Yliopisto on yksi vaihtoehdoista toisen asteen opinnoista valmistumisen jälkeen. Ainut vaihtoehto se ei suinkaan ole, sillä moni hakeutuu myös ammattikorkeakouluun tai suoraan työelämään. Yhtä oikeaa tai parasta vaihtoehtoa ei ole vaan valinta on täysin sinun.
Valinnan määrittelee lähtökohtaisesti omat uratoiveesi. Esimerkiksi lääkäriksi haluavan on haettava yliopistoon. Monille työurille yliopistosta voi olla hyötyä, mutta yliopistotutkinto ei ole pakollinen. Joissakin tapauksissa yliopistossa käymisestä voi olla jopa haittaa (vaikka toki kaikki koulutus on hyvästä!).
Tässä artikkelissa käymme läpi yliopisto-opiskelun hyötyjä ja haittoja. Tarkoituksena on auttaa sinua ymmärtämään paremmin onko juuri yliopisto sinulle se oikea paikka seuraavien opintojen osalta. Muista, että pääsykokeisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa jos päädyt hakemaan yliopistoon.
Yliopisto-opiskelu Suomessa
Ensiksi on hyvä selventää, että yliopisto ei ole mahdollisuus vain lukion jälkeen. Yliopistoon voi hakeutua myös ammattitutkinnolla, ja missä tahansa vaiheessa elämää. Et siis menetä mahdollisuuttasi yliopistotutkintoon, vaikka päätyisit ensiksi työelämään tai muihin opintoihin.
Suomessa on yhteensä 13 yliopistoa ympäri maata. Pohjoisin yliopisto on Oulun yliopisto. Jokainen yliopisto tarjoaa monipuolisesti eri alojen opintoja kuten:
- Humanistiset ja taidealat
- Kasvatusalat
- Kauppa-, hallinto- ja oikeustieteiden alat
- Luonnontieteiden alat
- Maa- ja metsätalousalat
- Palvelualat
- Tekniikan alat
- Terveys- ja hyvinvointialat
- Tietojenkäsittely- ja tietoliikennealat
- Yhteiskunnalliset alat
Suomeen voi hakeutua opiskelemaan yliopistoon myös ulkomailta. Tutkintoja tarjotaan niin suomen, ruotsin kuin englannin kielellä. Yliopistotutkinnon opiskelu on Suomessa ilmaista Suomen, ETA- tai EAA-maiden kansalaisille. Lisäksi tietyt oleskeluluvat mahdollistavat ilmaisen opiskelun.
Pelkällä opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla ei saa oikeutta ilmaiseen opiskeluun. Yllä mainittujen maiden ulkopuolisille lukuvuosimaksut alkavat yleensä 10 000 eurosta ylöspäin. Lisäksi on vastattava Maahanmuuttoviraston taloudellisiin ja muihin kriteereihin oleskeluluvan saamiseksi.
Jos olet Suomen kansalainen tai muuten oikeutettu ilmaisiin opintoihin, olet samalla oikeutettu hakemaan opintotukea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että opiskelu olisi täysin ilmaista, sillä osa opiskeluvälineistä kustannetaan itse ja jokainen opiskelija luonnollisesti vastaa omista elämisen kustannuksista opiskelun ohessa.
Löydä tukiopetus, joka vastaa juuri omia tarpeitasi.
Yliopiston hyödyt
Yliopisto-opiskeluista on paljon hyvää sanottavaa. Harva yliopistoon hakeutunut sanoo katuvansa opiskeluita. Myös data ja tilastot tukevat yliopistotutkinnon etujen todellisuutta. Yliopistotutkinto vaikuttaa muun muassa tulevaisuuden tuloihin, työmahdollisuuksiin ja tietenkin omaan osaamiseen.
Joillakin aloilla yliopistotutkinto on pakollinen. Esimerkiksi lääkäriksi tai psykologiksi ei pääse ilman alan yliopistotutkintoa. Jos mielit opiskella tohtoriksi asti alasta riippumatta, on yliopisto myös tähän pakollinen, sillä esimerkiksi ammattikorkeakoulusta ei voi (vielä) väitellä tohtoriksi.
