Uudelle paikkakunnalle muutto on aina jännittävä kokemus, ja uusi maa nostaa jännityksen potenssiin kolme. Uutta eivät ole vain naapurustot, rakennukset ja liikkeet vaan myös ihmiset, kieli ja kulttuuri. Jännitys voi iskeä vasten kasvoja, kun pahin muuttohuuma laantuu – Italiassa ei ole vain vieraana vaan asukkaana.
Tämä tarkoittaa
- asioiden hoitamista omalla kömpelöllä italialla
- paikallisen posti- ja verotoimiston kummallisten aukioloaikojen noudattamista
- kahvittelua osana kulttuurielämystä.
Italiassa asuminen on hauskaa ja antoisaa mutta myös turhauttavaa ja yllättävää. Tämä blogiteksti tarkastelee italialaista arkea muuton jälkeen – kieltä, kulttuuria ja pieniä muutoksia, jotka tekevät olon kotoisammaksi vieraassa maassa.
Kieli on avain kaikkeen
Jos tästä artikkelista jää vain yksi asia mieleen, olkoon se tämä: italian kielen osaaminen helpottaa Italiassa asumista valtavasti. Monet ajattelevat pärjäävänsä ulkomailla ja Italiassa englannilla, ja se onnistuukin isoissa kaupungeissa, turistialueilla ja nuorissa piireissä.
Englanti voi kuitenkin kadota tyystin terveydenhuollossa, kunnantoimistoissa ja autokorjaamoilla. Vaikka ihmiset osaisivat englantia, he eivät aina uskalla käyttää sitä. Arjessa joutuu siis navigoimaan italiankielisiä lomakkeita, keskusteluita ja hakemuksia.
Vieraan kielen kohdalla puhutaan hiljaisesta jaksosta ("silent period"), jolloin kuullunymmärtäminen kehittyy puhetta nopeammin. Keskustelussa voi pysyä hyvin mukana, mutta oman vuoron kohdalla kissa vie kielen. Se on luonnollinen osa oppimista, eikä siitä pidä välittää. Puhu niin paljon kuin osaat – italialaiset eivät välitä virheistä, vaan yritys on kaikki kaikessa.
Italian kielen opiskelua voi lähestyä monella tavalla:
- Duolingolla ja muilla oppimissovelluksilla voi harjoitella kielen alkeita ja perussanastoa, mutta ne eivät yksin riitä. Sovellukset kannattaa ottaa avuksi opiskelurutiinin rakentamiseen, mutta varsinaiset opit tulevat muualta.
- Kielikursseja järjestetään sekä Italiassa että Suomessa. Saapasmaan asukkaille ne voivat olla ilmaisia, mutta mikään ei estä aloittamasta opintoja Suomessa ennen muuttoa, mikä on jopa suotavaa.
- Italiasta (tai netistä) voi etsiä kielikaverin, jonka kanssa voi harjoitella ja käyttää italiaa. Pelkästä juttuseurasta on apua, mutta kielikaveruutta voi lähestyä myös opetusmielessä: kaveri opettaa sinulle italiaa ja sinä hänelle suomea tai englantia.
- Päivittäin kannattaa katsoa italiankielisiä sarjoja, kuunnella muiden puhetta ja lukea yksinkertaisia tekstejä. Kieliä oppii myös huomaamatta, ja mitä enemmän italian kielelle altistuu, sitä nopeampaa oppiminen on.
Jos sanat takkuavat, viestiminen voi onnistua kehonkielellä. Italiassa kädet puhuvat vähintään yhtä paljon kuin suu, ja eleillä voi korostaa sanottua, ilmaista tunteita tai kertoa kokonaisen tarinan. Turistina tämä voi tuntua teatraaliselta, mutta ajan mittaan käsillä puhumisesta voi tulla luonnollinen osa myös omaa puheenpartta.

Päivärytmi ja sosiaaliset normit
Italiassa on omanlainen rytmi, ei välttämättä Suomea parempi tai huonompi mutta joka tapauksessa erilainen. Jos sen yrittää tiivistää muutamaan sanaan, Italiassa asiat tapahtuvat myöhemmin, hitaammin ja äänekkäämmin:
- Kuten Etelä-Euroopassa on tapana, myös Italiassa noudatetaan "akateemista varttia". Jos palaveri on sovittu 12.00, se voi alkaa vartin yli, ja putkimies voi tulla joustavalla aikataululla vartin myöhässä. Tämä pätee varsinkin Etelä-Italiaan.
- Ruokarytmi on Suomea myöhempi: lounas syödään yleensä 13–14 välillä ja illallinen 21–22. Tälle on monia syitä: työt ja opinnot jatkuvat usein alkuiltaan, eikä arvokasta päivänvaloa haluta käyttää sisällä kyhjöttämiseen.
- Pienemmät kaupat voivat olla iltapäivästä kiinni (noin 13–16). Tämä muistuttaa siestaa, jonka aikana paikalliset menevät kotiin syömään, lepäämään ja hoitamaan käytännön asioita. Pitkä ruokatauko vaikuttaa sekin myöhäiseen illalliseen.
- Italiassa rakastetaan ääntä: lapset meuhkaavat äänekkäästi, ihmiset juttelevat bussissa turhia salailematta, ja naapurit hoilaavat oopperaa siivotessaan. Tämä voi tuntua aluksi vieraalta, mutta kaikkeen tottuu!
Italia on myös pullollaan "baareja" eli kahviloita, jotka myyvät kaikkea leivoksista täytettyihin leipiin, savukkeisiin, lottolappuihin ja matkustuskortteihin. Monet piipahtavat paikallisbaarissa kahvilla – aamuisin cappuccinolla ja muutoin espressolla. Näitä ei parane sekoittaa!
Kahvilavisiitit ovat usein nopeita: kahvi hörpitään tiskillä seisten, minkä jälkeen siirrytään muiden askareiden kimppuun. Rupattelu on tärkeä osa "rituaalia". Monet tervehtivät espresso- ja baarimestaria nimellä ja vaihtavat ventovieraiden kanssa kuulumisia eilisestä futismatsista.
Rupattelu onkin kirjattu italialaisten DNA:han. Kaupoissa ja hississä saa vähintään buongiornon ja kuulumisten kyselyn, johon odotetaan vastausta. Hiljaiset hetket koetaan kiusallisiksi, mikä voi aluksi kuormittaa, mutta se on yksi italialaisen arjen parhaita puolia.
Tähän liittyy oma tila, joka on Italiassa Suomea pienempi. Älä siis pelästy, jos keskustelukumppani seisoo turhan lähellä tai hipaisee olkapäätä tai käsivartta. Se ei ole tungettelua vaan osa lämmintä ja välitöntä vuorovaikutusta.

