Aloitetaan nopealla ajatusleikillä: Olet saavuttanut elämässäsi kaiken mahdollisen, ja rahaa on kuin roskaa. Mihin käytät sen?
Jotkut miljardöörit ovat innostuneet tekemään hyvää, kuten Bill Gates säätiöineen. Monet innostuvat toteuttamaan itseään ja heittäytyvät intohimoonsa, kuten kiinalaismiljardööri Chen Yidan, joka jätti perustamansa yhtiön omistaakseen aikaansa ja rahaansa koulutushankkeisiin.
Rajattomien resurssien kanssa ei tarvitse huolehtia, mistä seuraava ateria tulee tai miten vuokran saa maksettua. Sen sijaan voi haaveilla esimerkiksi tähtien koskettamisesta ja kodin rakentamisesta avaruuteen – eikä sen tarvitse jäädä haaveiluksi.
Esittelemme seuraavaksi kolme tällaista miljardööriä ja pohdimme, ovatko he todella visionäärejä ja tekniikan neroja vai pelkästään jahtaamassa seuraavaa suurta hittiä.
Avaruusyritysten nousu
Avaruus oli pitkään avaruusjärjestöjen temmellyskenttä. 1960-luvulla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat avaruuden valloittamisesta niin kutsutussa avaruuskilvassa, jonka voittaminen takaisi paikan maapallon kaapin päällä ja siivittäisi kylmän sodan voittoa.
Tästä on tultu pitkälle, ja kenttä on alkanut muuttua. Yksityiset yritykset ovat alkaneet haastaa avaruusjärjestöjä toden teolla, ja niiden takaa löytyy usein upporikas miljardööri suurine suunnitelmineen.
Blue Origin
Amazon-pomo ja yksi maailman rikkaimmista ihmisistä Jeff Bezos perusti vuonna 2000 Blue Originin, joka keskittyy avaruuslaitteiden valmistukseen ja operointiin. Se valmistaa mm. avaruusaluksia, raketteja ja raskaita kantoraketteja sekä omiin tarkoituksiinsa että yksityisille avaruusyrityksille. Jos haluat oppia lisää avaruuslaitteiden toiminnan perusteista, tutustu fysiikan alkeet.
Blue Origin on ottanut merkittäviä edistysaskeleita uudelleenkäytettävien rakettien kehittämisessä, ja sen tavoitteena on viedä ihminen takaisin Kuuhun. Tämän osalta se tekee tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan Artemis-ohjelmassa.
SpaceX
Kaksi vuotta Blue Origin jälkeen Elon Musk perusti SpaceX:n, joka on tämän päivän yksityisistä avaruusyrityksistä tunnetuin – osittain sen saavutusten ja osittain Muskin suuren suun ja suurten suunnitelmien takia.
Muskin tavoitteena on asuttaa Mars, mutta yhtiön leipätyö on avaruusalusten ja satelliittien rakentamisessa sekä satelliittiviestintäpalvelujen tarjoamisessa. Palveluiden lippulaivana toimii Starlink-satelliittiverkosto, joka tarjoaa satelliittipohjaista internettiä maapallon jokaiseen kolkkaan.
SpaceX on Blue Originin tavoin keskittynyt uudelleenkäytettävään rakettiteknologiaan, ja sen Falcon 9 -raketilla on tehty eniten avaruuslentoja Yhdysvaltain historiassa. Vuonna 2020 siitä tuli myös maailman ensimmäinen yksityisomisteinen raketti, joka lennätti astronautteja avaruuteen. Vuonna 2024 se rikkoi lisää virstanpylväitä olemalla ensimmäinen yksityisraketti Kuun pinnalla.
Virgin Galactic
Vuonna 2004 perustetun Virgin Galacticin taustalta löytyy brittimiljardööri Richard Branson, joka satsaa kaupalliseen avaruusmatkailuun. Yhtiön VSS Unity -raketti onkin kaupallisten lentojen suhteen omissa luvuissaan 32 lennolla, joista 12 on suuntautunut avaruuteen.
Virgin Galactic ilmoitti marraskuussa 2023 keskeyttävänsä kaupalliset lennot 18 kuukaudeksi rakentaakseen suuremman lentokoneen, minkä odotetaan vauhdittavan avaruusturismia entisestään.
Blue Origin, SpaceX ja Virgin Galactic ovat yksityispuolen suurimmat tekijät, mutta sinne mahtuu myös monia muita, kuten pienten kuormien laukaisuun keskittyvä Rocket Lab, Sierra Nevada Corporation sekä Boeing, joka valmistaa lentokoneiden lisäksi satelliitteja ja kantoraketteja.
Syitä nousun takana
Valtioiden avaruusjärjestöt ovat siis saaneet haastajan yksityispuolelta, mutta mistä yksityissektorin nousu johtuu?
Yksi iso tekijä on teknologian kehitys: yritykset satsaavat isolla rahalla uuteen teknologiaan, kuten uudelleenkäytettäviin raketteihin, mikä tekee avaruusmatkailusta ja sen tutkimisesta halvempaa. Tämä puolestaan tarjoaa yhä useammalle yritykselle mahdollisuuden avaruuden aluevaltauksiin.
Toinen merkittävä tekijä on rahoitus. Vaikka avaruusjärjestöt eivät ole millään mittareilla köyhiä, ne joutuvat operoimaan tarkalla julkisella budjetilla. Yksityissektori voi sen sijaan käyttää rahaa vapaammin, eikä omistajien pohjattomasta kassasta ole varsinaista haittaa.
Viimeisimpien arvioiden mukaan Elon Muskista on tulossa maailman ensimmäinen biljonääri. Hänen omaisuutensa kasvaa keskimäärin 110 prosenttia vuodessa, ja jos tahti pysyy samana, hän ylittää biljoonan (1 000 000 000 000) dollarin rajapyykin vuonna 2027.
