Kielten opettaminen on siitä mukavaa puuhaa, että se avaa oppilaille ovet uuteen kieleen, kulttuuriin ja uudenlaiseen viestintään. Vaikka tämä kuulostaa hienolta ja onkin sitä, opettajan ei tarvitse olla ammattilingvisti tai puhua ranskaa äidinkielenään – tärkeintä on tiedostaa omat vahvuudet, suunnitella ja tukea oppilasta askel kerrallaan.
Kenestä on ranskan kielen yksityisopettajaksi?
Vieraiden kielten opettaminen liitetään usein päteviin kielenopettajiin eikä ihme, sillä Suomen koulumaailmassa on tietyt vaatimukset aineenopettajille. Käytännössä CV:stä pitää löytyä
- (kandidaatin ja) maisterin tutkinto
- opettajan pedagogiset opinnot
- tietty määrä opintoja opetettavassa aineessa.
Tutkinto-opinnot ovat varmin tapa työllistyä ranskan kielen opettajana muttei suinkaan ainoa. Yksityisopetuskentällä on päteviä kieltenopettajia ja natiiveja ranskankielisiä mutta myös muita ranskan kielen osaajia, jotka voivat erottua joukosta
- tunnistamalla omat vahvuudet. Yksi opettaja voi olla loistava puhuja, toinen kielioppiguru ja kolmas pääsykoespesialisti. Muovaa opetus tämän ympärille.
- pysymällä askeleen edellä. Opettajana ei tarvitse tietää kaikkea. Riittää, että on hyvin valmistautunut ja pystyy ennakoimaan oppilaan kynnyskysymykset.
- itseään kehittämällä. Koulumaailma, kielet ja opettaminen kehittyvät kaiken aikaa, ja omaa osaamistaan voi kehittää työpajoilla, oppikirjoilla ja kursseilla.
Yksityisopettajan ei siis tarvitse täyttää yleisiä kriteerejä vaan oppilaan kriteerit. Jos asiakkaan tavoitteena on päästä sisään Ranskan arvostetuimpaan yliopistoon, opettajalta vaaditaan monipuolista työkalupakkia. Jos taas tavoitteena on auttaa kotiläksyissä, hyvät kielitaidot ja läsnäolo riittävät hyvin.
Pidä suunnitelmat kirkkaina
Hyvät tunnit eivät tapahdu itsestään, vaan ne pitää suunnitella. Suunnittelu on tärkeää varsinkin ensimmäisten tuntien kohdalla ja silloin, kun opettamiseen ei ole vielä rutiinia. Hyvä suunnitelma säästää myös aikaa ja tuo oppilaalle säännöllisiä onnistumisentunteita.
Oppilaaseen tutustuminen
Yksityisopetus nojaa räätälöintiin, eli se tapahtuu aina oppilaan ehdoilla. Jokaiselta uudelta oppilaalta pitääkin selvittää:
- Kuka hän on (läksyapua tarvitseva juniori vai ulkomaille muuttava seniori)?
- Mitä hän tavoittelee (matkustus, keskustelu, työ, pääsykoe)?
- Miten paljon aikaa on käytettävissä (viikko vai vuosi)?
Jos ranskaa haluaa opiskella kerran viikossa omaksi iloksi, oppilas ei tarvitse samanlaista rakennetta kuin DELF/DALF-kielitutkintoon valmistautuva tai Ranskaan työn perässä muuttava. Selkeät tavoitteet tuovat opettamiseen fokusta.
Ranskan kieli on virallinen kieli muun muassa Sveitsissä, Monacossa, Luxemburgissa, Kanadassa ja Belgiassa. Se on myös väestön pääasiallinen kieli monissa Afrikan valtioissa, kuten Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa.
Tuntikohtaiset tavoitteet
Päätavoitetta kannattaa tukea tuntikohtaisilla tavoitteilla. Tässä voi hyödyntää ns. SMART-tavoitteita, jotka ovat
- S = specific eli selkeästi määriteltyjä
- M = measurable eli mitattavissa olevia
- A = achievable eli tavoiteltavissa olevia
- R = relevant eli merkityksellisiä
- T = time-bound eli aikaan sidottuja
Tavoitteena voi olla itsensä ja omien harrastusten esittely, yhdistettyyn perfektiin (passé composé) tutustuminen tai vaikkapa ranskankielisessä kahvilassa asiointi. Pääasia on, että oppilas huomaa oppineensa jotakin uutta.
Tuntien rakenne
Yksityisopetus on paitsi räätälöitävää myös vapaata. Tuntien ei tarvitse noudattaa yleistä opetussuunnitelmaa tai muitakaan ohjeita, jos ne eivät tunnu toimivan. Yksityisopettaja hyötyykin luovuudesta, mutta mikään ei estä seuraamasta perinteistä kaavaa:
- Aloitus (5–10 min): aiemmin opitun kertaus tai lyhyt keskustelu ranskaksi
- Aiheen esittely (10–15 min): uuteen aiheeseen tutustuminen, kevyet esimerkit ja vastaukset kysymyksiin
- Harjoittelu (25–35 min): yhdistelmäohjattua harjoittelua (oppikirjat ja monisteet) ja vapaata harjoittelua (keskustelut, roolileikit, luovat harjoitukset)
- Lopetus (5 min): kertaus, kysymykset ja seuraavan tunnin pohjustus
Yksityisopetuksessa tätä voi ja kannattaakin soveltaa mielin määrin. Selkeästä rakenteesta on kuitenkin hyötyä varsinkin oppimisvaikeuksien kanssa, kun oppilas tietää, mitä tunneilta odottaa.
