Kiinalainen uusivuosi on monella tapaa mielenkiintoinen spektaakkeli. Tiesitkö esimerkiksi sitä, että vuodenvaihteen juhlinta on yhteensä kaksiviikkoinen rupeama? Tai että juhlahumussa noudatetaan monia muinaisia perinteitä ja sääntöjä? Tai että vuokramarkkinoilta voidaan etsiä uudenvuodenpuolisoja?
Nyt tiedät ja kohta tiedät vielä enemmän, sillä alta löytyy 14 mielenkiintoista faktaa ja nippelitietoa kiinalaisesta uudestavuodesta!
1. Uudenvuoden pituus
Kiinalainen uusivuosi on täsmälleen samanpituinen kuin muuallakin, aatosta uudenvuoden päivään. Juhlinta kestää kuitenkin kaikkinensa parisen viikkoa – 15. päivänä juhlittavaan Lyhtyjuhlaan saakka – mutta kyse ei ole varsinaisesta uudestavuodesta vaan kiinalaisista "kevätfestivaalista".
2. Kiinalainen kevätfestivaali
Kiinalainen vuodenvaihde kantaa nimeä 春节 (chūn jié) eli kevätjuhla tai -festivaali. Juhlasesonki alkaa kalenterivuoden lopulla kevään tervehtimisellä, jolloin koteja siivotaan ja koristellaan ja ruokia kokkaillaan uutta vuotta varten.
Aattoiltana perheet kokoontuvat illalliselle, johon kuuluu kahdeksan ruokalajia – kahdeksikko on luvuista onnekkain. Juhlakauden kruunaa ensimmäisen kuukauden 15. päivän lyhtyjuhla, joka täyttää Kiinan punaisilla väreillä.
3. Kuu-aurinkokalenteri
Meille tutusta gregoriaanisesta kalenterista on helppoa tarkistaa, milloin vuosi vaihtuu. Kussakin kuukaudessa on tietty määrää päiviä, joiden jälkeen siirrytään seuraavaan kuukauteen. Kun kuukaudet loppuvat kesken, vuosi vaihtuu.
Kiinassa käytetään gregoriaanisen kalenterin lisäksi perinteistä kuu-aurinkokalenteria, joka perustuu auringon ja kuun liikkeisiin. Koska vuodenvaihde ajoittuu "toiseen uusikuuhun talvipäivänseisauksen jälkeen", uudenvuoden ajankohta vaihtelee vuosittain. Vuonna 2026 kiinalaista uutta vuotta vietetään helmikuun 17. päivä.
4. Pahat henget ja hirviöt
Kiinalainen uusivuosi on täynnä mytologiaa ja perinteitä. Monet niistä juontavat juurensa Nian-monsteriin, joka saapui legendan mukaan kerran vuodessa häiriköimään kyläläisiä ja erityisesti heidän lapsiaan.
Eräänä vuonna kylään saapui vanha mies, joka lupasi pelastaa asukkaat pedon kynsistä. Kyläläiset suostuivat piiloutumaan; palatessaan seuraavana päivänä kyläänsä, rakennukset oli koskemattomia ja vuorattu punaisella paperilla.
Vanhus sanoi, ettei hän ollut jumalan lähettämän pelastaja; hän vain tiesi Nianin pelkäävän kovia ääniä ja punaista väriä. Tästä viisastuneena kyläläiset alkoivat sonnustautua punaiseen ja ampua raketteja vuodenvaihteen tienoilla.
5. Ilotulitukset
Legenda Nianista ja pahojen henkien hätistelystä on satoja ellei jopa tuhansia vuosia. Ei olekaan yllätys, että ilotulitteet keksittiin juuri Kiinassa. Han-dynastian aikaan (n. 206 eaa. – 220 jaa.) kiinalaiset tekivät sähikäisiä polttamalla bambua.
Bambusta siirryttiin ilotulitteisiin myöhemmin ruudin keksimisen myötä. Erään teorian mukaan sen keksijä oli 600-luvulla elänyt kiinalainen alkemisti Li Tian, joka paikansi ruudin vahingossa. Hänen tavoitteenaan oli löytää ikuisen elämän eliksiiri, mutta tulikin sekoittaneeksi ruutia.
Tänä päivänä harva uskoo enää Nianin hirviöön, ja ilotulituskin on jäänyt uudempien villitysten jalkoihin. Tietyissä osissa Kiinaa ilotulitteet on jopa kielletty lailla ja korvattu erilaisilla drone- ja valonäytöksillä:
6. Punainen väri
Kiitos Nianin, kiinalainen uusivuosi on punaista väriä täynnä. Kenties näkyvin koriste on lyhtyjuhlasta tuttu punainen lyhty, joka symboloi onnea, iloa, vaurautta ja perhettä. Samanlaista sanomaa välitetään ovenkarmeihin kiinnitettävillä punaisilla koristenauhoilla.
Punaisiin nauhoihin kirjoitetaan usein runoja (chunlian 春联), jotka kuvastavat perheen käsitystä onnesta. Oven karmeihin kiinnitettyjen runojen ajatellaan suojaavan taloa, ja niihin voi törmätä myös uudenvuoden ulkopuolella.