Jos sinulla on jokin spesifi uratoive, johon löytyy suoraan vastaava yliopistotutkinto, on päätös helppo. Jos taas tähtäät yleisemmälle alalle, johon voi päätyä montaa kautta, on yliopisto vaihtoehto muiden joukossa. Yliopistossa opiskelu voi silti olla vaihtoehdoista paras.
Yliopiston edut eivät rajoitu vain itse opintoihin. Esimerkiksi verkostoituminen ja opintojen aikana luodut sosiaaliset suhteet ulottuvat pitkälle. On tutkittu, että suhteiden avulla saa enemmän työmahdollisuuksia ja voi edetä uralla nopeammin. Se onko tämä reilua, on keskustelu erikseen.
Opiskelijaelämään kuuluvia opiskelijatapahtumia järjestävät monet tahot. Opiskelijajärjestöt tarjoavat tekemistä joka viikko. Esimerkiksi sitsit on perinteinen juhla, joka järjestetään jokaisella alalla ainejärjestöjen puolelta.
Yliopisto-opiskelijana sinulla on oikeus hakea edullista opiskelija-asuntoa. Opiskelija-asuntoja on kaksioita, yksiöitä ja soluasuntoja. Soluasunnossa pääset jakamaan arkea muiden opiskelijoiden kanssa. Muista hyödyntää myös muut opiskelijahinnat ja alennukset arjessa.
Yliopistosta on mahdollista lähteä vaihtoon yhteistyössä olevaan yliopistoon maailmalle tai esimerkiksi suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Yliopistot ovat muutenkin kansainvälisiä ympäristöjä, sillä opiskelijoita on kaikkialta maailmasta.
Yliopistossa voit jatkaa opintoja aina tohtoriksi väittelemiseen asti. Lisäksi yliopistolle voi jäädä töihin esimerkiksi professoriksi tai tutkijaksi. Jos haluat tutkijan uralle, on yliopisto sinun paikkasi. Lisäksi yliopistossa voi helposti opiskella oman pääaineen lisäksi monia mielenkiintoisia sivuaineita.
Mitä tulee talouteen, on tutkittu, että korkeakoulutetut tienaavat Suomessa keskimäärin enemmän. Myös työttömyys on vähäisempää tämän ryhmän sisällä. Jos lähdet töihin ulkomaille myöhemmin, voi olla, että joissain maissa yliopistotutkintoa arvostetaan enemmän.
Sanotaan, että vaikeinta yliopistossa on päästä sisään. Varsinkin pääsykokeella sisään pääseminen nostaa itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihin. Sisäänpääsyprosentti vaihtelee aloittain. Keskimäärin pääkaupunkiseudun ja isompien kaupunkien yliopistoihin on vaikeampi päästä sisään.
Yliopistoon pääseminen saattaa vaatia muuttoa ensimmäistä kertaa oman kotikunnan ulkopuolelle. Yliopisto voi siis olla osa uutta alkua ja itsenäistymistä. Yliopistossa opiskeleminen vaatii paljon työtä ja oma-aloitteisuutta. Kukaan ei kysele perään tai vahdi menestymistä.
Yritykset tekevät tiukasti yhteistyötä yliopistojen kanssa. Nämä mahdollistaa verkostoitumisen myös suoraan yritysten kanssa. Lisäksi yliopistot tukevat yrittäjyyttä ja opintojen ohella työskentelyä. Monet opiskelijat kokeilevatkin yrittämistä jo opiskeluaikoina.
Jotkut yliopistot tarjoavat jopa rahoitusta, tiloja ja muita tukitoimia oman yrityksen perustamiseen. Lisäksi yliopistosta valmistuneet pääsevät alumnipalveluiden pariin. Yliopisto tarjoaa lisäksi oman terveydenhuollon opiskelijoille. Palveluita on monia!
Yliopiston haitat
Mistään opiskelusta ei suoranaisesti ole haittaa, mutta aina yliopisto ei ole se paras vaihtoehto. Lisäksi kaikessa on aina omat hyötynsä ja haittansa, joten on hyvä tiedostaa yliopiston miinuspuolet silloinkin, kun se on itselle se oikea valinta.