Monipuolisuus ruokkii motivaatiota
Yksi yksityisopettajan tärkeimpiä tehtäviä on ruokkia oppilaan motivaatiota. Sopivat ja säännölliset tavoitteet auttavat tässä paljon, kuten myös monipuoliset opetustavat: ne pitävät tunnit mielenkiintoisina ja aktivoivat eri tapoja oppia – kuuntelua, puhumista, kirjoittamista ja lukemista.
Tässä muutamia menetelmiä ja lähestymistapoja, joita voi hyödyntää ja yhdistellä:
- Kommunikatiivinen lähestymistapa: korosta ranskan puhumista autenttisissa tilanteissa: kahvia tilatessa, reittiohjeita kysyessä tai harrastusten esittelyssä. Puhumisen voi aloittaa, vaikka sanavarasto olisi vielä suppea.
- Tehtäväpohjainen oppiminen: painota arkisia tehtäviä (esim. lääkärikäynti, työhaastattelu tai asiakaspalvelusoitto) ja niiden lopputulosta, älä viestin täydellisyyttä. Kun itseluottamus kasvaa, tarkkuus seuraa perässä.
- Audiovisuaalinen lähestymistapa: Hyödynnä lauluja, lyhyitä videoita ja aloittelijoille sopivia podcasteja, jotta oppilas pääsee tutustumaan aitoon ääntämiseen, rytmiin ja keskustelutilanteisiin.
Tunnit voivat painottaa eri menetelmiä tai niitä voi yhdistellä tuntien sisällä, jotta oppilaan keskittymiskyky pysyy yllä. Monipuolisuus voi näkyä myös uusien asioiden esittelyssä. Joskus asian voi esittää perinteisesti itse, joskus taas oppilasta aktivoimalla.
Verbin taivutusmuotoja käsitellessä voi esimerkiksi näyttää
- Je vais à Paris.
- Tu vas à Lyon.
- Il va à Marseille.
ja kysyä, mitä oppilas huomaa. Kun hän oivaltaa kaavan itse, sääntö jää paremmin mieleen. Apuna kannattaa käyttää visuaalisuutta (värejä, nuolia, aikajanoja), ja varsinaisen teorian voi rajata muutamaan avainsanaan.
Oppilaan tukeminen ja ilmapiirin rakentaminen
Kielenoppiminen on pitkä matka, johon mahtuu sekä ylä- että alamäkiä. Aallonpohjissa ja notkahduksissa on apua myönteisestä ilmapiiristä, jossa voi kokeilla ja leikitellä ilman virheiden pelkoa. Tässä muutamia vinkkejä sellaisen luomiseen:
Kysy ja kuuntele
Yksityisopettaja näkee oppilaitaan usein koulumaailmaa harvemmin, mikä korostaa viestinnän merkitystä. Oppilaille voi laittaa säännöllisin väliajoin viestiä ja kysyä, miten menee, mikä sujuu ja mikä tuntuu vaikealta.
Tunneillakin kannattaa käyttää aikaa kuulumisten vaihteluun. Yksityisopettamisen voi ajatella asiakaspalveluammattina: kun oppilas kokee tulevansa kuulluksi, opiskeluun on helpompi sitoutua ja siitä saa enemmän irti.
Korjaa harkiten
Ilmapiiriin vaikuttaa myös se, miten virheisiin suhtaudutaan. Niitä ei kannata korjata turhaan vaan anna oppilaan puhua loppuun, tarjoa "siinä sivussa" oikea malli ja palaa tarvittaessa asiaan tunnin lopussa. Näin oppilas ei pelkää virheitä, opiskelu on rentoa ja kehitystä tapahtuu virheistä huolimatta.
Tuo kehitys esiin
Oppilaat aliarvioivat usein omaa kehitystään, joten sitä kannattaa tuoda esiin ja korostaa: pitäkää kirjaa opituista asioista, kerratkaa tuttuja asioita säännöllisesti ja juhlistakaa välitavoitteita, kuten kauniisti pärisevää kurkkuärrää ja ensimmäistä ranskankielistä keskustelua.
Oppia ikä kaikki
Hyvä yksityisopettaja ei ole kävelevä tietosanakirja vaan innostava opas, joka auttaa löytämään oppimisen ilon. Albert Einstein kiteytti sen osuvasti:
En koskaan opeta oppilaitani. Yritän vain luoda olosuhteet, joissa he voivat oppia.
Albert Einstein
Tässä piilee opettamisen ydin. Se ei vaadi täydellisyyttä vaan valmistautumista, paneutumista ja joustavuutta. Yksityisopettaja voi olla huippupedagogi, ranskan kielen kääntäjä tai kotikutoinen frankofiili – tärkeintä on halu jakaa kielen ja kulttuurin iloa ja rakentaa sille otolliset olosuhteet.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
