Oletko koskaan miettinyt, millaisia ovia suomen kielen yliopisto-opinnot voivat avata? Kielen ammattilaisia tarvitaan ympäri yhteiskuntaa niin mediassa, politiikassa kuin koulutuksessakin. Opinnot tarjoavat eväät näihin kaikkiin – kykyä ymmärtää ja jäsentää kieltä, tulkita tekstejä kriittisesti sekä viestiä selkeästi ja vaikuttavasti.
Tämä blogipaketti esittelee yliopisto-opintoja niille, jotka haluavat opiskella suomen kielestä itselleen ammatin. Kurkistamme myös suomen kielen opintojen arkeen ja esittelemme käytännön työkaluja, jotka tukevat opiskelua. Artikkelin loppupuolella on lisäksi vinkkejä kaikille, jotka opiskelevat suomea toisena tai vieraana kielenä.
Yliopistokierros
Suomen kieli on pääaineena seitsemässä suomalaisyliopistossa, joilla kaikilla on omat painotuksensa:
- Helsingin yliopistossa suomen kieli on osa laajempaa kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien tutkinto-ohjelmaa, jossa voi erikoistua kieleen tai kirjallisuuteen.
- Itä-Suomen yliopistossa on suomen kielen ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma, jonka opetus järjestetään Joensuun kampuksella.
- Jyväskylän yliopistossa on kaksi suomen kielen linjaa: aineenopettajalinja ja kielenasiantuntijalinja.
- Oulun yliopistossa on suomen kielen ja kirjallisuudentutkimuksen tutkinto-ohjelma, jossa erikoistutaan kieleen tai kirjallisuuteen.
- Tampereen yliopistossa suomen kieli on osa kielten yleistä koulutusohjelmaa, joka korostaa kielten yhteiskunnallista merkitystä.
- Turun yliopistossa voi opiskella pääaineena suomen kieltä tai suomalais-ugrilaista kielentutkimusta.
- Åbo Akademissa voi opiskella suomen kieltä yleislinjalla, aineenopettajalinjalle tai kielen ja talouden linjalla.
Yliopistojen välillä ei ole suurta eroa suomen kielen perus- ja aineopinnoissa, vaan erot liittyvät syventäviin opintoihin ja erikoistumiseen. Tarjontaan kannattaakin perehtyä rauhassa – ja tarkemmin – koska erikoistuminen ja sivuaineet voivat vaikuttaa paljon siihen, mihin työelämässä päätyy.
Suomen kielen opinnot johtavat harvemmin tiettyyn ammattiin – poikkeuksena aineenopettajat, jotka opiskelevat suomen kielen lisäksi kirjallisuutta ja kasvatustieteitä. Tutkinnolla voi työllistyä melkein mihin tahansa, sillä kielen ammattilaisia tarvitaan kaikkialla: toimittajina, sisällöntuottajina, kielenhuoltajina, viestintä- ja kieliasiantuntijoita, copywritereina, konsultteina, tutkijoina…
Millaista suomen kielen opiskelu on?
Yliopisto-opinnot eroavat melkoisesti siitä, mihin lukiossa on tottunut. Päätavoitteena ei ole enää oppia suomea vaan ymmärtää sen eri osa-alueita ja niiden yhteispeliä: mistä osista suomen kieli rakentuu, miten niitä käytetään ja miten ne ovat muuttuneet aikojen saatossa?
Opiskelu onkin todella monipuolista: päivä voi alkaa kielitieteen peruskurssin jättiluennolla ja päättyä kielenhuollon pienryhmää, jossa toisten tekstejä ruoditaan suurennuslasilla. Monen kurssin lopussa häämöttää tentti, mutta osaamista mitataan myös esseillä, oppimispäiväkirjoilla, ryhmätöillä ja suullisilla esityksillä.
Yliopistossa painotetaan valinnan vapautta, joka yhdistyy vastuuseen. Opinnot starttaavat pakollisilla opinnoilla ja valmiilla aikataululla, jonka aikana opetellaan talon tavoille. Tämän jälkeen kursseja saa valita ja aikatauluttaa vapaammin, ja tutkinnosta saa rakentaa itsensä näköisen. Opintojen eteneminen onkin omalla vastuulla, mutta pattitilanteisiin saa aina apua.
Yliopistossa kerätään opintopisteitä, joista yksi vastaa 27 tuntia työtä. Jos vuodessa suorittaa suositeltavat 60 opintopistettä, se vastaa 1 620 tuntia työtä. Todellisuudessa jotkut "nopat" irtoavat kuitenkin toisia helpommin.
Suomen kieltä lähestytään opinnoissa tieteellisesti, mikä liittyy yliopistojen tehtävään edistää tutkimusta ja tarjota siihen perustuvaa opetusta. Vaikka kurssi ei keskittyisi tutkimukseen, se perustuu tutkittuun tietoon ja opettajana on usein yliopiston tutkija. Tutkimuksen tekoa myös harjoitellaan kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmassa.
Neljäs läpileikkaava teema on yhteisöllisyys. Kaikki opiskelijat aloittavat opintonsa samalta viivalta, ja kiperien kielioppikurssien kanssa kärvistellään porukalla. Kun tähän lisää opiskelijatapahtumat, yliopistosta tarttuu mukaan paitsi työelämän valmiuksia myös kavereita, lämpimiä muistoja ja verkostoja.
