Kun tenniskentälle astuu ensimmäistä kertaa, mielessä saattaa pyöriä kämmenlyönnin ja rystylyönnin tekniikat tai kummallinen pisteenlaskukaava 15–30–45. Harva miettii sitä, mistä mailapeli on saanut alkunsa ja miten siitä kasvoi yksi maailman suosituimmista urheilulajeista.
Tämä artikkeli ottaa etäisyyttä nykytenniksen hiilikuitumailoihin ja tiebreakeihin ja tutustuu lajin alkuperään, sen kehitykseen ja miten mutkat historian matkassa näkyvät nykytenniksessä. Tässä pieni maistiainen: tenniksellä on kuninkaalliset juuret ja vuosisatoja vanhaa historiaa!
Kämmenistä mailoihin
Modernin tenniksen juuret ovat 1800-luvun puolivälin Englannissa, mutta sen esi-isää pelattiin jo yli 800 vuotta sitten Ranskassa. Silloiset munkit pelasivat jeu de paumea, jossa palloa lyötiin paljailla kämmenillä verkon tai kieräksi vedetyn narun yli. Ajan myötä kämmenet tarttuivat puukapuloihin ja lopulta mailoihin.
1300-luvulle tultaessa "kämmenpeli" oli kerännyt suosiota Euroopan aatelisten keskuudessa, erityisesti Ranskassa ja Englannissa. Ottelut pelattiin sisätiloissa, ja palloa sai kimmottaa seinistä – kuten nykypäivän squashissa. Innokkaiden pelaajien joukossa oli muun muassa Englannin kuningas Henrik VIII, joka rakennutti Hampton Court Palacen sisähallin vuonna 1530.
Tätä tenniksen edeltäjää, joka myös kenttätenniksenä tai royal tenniksenä tunnetaan, pelataan muutamilla tenniskerhoilla yhä. Vaikka se eroaa nykytenniksestä paljon, se viitoitti tietä lajin kehitykselle ja näkyy esimerkiksi nykyisessä pistelaskujärjestelmässä ja sanastossa.
Viktoriaaninen uudistus: nurmitennis
Royal tennis pysyi pitkälti eliitin urheilulajina 1870-luvulle saakka. Tällöin brittikeksijät ja urheiluintoilijat alkoivat kehittää uudenlaista tennistä, jota voitiin pelata ulkona nurmikentällä. Muutoksen taustalla oli pallojen kehitys.
Toisin kuin aiemmat raskaat ja kangaspäällysteiset pallot, uudet kumipallot pomppivat hyvin nurmella. Kun tämän yhdistää viktoriaanisen ajan taipumukseen luoda ja yhdenmukaistaa sääntöjä, aika oli otollinen nurmitenniksen (lawn tennis) synnylle.
Modernin nurmitenniksen isänä pidetään brittiarmeijan upseeria Walter Clopton Wingfieldia, joka kehitteli nurmitenniksestä eri versioita ja demonstroi niitä kotinsa puutarhassa. Hän antoi pelille nimen Sphairistikè (kreikaksi "pallopeli") – nimi ei koskaan tarttunut mutta formaatti pysyi.
Vuonna 1877 All England Lawn Tennis and Croquet Club järjesti ensimmäisen Wimbledonin tennisturnauksen. Tällöin kentän muodoksi vakiintui suorakulmio (Wingfieldin tiimalasin sijaan), ja ohjelmassa oli miesten kaksinpeli, jonka voitti brittiläinen Spencer Gore. Tämä toimi lähtölaukauksena modernille kilpatennikselle.
Lajin suosio levisi nopeasti:
- 1881: ensimmäiset Yhdysvaltain mestaruuskilpailut (myöhemmin Yhdysvaltain avoimet)
- 1891: ensimmäiset Ranskan mestaruuskilpailut (Ranskan avoimet)
- 1905: ensimmäiset Australian mestaruuskilpailut (Australian avoimet)
Nämä kolme muodostavat yhdessä Wimbledonin kanssa nykypäivänä arvostetut Grand Slam -turnaukset. Pelaaja tai nelinpelikaksikko tekee "grand slamin", jos hän onnistuu voittamaan kauden aikana kaikki neljä arvostetuinta turnausta.
Haluaisitko oppimisen lisäksi myös kehittyä pelaajana? Toinen artikkelimme esittelee aloittelijoiden yleisimpiä virheitä.
Pisteytyksen alkuperä: 15–30–40 ja "love"
Tenniksen omintakeinen pisteenlasku kummastuttaa monia uusia pelaajia: miksi 15, 30 ja 40 eikä 1, 2 ja 3 kuten lähes kaikissa muissa pallopeleissä?
Pisteytyksen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta suosituin teoria liittyy kellotauluun, jolla pisteitä aikoinaan laskettiin. Vartit muodostivat selkeät ryhmät, ja täysi kierros merkkasi pelin voittamista. Kun laskutapa rantautui Ranskasta Englantiin, 45 korvattiin 40:llä, jossa on vähemmän tavuja – se on siis nopeampi ja helpompi lausua.
Toinen yleinen kummastuksenaihe liittyy englannin kielen sanaan "love", joka tarkoittaa tilannetta 0–0. Sen taustalla on mitä ilmeisimmin ranskan kielen "l'oeuf" (kananmuna), sillä kananmuna muistuttaa muodoltaan nollaa. Toinen teoria on hieman symbolisempi: kun pistesarake näyttää nollaa, peliä ei pelata voitosta vaan "rakkaudesta lajiin".