Yritysten rikkaus vauhdittaa avaruusteknologian kehitystä. Tämä nostaa yritykset lähemmäs avaruusjärjestöjä, mikä puolestaan pakottaa järjestöjä kehittymään. Yritykset ovat siis omalla tavallaan avaruusjärjestöjen kilpakumppaneita, mutta ne tekevät myös tiiviisti yhteistyötä – osittain siksi, että avaruustutkimus on kallista, mutta myös siksi, että osapuolilla on omat vahvuutensa.
Siinä missä SpaceX ja kumppanit pystyvät tarjoamaan uudenlaisia lähestymistapoja, huippuun vietyä teknologiaa ja taloudellista puhtia, heiltä puuttuu vuosikymmenten kokemus, infrastruktuuria sekä hallinnollista osaamista; avaruuteen kun ei noin vain lennetä, vaan siihen liittyy byrokraattisia kiemuroita, lisenssejä ja pelisääntöjä.
Yksityiset yhtiöt ovat tehneet Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan kanssa yhteistyötä mm. avaruusalusten ja luotaimien kehityksessä ja operoinnissa.
Avaruusyhteistyö ei kuitenkaan ole ruusuilla tanssimista. Yksityiset yritykset kilpailevat samasta elintilasta, ja mitä enemmän avaruusyhtiöitä syntyy, sitä kovemmaksi kilpailu käy. Yrityksistä jokainen haluaakin pysyä aallon harjalla kaikin keinoin, ja erityisesti Musk ja Bezos ovat ottaneet yhteen milloin saavutuksistaan ja milloin varallisuudestaan.
Avaruusturismin kasvu
Yksi syy yksityisyritysten syntyyn on avaruusturismi ja sen tarjoamat rikkaudet. Jos yritykset saavat haluamansa, lähitulevaisuudessa avaruudesta tulee yhtä tavallinen lomakohde kuin Pariisista tai Lontoosta.
Amerikkalaisesta Dennis Titosta tuli vuonna 2001 maailman ensimmäinen avaruusturisti, kun hän vietti viikon verran kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä. Hintalappu oli tällöin noin 20 miljoonaa dollaria.
Tämän jälkeen avaruusturistien määrä on kasvanut hitaasti mutta varmasti. Vuoteen 2009 saakka turisteja oli yksi vuodessa, kun taas parhaina vuosina (2021 ja 2022) avaruudessa on käynyt noin 20 turistia.
Yhteensä avaruusturisteja on kertynyt reilut 60 (syyskuussa 2024). Luvun odotetaan kasvavan entisestään, sillä matkojen hintojen odotetaan laskevan: jos Tito pulitti matkastaan 20 miljoonaa, nykyään selviää ”vain” puolella miljoonalla. Toki tällä ei saa viikon reissua vaan 90-minuutin lennon, mutta matka se on sekin!
Avaruusmatkailun yleisö kasvaa siis kaiken aikaa, ja yhä useammat ihmiset (lue: miljonäärit) pääsevät halutessaan avaruuteen. Yksityisyritykset näkevät tämän mahdollisuutena rikastua, mutta avaruus voi tarjota muitakin rikkauksia.
Monet yritykset (ja avaruusjärjestöt) tutkivat mahdollisuutta hyödyntää muiden taivaankappaleiden resursseja, esimerkiksi louhimalla asteroidien mineraaleja. Tämä voisi helpottaa Maan hupenevia varoja – ja tuoda rahaa kassaan.
Vain Yhdysvalloissa?
Tämä artikkeli on keskittynyt Yhdysvaltalaisiin yrityksiin; osittain siksi, että monet suurimmista yrityksistä ovat amerikkalaisia, mutta myös siksi, että ne tuppaavat olemaan saavutuksistaan ja suunnitelmistaan kovaäänisimpiä.
2000-luvulla monet valtiot ovat satsanneet avaruushankkeisiin, ja monista niistä löytyy myös yksityisiä yrityksiä:
- Skyroot Aerospacesta tuli Intian ensimmäinen raketteja laukaiseva yksityisyritys. Sen tavoitteena on kehittää ja laukaista oma piensatelliiteille suunniteltujen kantorakettien sarja.
- Vuonna 2022 japanilainen ispace yritti historian ensimmäisenä yksityisyrityksenä laskeutumista Kuuhun. Se ei kuitenkaan onnistunut, ja uusi yritys on kaavailtu loppuvuodelle 2024.
- Ranskassa toimiva Arianespace on yksi maailman vanhimmista kaupallisista avaruuslaukaisupalveluja tarjoavista yrityksistä (perustettu 1980). Vuoteen 2024 mennessä se oli laukaissut avaruuteen yhteensä 1144 satelliittia.
- Kiina on noussut nopeasti maailman avaruusmahtien joukkoon, ja sieltä löytyy useampi merkittävä avaruusyritys, kuten Galactic Energy ja i-Space.
Avaruustutkimuksen ja -matkailun pelikenttä onkin muuttunut 1960-luvulta merkittävästi. Enää siellä ei temmellä vain avaruusjärjestöt vaan yhä enenevissä määrin yksityiset yritykset, mikä tarjoaa uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Yhteistyö on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä yritykset kamppailevat samasta elintilasta, ja ainakin amerikkalaisten yritysomistajien isot egot lyövät kapuloita tiuhaan yhteistyön rattaisiin.
Kilpailu ruokkii kuitenkin kehitystä, eikä kukaan pysty valloittamaan avaruutta yksin. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten avaruusjärjestöt ja yksityiset yritykset tulevat kasvamaan ja kuka/ketkä istuvat avaruustutkimuksen kaapin päällä tulevina vuosikymmeninä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