Työkaluja opiskelun tueksi
Netti on pullollaan työkaluja ja resursseja, jotka tukevat suomen kielen opiskelua – jotkut niistä ovat yleishyödyllisiä ja mielenkiintoisia, kun taas toiset keskittyvät oppimiseen.
- Lönnrot-projektiin on koottu yli 3 000 suomen- ja ruotsinkielistä teosta, joita voi lukea ilmaiseksi netissä. Projekti on osa kansainvälistä Gutenberg-projektia, johon on koottu kansainvälisiä teoksia 70-luvulta alkaen.
- Kielitoimiston ohjepankissa on kattavasti oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita, joita avataan konkreettisilla ja selkeillä esimerkeillä. Sieltä voi tarkistaa esimerkiksi pilkku- tai yhdyssanasääntöjä!
- Kielitoimiston sanakirjasta on helppo tarkistaa sanojen merkitys, käyttö, tyylisävy, taivutus ja oikeinkirjoitus. Pirskatti-hakusanan kohdalla sanakirja osaa kertoa, että kyseessä on arkinen substantiivi, jota käytetään perhanan tai peijjakkaan tavoin lievänä kirosanana: "Voi pirskatti!"
- Kielibuustin kirjallisuuspankissa on pikakatsauksia suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen kehitykseen, kuten kirjakielen luomiseen, romantiikan aikakauteen ja Kalevalaan sekä sotakirjallisuuteen. Aihepiirien alle on myös koottu linkkejä hyödyllisiin oheismateriaaleihin.
- Tieteen termipankki (TTP) ja TEPA ovat termitietokantoja, joista voi etsiä ja tutustua erikoisalojen termeihin. TTP:stä voi tutustua esimerkiksi oman tutkimusaiheen termeihin, ja TEPAsta voi tarkistaa, mitä ne ovat englanniksi.
- Kielikello-verkkolehdessä on mielenkiintoisia artikkeleita suomen kielen synnyistä syvistä. Alkuvuodesta 2025 on julkaistu artikkeleita mm. suomen kielen kehityksestä, sukunimistä ja suomelle läheisestä kveenin kielestä!
- Aristoteleen kantapää -radio-ohjelma esittelee suomen kielen outouksia ja mielenkiintoisuuksia asiantuntijavieraiden avustuksella. Ohjelmaa kipparoi toimittaja Pasi Heikura, joka tunnetaan humoristisen asiantuntevasta tyylistään.
Monen näiden taustalla on Kotimaisten kielten keskus eli Kotus, joka on huoltanut suomen kieltä vuodesta 1976 saakka. Kotuksen sivuilla onkin kattavasti tietoa suomen kielestä – käyttipä sitä osana tavallista arkea tai työelämän työkaluna.
Kaikkien tavoitteena ei kuitenkaan ole opiskella äidinkielestä ammattia vaan kehittää omaa kielitaitoa. Tämä onnistuu monella tapaa, ja vaihtoehtoja riittää erityisesti pääkaupunkiseudulla.
- Helsingin yliopistossa on suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta, joka on tarkoitettu opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Avoimessa yliopistossa on myös kattavasti S2-kursseja eri tasoisille opiskelijoille.
- Ammattikorkeakouluissa on niin ikään eri tasoisia suomen kielen kursseja. Metropolian ammattikorkeakoulussa on esimerkiksi "Suomi 1 (A1.2)" ja "Asiantuntijatyön suomi 1 (B1)", joihin voi osallistua myös avoimen AMK:n kautta.
- Työväenopistot, aikuisopistot ja aikuislukiot järjestävät monenlaisia suomen kielen kursseja. Valtaosa kursseista liittyy suomen kieleen, mutta tarjolla on myös selkokielisiä kursseja suomalaisesta kulttuurista, kuten saunomisesta ja luontosuhteesta.
Pääkaupunkiseudulla on myös Suomen kattavin yksityisopetustarjonta, ja opettajia voi etsiä yksityisopetusfirmoista tai esimerkiksi täältä Superprofilta. Korkeakouluja, opistoja ja yrityksiä on tietysti muuallakin, ja vinkkejä voi soveltaa mihin tahansa kaupunkiin!
Jos suomen kieltä haluaa opiskella itsenäisesti, Kielibuustin sivuille on koottu kymmeniä itseopiskeluun sopivia materiaaleja. Tässä muutamia nostoja:
- Puhutsä suomee? (A2–B1) -kurssilla voi opiskella suomen yleispuhekieltä.
- Suomen verkkokielioppi – Finnish Online Grammar -sivustolla voi harjoitella suomen kielioppia videoiden ja harjoitusten avulla.
- Uusi kielemme -sivustolla voi tarkistaa ja harjoitella kielioppiasioita.
- FinnishWithAnna-YouTube-kanavalla voi opiskella kielioppia lyhyiden videoiden avulla.
- Yle.fi/oppiminen-sivustolla voi harjoitella kielen alkeita ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin.
Kursseja ja opiskelumateriaaleja kuvataan usein eurooppalaisen viitekehyksen mukaan: 1–A2 kuvaa kielenkäytön perustasoa, B1–B2 keskitasoa ja C1–C2 ylintä tasoa. Tarkemmat kuvaukset ja kielitaitotestit löytyvät Opetushallituksen sivuilta hakusanalla "Kielitaitoa verkossa".
Onnea ja menestystä opintoihin!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
