintä urheilussa on se, että teet parhaasi.
- Kun ajat rallia, et voi ajatella muuta.
Sinä-passiivi on yleinen erityisesti puhekielessä, mutta puhutun kielen piirteet löytävät tiensä usein myös kirjoitettuun kieleen. Sinä-passiivin voi korvata tavan passiivilla:
- Tärkeintä urheilussa on se, että tekee parhaansa.
- Kun ajaa rallia, ei voi ajatella muuta.
Sinä-passiivi sopii rentoihin ja tuttavallisiin teksteihin, mutta se voi vaikuttaa päällekäyvältä. Käytä sitä siis harkiten! Tai siis, sitä kannattaa käyttää harkiten!
Genetiivin korvaaminen paikallissijoilla
Suomen kielessä omistamista ilmaistaan yleensä genetiivillä (minun koirani), ja paikallissijoilla (talossa, talolta, taloon…) ilmaistaan tavallisesti sijaintia ja sen muutoksia. Paikallissijoilla voi kuitenkin ilmaista myös omistamista, mikä on yleistynyt englannin of-genetiivin vaikutuksesta.
Englannin ”the streets of Helsinki” on supisuomeksi “Helsingin kadut”, mutta yhä useammin törmää rakenteeseen, jossa genetiivi on korvattu paikallissijalla: ”kadut Helsingissä”. Tässä muita esimerkkejä:
- Doping on kuuma peruna nykypäivän urheilussa.
- Opettaja esitteli suunnitelman kurssille.
- Näytelmä on kuvaus elämästä.
Tällaisia rakenteet löytävät tiensä tekstiin yllättävän helposti, eikä niitä itse tahdo huomaa. Kaikissa esimerkeissä tavallinen genetiivi on parempi vaihtoehto:
- Doping on nykypäivän urheilun kuuma peruna.
- Opettaja esitteli kurssin suunnitelman.
- Näytelmä on elämän kuvaus.
Vieras informaatiorakenne
Suomen kielessä on tapana kertoa tuttu asia ensin ja uusi asia sen jälkeen (teema–reema-rakenne). Englannissa informaatiorakenne on usein käänteinen, joten myös vieraan sanajärjestyksen voi nähdä anglismina.
- Huonoja käytöstapoja ovat muiden keskeyttäminen ja arvostelu. Myös rumien sanojen käyttö, toisten kustannuksella nauraminen ja kiittämättömyys lasketaan huonoihin käytöstapoihin.
Yllä olevan lauseen kyllä ymmärtää, mutta siitä saa huomattavasti selkeämmän pienillä muutoksilla:
- Keskeyttäminen ja arvostelu ovat huonoja käytöstapoja. Niihin lasketaan myös rumien sanojen käyttö, toisten kustannuksella nauraminen ja kiittämättömyys.
Pronominien käyttö artikkelien tapaan
Englanti ei ole suinkaan ainoa kieli, joissa käytetään artikkeleita (a ja the). Niiden leviämistä ei voi siis pitää selvänä anglismina, mutta ne ovat joka tapauksessa yleistyneet suomalaisten puheessa 2000-luvulla. Puheessa kuulee erityisesti se-pronominin käyttöä the-pronominin mallin mukaan:
- Hän on se oikea! (She is the one!)
- Minä olin meistä se ujompi. (I was the shyer one.)
- Se auto on rikki. (The car is broken.)
Englannin vaikutus oikeinkirjoitukseen
Englannin kieli vaikuttaa myös oikeinkirjoitukseen, kuten välimerkkien käyttöön:
- Suomessa desimaalilukujen kanssa käytetään pilkkua (1,5), englannissa pistettä (1.5).
- Suomessa prosenttimerkki kirjoitetaan sanasta erillään (1,5 %), englannissa tavallisesti yhteen (1.5%).
- Suomessa kellonaikojen tunnit ja minuutit erotetaan pisteellä (8.30), englannissa kaksoispisteellä (8:30).
Monien teksteissä näkyy myös englannille tyypillisiä pilkkuja. Tämä voi tietty johtua myös siitä, että suomen välimerkkisäännöt eivät ole täysin hallussa, mutta englannin kieli on varmasti ainakin osasyyllinen.
Suomen kielessä pilkulla on aina kieliopillinen tehtävä, kun taas englannissa käytetään taukopilkutusta, eli pilkku voidaan laittaa paikkaan, jossa puhuessa pidettäisiin lyhyt tauko. Yleisimmät pilkkuvirheet liittyvät lauseenvastikkeisiin, joita ei eroteta suomessa pilkulla:
After getting home, I had a glass of water.
Päästyäni kotiin join lasin vettä.
After 50 years with the company, he retired.
Työskenneltyään yrityksessä 50 vuotta hän jäi eläkkeelle.
Monesti sivulause on lauseenvastiketta parempi vaihtoehto (Join vettä, kun pääsin kotiin), mutta se on asia erikseen! Myös lauseen alussa olevat adverbiaalit eroavat suomen ja englannin välillä:
According to experts, loanwords are common in Finnish.
Asiantuntijoiden mukaan lainasanat ovat suomessa yleisiä.
Firstly, I would like to thank my family.
Ensinnäkin haluan kiittää perhettäni.
Nämä ovat kenties yleisimmät englannin vaikutukset suomen kielen rakenteisiin, ja ne näkyvät erityisesti puheessa. Listaa olisi voinut jatkaa pidemmällekin, eikä tilanne tule äkkiä muuttumaan. Päinvastoin on todennäköistä, että anglismien tasainen virta jatkuu ja kenties jopa voimistuu.
Esimerkiksi Ranskassa anglismien leviämistä tarkkaillaan suurennuslasilla, sillä se koetaan uhkana ranskan kielelle. Englanninkielisiä vaikutteita karsitaan tietoisesti pois, ja niiden tilalle tarjotaan ranskankielisiä vaihtoehtoja. Suomessa ei olla vielä tässä tilanteessa, eikä välttämättä tullakaan olemaan.
Kielet lainaavat toisiltaan jatkuvasti, ja tämän päivän anglismi on huomisen lainasana ja ylihuomisen vakiintunut osa suomea – tai sitten se putoaa kyydistä pois. Kielet kehittyvät koko ajan, eikä huoli muiden kielten vaikutuksesta ole uusi ilmiö.
Suomen kirja- ja yleiskielen rakentamisessa on hyödynnetty 1500-luvulta eteenpäin muiden kielten malleja, ja erityisesti sanoja on lainattu jo pitkään. 1800-luvulla ruotsista lainattu historia haluttiin korvata uudissanalla tosine; tämä ei kuitenkaan ottanut tuulta siipiensä alle, joten historia jäi elämään, eikä se tänä päivänä haittaa ketään.
Lähteet
1. Hyttinen, M. 2020. The Influence of English on Finnish Ice Hockey Discussion on the Online Forum of Jatkoaika. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 30.3.2023.
2. Kirjoittajan ABC-kortti. Anglismit. Viitattu 30.3.2023.
3. Pulkkinen, P. 1981. Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä 85(4). 307– 316.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