Kaupassa käynti ja arjen rutiinit
Vaikka italiassa on supermarketteja, moni käy yhä paikallisissa erikoispuodeissa – leipomoissa hakemassa aamun croissantit (cornetto), lihakaupassa valitsemassa sopivan siivun prosciuttoa ja torilla etsimässä parhaat tomaattipyramidit.
Yksi syy tähän on tuoreuden ja sesonkien arvostus: parsakausi, artisokkakausi ja sienikausi näkyvät suoraan valikoimassa ja hinnoissa. Monilla on myös luottomyyjä, jonka kanssa vaihtaa käsipäivää ja pari sanaa päivän kulusta.
Maksaminen onnistuu lähes poikkeuksetta kortilla, sillä lain mukaan jokaisen yrityksen pitää hyväksyä korttimaksut. Todellisuudessa luku on lähempänä 95 % ja toisinaan maksupääte on "rikki", mutta Italiassa ei tarvitse satoja euroja käteistä; muutama kymppi helpottaa pienissä putiikeissa, toreilla ja kahviloissa asiointia.
Tässä muutamia muita arjen realiteetteja, joihin kannattaa varautua:
- Italiassa kuivausrummut ovat harvinaista herkkua. Vaatteita kuivatetaan parvekkeella, terassilla, pihalla, ikkunan ulkopuolella tai sisätiloissa telineessä. Talvella kosteus hidastaa vaatteiden kuivumista, ja jos talossa ei ole lämmitystä, pyykkipino valtaa äkkiä olohuoneen.
- Kierrätykseen suhtaudutaan vakavasti, ja kunnilla voi olla omat sääntönsä. Roskapönttöjä on yleensä kuusi: 1) sekajäte, 2) biojäte, 3) muovi, 4) metalli, 5) paperi ja 6) lasi. Väärään astiaan päätynyt roskapussi saattaa jäädä kadun varteen ja saada varoitustarran!
- Huoltopalvelut (putkimiehet, sähköasentajat yms.) ovat Suomea verkkaisempia ja arvaamattomampia. Vähemmän kiireisissä asioissa voi mennä toista viikkoa, ja toisinaan korjaajien perään saa soitella useamman kerran.

Kaverit ja kotiutuminen
Vaikka italialaiset ovat sosiaalisia, ystävystyminen vie usein aikaa. Jos italian kieli on vielä hakusessa, piireihin pääsy ja kavereiden löytäminen voi vaatia kärsivällisyyttä. Tämä on suomalaisille tuttua, ja solmitut ystävyyssuhteet ovat usein pitkäikäisiä.
Omia verkostoja voi rakentaa esimerkiksi
- paikallisella kielikurssilla
- ryhmäliikunnassa, kuntosalilla ja kirjakerhossa
- vapaaehtoistyössä ja kulttuuritapahtumissa
- yhteisötapahtumissa, kuten sagra-ruokafestivaaleilla.
Jos tämän kaiken summaa yhteen, stereotypiataulukko voisi näyttää (pilke silmäkulmassa!) tältä:
Aihe | Suomi | Italia |
---|---|---|
sosiaalisuus | varautunut, itsenäinen | puhelias, lähipiirikeskeinen |
viestintä | suora, vähäpuheinen | epäsuora, tunteikas |
julkinen käyttäytyminen | hiljainen, kunnioittava | äänekäs, energinen |
ajankäyttö | täsmällinen, tehokas | joustava, rento |
palvelut | digitaalinen, suoraviivainen | paperinen, mutkikas |
Nämä ovat kärjistyksiä, mutta niiden tunnistaminen voi helpottaa arkea ja vähentää hermoilua. Italiaan kotiutuminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta jokainen askel – kasvisten ostaminen italiaksi, kahvilassa rupattelu tai kolmas verotoimistovisiitti viikon sisään – vie lähemmäs maaliviivaa.