Tenniksen kansainvälisessä sanastossa on paljon ranskankielisiä termejä, ja myös tennis-nimi on todennäköisesti ranskalaista alkuperää. Lajin edeltäjässä jau de paumessa oli tapana huutaa "tenez" ennen syöttöä, jotta vastaanottaja on valmiina.
Tennis saapuu Suomeen
Moderni tennis rantautui Suomeen yllättävän varhain. Ensimmäiset Wimbledon-kilpailut tahkottiin vuonna 1877, ja 1880-luvun alussa tennistä pelattiin jo muun muassa Turussa ja Viipurissa. Tiettävästi ensimmäiset suomenkieliset säännöt julkaistiin Porissa vuonna 1884, ja ensimmäiset avoimet kilpailut järjestettiin Turussa Samppalinnan urheilukentän avajaisissa 1893.
Suomen ensimmäinen tennisseura – Wiborgs Lawntennisklubb eli Viipurin nurmitennisseura – perustettiin Viipurissa 1898. Seuroja perustettiin myös Helsinkiin, Hankoon ja Tampereelle. Vuonna 1911 näiden viiden kaupungin seurat muodostivat Suomen Tennisliiton, jonka valvoja silmä seuraa suomalaista tennistä yhä.
Ensimmäiset tenniksen SM-kilpailut järjestettiin Hangossa 1912, jolloin ohjelman ainoassa lajissa miesten kaksinpelin voittajaksi kruunattiin Boris Schildt. Suomesta on noussut vuosikymmenten varrella monia huippupelaajia, vaikka kylmät talvet rajoittavat pitkään tenniksen harjoittelua ja pelaamista.
Sakari Salo ja Reino Nyyssönen olivat sotavuosien jälkeiset suurimmat tähdet voittaen pitkän listan Suomen mestaruuksia ja edustaen Suomea Grand Slam -turnauksissa ja Davis Cupissa. Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin 2000-luvun alussa Jarkko Niemisen myötä.
Parhaimmillaan maailmanlistan sijalle 13. noussut Nieminen ylsi Yhdysvaltain avointen ja Wimbledonin puolivälieriin ja edusti Suomea Davis Cupissa 1999–2016. Niemisen jälkeen menestystä on tullut erityisesti nelinpelissä:
- Henri Kontisesta tuli vuonna 2017 Suomen ensimmäinen Grand Slam -voittaja, kun hän voitti miesten nelinpelikultaa Australian avoimissa ja nousi maailmanrankingin ykköseksi.
- Harri Heliövaaran vyöllä on mm. vuoden 2023 Yhdysvaltain avointen sekanelinpelimestaruus sekä miesten nelinpelimestaruudet 2024 Wimbledonista ja 2025 Australian avoimista.
Suomalaisen tenniskentän tulevaisuus näyttää niin ikään valoisalta. Emil Ruusuvuori on vakiinnuttanut paikkansa maailman 50 parhaan miespelaajan joukossa, ja Otto Virtanen murtautui lokakuussa 2024 ensimmäistä kertaa urallaan sadan parhaan joukkoon. Myös nuorelta Oskar Paldeniukselta on lupa odottaa paljon.
Naisten puolella korkeimmalle rankattu suomalaispelaaja (kesällä 2025) on Anastasia Kulikova, jonka uran paras sijoitus on 179. Suurimman lupauksen viitta on puolestaan Laura Hietarannan harteilla, joka oli juniorirankingissa parhaimmillaan sijalla 26. Eikä pidä unohtaa meitä tavan tallaajia, joista yhä useammat tarttuvat tennismailaan!
Mielenkiintoisia tennisfaktoja
Tenniksen mielenkiintoiseen historiaan sukeltaminen voi lisätä intoa lajia kohtaan – sekä konkreettisesti kentällä että television välityksellä. Tässä vielä muutamia irrallisia tennisfaktoja, jotka eivät istuneet leipätekstin joukkoon:
- Keltaiset pallot. Tennispallot saivat ikonisen värinsä vasta 1970-luvulla, kun keltaisten pallojen ajateltiin näkyvän paremmin katsojille ja pelaajille. Tätä ennen pallot olivat valkoisia.
- Tennarit eli tenniskengät. Lättäpohjaiset tennarit ovat tätä nykyä erityisesti nuorten suosikkikenkä, mutta ne yleistyivät jo 1800-luvun lopun urheilu- ja tennispiireissä pitävän ja hiljaisen kumipohjan takia.
- Pisin ottelu. John Isner ja Nicolas Mahut pelasivat vuoden 2010 Wimbledonissa historian pisimmän ottelun: kolmelle päivälle jakautunut mittelö kesti yhteensä 11 tuntia ja 5 minuuttia.
- Villapallot. Ennen kumipallojen keksimistä pallot valmistettiin villasta, mikä teki niistä raskaat ja huonosti pomppivat.
- 1896 olympialaiset. Tennis oli mukana ensimmäisissä moderneissa olympialaisissa 1896, jolloin Yhdysvaltain John Boland voitti miesten kaksinpelin kultaa. Tennis loisti olympiaohjelmassa poissaolollaan 1924–1988.
- Pukukoodi. Tenniksen aatelisto- ja herrasmiestausta näkyy yhä Wimbledonissa, jossa kaikkien pelaajien on pukeuduttava kokovalkoiseen – alusvaatteita ja sukkia myöten – sakon uhalla.
Keksitkö muuta mielenkiintoista tennisnippelitietoa tai oletko muuten vain kiinnostunut tenniksestä ja sen historiasta? Kommentoi alle!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
