Paperilla läksyt ovat melko simppeli juttu. Läksyjä annetaan lähes kaikissa aineissa, ja oppilaat tekevät ne omalla ajallaan. Käytännössä tilanne on kuitenkin paljon värikkäämpi: jotkut opettajat ja koulut antavat läksyjä paljon toisia enemmän, ja läksyt vaikuttavat lapsen lisäksi myös koko perheen arkeen.
Läksyt ovat kimurantteja myös siksi, että ne ovat joillekin helppoa ja ihastuttavia, toisille vaikeita ja vihastuttavia. Kuulutko sinä näistä jälkimmäiseen? Olet tullut oikeaan paikkaan, sillä tästä artikkelipaketista löytyy vinkkejä
- läksyjen tekemiseen
- kotitehtävästressiin
- läksyissä auttamiseen.
Aloitetaan kuitenkin iänikuisesta kysymyksestä: Miksi läksyjä edes tehdään?
Ovatko läksyt hyödyllisiä?
Hyvä kotitehtävä on sellainen, josta oppii ja jonka hyödyn oppilas ymmärtää. Jos opiskelumotivaatio hipoo nollaa, pieni ajatustyö voikin olla tarpeen.
- Kouluissa ei riitä aika kaiken tarvittavan oppimiseen, joten loput tehdään kotona. Läksyt ovat toisin sanoen ekstraopiskeluaikaa ja toimivat kertauksena.
- Vaikka läksyistä ei oppisi käsiteltävää aihetta, ne opettavat monia käytännön taitoja, kuten vastuullisuutta, itsenäistä työskentelyä ja ajanhallintaa.
- Läksyt tehostavat viestintää koulun ja kodin välillä. Vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen koulunkäynnissä. Läksyt kertovatkin 1) vanhemmille, mitä koulussa tehdään ja 2) koululle, miten opiskelu sujuu koulun ulkopuolella.
Vaikka läksyt maistuisivat joskus puulta, niistä oppii aina jotain – jos ei opiskeltavaa asiaa niin vähintään arjen taitoja, joita tarvitaan kaikkialla.
Läksyjen tekemiseen liittyy siis monia plussia, mutta kysymys niiden hyödyllisyydestä ei olisi iänikuinen, jos oikeita vastauksia olisi vain yksi. Läksyjen hyödyt on todistettu monissa tutkimuksissa, mutta tutkimustulokset ovat olleet myös neutraaleja ja jopa kielteisiä.
Jos läksyjä on liikaa, ne
- laskevat opiskelumotivaatiota
- ovat pois kehittävämmältä toiminnalta
- voivat kannustaa vastausten kopioimiseen.
Jos läksyihin menee iso osa vapaa-ajasta, se on ymmärrettävästi turhauttavaa ja voi kuormittaa sekä kehoa että mieltä.
Tutkimustulokset ovat kuitenkin tietyllä tapaa lohdullisia, sillä läksyjen haitat liittyvät yleensä niiden suureen määrään. Jos läksyt ovat oikeanlaisia ja niitä on sopivan verran, niiden tekeminen on aina hyödyllistä.
Vinkkejä eri tilanteisiin
Nyt kun läksyjen hyödyt ovat kirkkaana mielessä, on käytännön vuoro. Alempaa löytyy vinkkejä läksystressiin ja läksyissä auttamiseen, mutta aloitetaan yleisvinkeistä, joilla läksyjen tekoon saa lisää tehoa:
- Rakenna rutiini. Kotitehtävien tekemisestä on hyvä rakentaa rutiini, jolloin läksyt tekee joka päivä samaan aikaan. Näin se tuntuu luonnolliselta osalta arkea ja kotitehtävien aloittaminen on helpompaa.
- Luo aikataulu. Kotitehtävien tekemistä kannattaa aikatauluttaa: joillekin toimii 25 minuutin pätkät 5 minuutin tauoilla (ns. Pomodoro-tekniikka), toisille taas 60 min pätkät 10 min tauoilla. Säännölliset tauot takaavat sen, että läksyihin jaksaa keskittyä.
- Panosta opiskeluympäristöön. Kotoa pitäisi löytyä huone tai nurkkaus, jossa kotitehtäviin voi keskittyä täysillä. Hyvässä opiskelupaikassa on työrauha, riittävästi tilaa ja tarvittavat välineet, jotta aloittaminen on (jälleen kerran) helpompaa.
- Palkitse onnistumisista. Aina kun jokin on vaikeaa, tarvitaan porkkana. Kotitehtävien jälkeen voi katsoa vaikkapa telkkaria, pelata tai viettää aikaa kavereiden kanssa – kaikki käy, kunhan se tuntuu palkinnolta.
- Kokeile eri tapoja. Oppijat ovat erilaisia, joten kotona kannattaa kokeilla eri oppimistapoja. Kotitehtäviä voi tehdä esimerkiksi kaveriporukalla, kotitehtävien taustalla voi kuunnella musiikkia tai opiskelussa voi käyttää apuna leikkejä, pelejä ja sovelluksia.
Nämä ovat toimivia ohjenuoria lähes kaikkiin tilanteisiin, joten niistä voi aloittaa myös kotitehtävästressin tai läksyavun kohdalla. Alempaa löydät kuitenkin lisää vinkkejä niitä varten.