Kuten aivan artikkelin alussa totesimme, kaikki työurat eivät vaadi yliopistotutkintoa. Voit siis menestyä ja pärjätä työelämässä vallan mainiosti ilman yliopistossa opiskelua. Toisaalta jotkin ammatit vaativat käytännönläheisempää opiskelua ja ammattikorkeakoulututkintoa.
Yliopistotutkinto voi viivästyttää siirtymistä työelämään. Etenkin jos et ole valmis tekemään töitä opiskeluiden ohella. Tällöin myös arvokas työelämän kokemus voi jäädä vähäiseksi ja aiheuttaa haasteita valmistumisen jälkeen työnhaussa.
Yliopistossa opiskellaan perinteisesti kandidaatin ja maisterin tutkinnot peräkkäin. Eroavaisuuksia on tutkinnosta riippuen, mutta keskimäärin kandidaatin tutkinto kestää kolme vuotta ja maisterin tutkinto kaksi vuotta. Moni saattaa venyttää opiskeluita tätäkin useammalle vuodelle.
Lisäksi kaikki eivät pääse yliopistoon ensiyrittämällä. Joillekin aloille on hyvin haastava päästä. Toki tämä pätee myös ammattikorkeakouluun. Siksi pääsykokeisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa, ja tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi Superprofin kautta yksityisopetusta.
Jos nostat yliopisto-opiskelun aikana opintolainaa, voi lainan määrä kertyä yllättävän suureksi ennen valmistumista. Pankit ovat joustavia lainan takaisinmaksun suhteen, mutta on hyvä huomioida muun muassa korkojen vaikutus. KELA maksaa osan lainasta takaisin jos valmistut ajoissa tutkinnosta.
Lisäksi vielä yksi maininta yliopisto-opiskeluiden sopivuudesta. Sanotaan, että yliopisto tuottaa tutkijoita. Tämä pitää paikkansa siinä mielessä, että opinnot valmistavat opiskelijoita nimenomaan tutkimuksen tekoon. Valmistuneet tosin sijoittuvat kaikkialle työelämässä.
Jos pidät enemmän käytännönläheisestä opiskelusta, voi ammattikorkeakoulu tai suoraan työelämään siirtyminen olla sinulle parempi vaihtoehto. Ja muista, että yliopistot tarjoavat lisäksi kaikille avoimia opintoja, joten niitä voi hyödyntää myös osana muita opiskeluita ja itsensä kehittämistä.
Yliopisto, ammattikorkeakoulu vai työelämä?
Summa summarun, tiedä ensin mitä haluat tehdä tulevaisuudessa työksesi. Tämä on paras kriteeri itselle sopivimman suunnan valinnassa. On myös hyvin yleistä, että nuorella iällä ei vielä tiedä mitä haluaisi tehdä. On todella ok myös siirtyä suoraan työelämään, pitää välivuosi tai vain kokeilla jotain tutkintoa.
Jos haet korkeakouluun alalle, joka ei tunnukaan omalle, on uudelleen hakeminen mahdollista. Pidä kuitenkin mielessä, että menetät ensikertalaisasemasi jos olet aikaisemmin hyväksynyt jonkin opiskelupaikan. Myös siinä tapauksessa, jos olet jättänyt tutkinnon kesken.
Siirtyminen suoraan työelämään ei tarkoita, etteikö voisi hakeutua opintoihin myöhemmin. Näin olen itsekin tehnyt, sillä halusin ensiksi kokeilla työelämässä mikä itseäni kiinnostaa ja hoitaa "virallisen" koulutuksen myöhemmin. Tutkintopaperit ei ole myöskään menestyksen ehto, sillä opiskella voi itsenäisestikin.
Riippumatta siitä mihin suuntaa opintoihin (tai työelämään), on tärkeää ymmärtää, että oppiminen jatkuu läpi elämän. Vaikka olisit opiskellut tohtoriksi asti, on uutta tietoa ammennettava jatkuvasti. Esimerkiksi markkinoinnissa maailma muuttuu koko ajan eikä aikaisemmin opiskellut asiat enää riitä parin vuoden päästä.
Tutkinnon tarkoitus onkin luoda pohja omalle uralle, jotta uuden tiedon omaksuminen ja yhdistäminen alan perusteisiin sujuu mutkitta läpi uran. Tärkeimmät saavutukset tehdään työelämässä, johon koulutus antaa eväitä onnistumisiin.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