Tukiopetus, joka vastaa tavoitteitasi.
Eroon kotitehtävästressistä
Stressin kohdalla on aina tärkeä pysähtyä miettimään, mistä se johtuu eli tunnistaa stressin juurisyyt. Kotitehtävissä stressiä voi aiheuttaa esimerkiksi niiden määrä, niiden vaatima aika tai vaikeus.
Eri syitä voi lähteä ratkomaan eri tavoin, mutta hyvä ensimmäinen askel on jakaa tehtävät pienempiin osiin. Jos vaikkapa esseen kirjoittamisen jakaa 1) suunnitteluun ja aiheeseen tutustumiseen, 2) kirjoittamiseen, 3) hiomiseen ja 4) palauttamiseen, urakkaa on helpompi lähestyä.
Jos kotitehtävät ovat vaikeita, ratkaisu voi löytyä koulusta:
- Muistiinpanoja voi tehdä enemmän tai eri tavalla (esim. tunnin nauhoittaminen).
- Kotitehtävät voi silmäillä läpi tunnin päätyttyä ja kysyä heti opettajalta neuvoa.
- Opettajan kanssa voi jutella, mistä kotitehtävästressi johtuu.
Joidenkin kohdalla stressiin auttaa realistiset tavoitteet: kaikilla on omat vahvuutensa, eikä kaikessa tarvitse olla paras. Kotitehtävien kohdalla riittääkin, että tehtävät tulee tehtyä – niitä ei tarvitse aina tehdä täydellisesti, eikä kaikkiin aineisiin tarvitse panostaa yhtä paljoa.
Viimeinen vinkki on panostaa koulun ulkopuolisiin asioihin. Jos unirytmi on vinksallaan, ruokavalio huono ja liikkuminen vähäistä, kaikki tuntuu tavallista kuormittavammalta. Stressi ei siis välttämättä johdu opiskelusta vaan yleisestä jaksamisesta.
Näit autat lastasi koulunkäynnissä
Vanhemmat eivät voi käydä koulussa lapsensa puolesta, mutta heidän pitää huolehtia, että lapsi menee kouluun ja opiskelee mahdollisimman tunnollisesti. Kaikki alkaa perusasioiden varmistamisesta: lapsen pitää herätä ja mennä kouluun sekä syödä, nukkua ja liikkua riittävästi.
Jos lähtötilanne on tämä, asiat ovat hyvällä mallilla! Lapsen koulunkäyntiä voi kuitenkin tukea myös kotiläksyjen kautta, sillä ne toimivat linkkinä koulun ja kodin välillä:
- Ole kouluun päin yhteydessä. Opettajilta voi kysyä, kuinka usein läksyjä annetaan, mitä omalta lapselta odotetaan ja mistä mahdolliset opiskeluongelmat voivat johtua.
- Toimi esimerkkinä. Lapset ottavat vanhemmistaan mallia, joten koulussa käynnin tärkeyttä kannattaa korostaa. Vanhempana voi myös esimerkiksi lukea, kun lapsi tekee läksyjä, ja antaa konkreettisen mallin.
- Ole saatavilla. Lapsen pitää oppia tekemään kotiläksyjä itsenäisesti, mutta vanhemman on hyvä olla nurkan takana, kun lapsi tarvitsee apua, henkistä tukea tai rohkaisua.
- Kysy, varmista ja tarkista. Lapselta voi päivittäin kysyä, minkälaisia läksyjä tuli ja onko ne tehty. Varsinkin pienten lasten kohdalla kannattaa myös tarkistaa, että ne ovat todella tehty ja kunnolla.
- Keskity positiiviseen. Onnistumisia kannattaa kehua ja niistä kannattaa palkita, sillä se ruokkii opiskelumotivaatiota. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä olla realistinen: virheet kuuluvat asiaan ja aina voi kehittyä.
- Pysy rauhallisena. Kotitehtävät voivat aiheuttaa tunnekuohuja ja stressiä, ja silloin vanhemman on hyvä olla rauhallinen kallio, jolta saa tukea ja turvaa.
Viimeinen vinkki niin läksyjen tekemiseen, kotitehtävästressiin kuin vanhemmillekin on pyytää tarvittaessa apua. Koulun ja opettajan puoleen kannattaa kääntyä aina, kun kotitehtävät aiheuttavat toistuvasti ongelmia.
Kotitehtävien tueksi voi hankkia myös erillistä läksyapua – esimerkiksi täältä Superprofilta. Tuutorimme voivat tarjota muun muassa
- apua ongelmien paikantamiseen
- yleistä läksyapua
- positiivista asennetta
- uusia opiskelutapoja
- paljon asiantuntemusta ja kokemusta.
Yksityisopetuksen parhaita puolia on se, että opetus järjestyy sekä paikan päällä että etänä. Se sopii siis hyvin esimerkiksi opiskelun tai työn oheen, eikä väärä paikkakunta tai pitkä välimatka ole enää este.
Jos siis kaipaat apua omien tai lapsiesi opiskeluun, apu on aina lähellä – joko lapsen koulussa tai muutaman klikkauksen päässä netissä!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