7. Maailman suurin kansanvaellus
Kiinassa on kaksi viikonmittaista kansallista lomapätkää eli "kultaista viikkoa":
- vuodenvaihteeseen osuva kevätfestivaali
- itsenäisyyspäivän lomaviikko lokakuun alussa
Molemmat aiheuttavat suurta liikehdintään ja varsinkin uusi vuosi, jota on tapana juhlia perheen kesken. Vuodenvaihteen "chunynia" eli matkustusvilkkauta pidetään maailman suurimpana kansanvaelluksena, jonka aikana tehdään miljardeja matkoja.
8. Säännöt ja perinteet
Kun ihmiset ovat löytäneet koteihinsa, juhlimista ohjaa pitkä lista sääntöjä, tabuja ja perinteitä. Uutenavuotena esimerkiksi vältetään negatiivisten sanojen käyttöä (kuten kuolema, tyhjä, sairaus tai köyhä), jotta uusi vuosi ei tuo niitä tullessaan.
Uutenavuotena ei myöskään pestä hiuksia, pyykätä tai siivota kotia, sillä samalla tulee siivonneeksi omaa onneaan. Sureminen ja itkeminen on samalla tavalla "kiellettyä", koska niiden ajatellaan tuovan mukanaan epäonnea ja vastoinkäymisiä.
Oletko suuntaamassa kiinalaisen uudenvuoden juhliin? Tutustu toiseen artikkeliimme ja opi toivottamaan hyvää uutta vuotta kiinaksi!
9. Punainen kirjekuori
Kiinalaisessa uudessa vuodessa on tapana jakaa lahjoja, joista tunnetuin on punainen kirjekuori (hong bao 红包). Kuori on yleensä koristeltu kultaisilla hyvän onnen symboleilla, ja sen sisään laitetaan seteleitä onnennumeroiden mukaan. Kahdeksikko on numeroista onnekkain, kun taas nelonen viittaa kuolemaan.
10. Vuokrapuolisot
Kiina on monella tapaa konservatiivinen yhteiskunta. Kun lapset jättävät kotipesänsä opintojen ja töiden perässä, heidän odotetaan menevän naimisiin ja hankkivan (sopivan määrän) lapsia pikimmiten. Auta armias, jos uudenvuodenlomalle palaa köyhänä sinkkuna!
Jos kumppania ei tahdo löytyä, milleniaalit kääntyvät yhä useammin vuokramarkkinoille. Yhden illan kumppanin kanssa voidaan chättäillä videopuhelussa tai heidän voidaan tuoda perheen luokse näytille maksua vastaan.
Tilanne voi muuttua kimurantiksi, jos perhe alkaa udella häistä ja perheenlisäyksestä, mutta pari valkoista valhetta menee todennäköisesti samaan konkurssiin!
11. Mykyt
Mykyt eli dumplingit (jiao'zi 饺子) ovat uudenvuodenillallisen perinneherkku. Mykyjen tekeminen on koko perheen aktiviteetti, jossa sukulaiset kerääntyvät saman pöydän ääreen täyttämään ohuita taikinalevyjä erilaisilla täytteillä.
Mykyjä herkutellaan erityisesti Pohjois-Kiinassa, jossa ne symboloivat vaurautta, perhearvoja ja hyvää onnea. Vauraus perustuu mykyjen ulkonäköön, joka muistuttaa vanhoja kiinalaista hopeaharkkoa ("sycee"). Mykyjen sisään voidaan piilottaa kolikko, joka tietää löytäjälle ekstraonnea.
12. Esi-isät
Esi-isillä on kiinalaisessa perinteessä tärkeä rooli, ja monesta kodista löytyy heille pyhitetty nurkkaus. Esi-isät nähdään ohjaavina henkinä, ja heille tarjotaan ruokaa, tuoksuja ja lahoja hyvän onnen ja perheen jatkuvuuden toivossa.
Uudenvuoden juhliminen alkaa usein esi-isien kunnioittamisella. Jokainen perheenjäsen perheenpäästä alkaen sytyttää nurkkauksessa suitsukkeen ja kumartaa. Jotkut antavat lahjoja, puhuvat esi-isille ja pyytävät suojaa ulkomaailman uhkia vastaan.
13. Horoskoopit
Lännessä jokaiselle horoskoopille on pyhitetty yksi kuukausi, kun taas Kiinassa jokainen horoskooppieläin saa kokonaisen vuoden. 2025 muistetaan käärmeen vuotena, ja 17. helmikuuta 2026 siirrytään hevosen vuoteen.
Horoskooppieläimillä on kiinalaisessa perinteessä paljon painoarvoa. Syntyvyystilastoissa on usein piikki lohikäärmeen vuonna, koska lohikäärme-ihmisten piirteitä pidetään kaikkein suotuisimpina. Vuohen vuonna syntyvyys kääntyy puolestaan usein laskuun.
Jotkut ajattelevat horoskooppieläimen raameina itsensä ja muiden ymmärtämiseen, mutta monelle se on suurempi suuntaviiva, joka ohjaa kaikkea parisuhteista urapolkuihin ja tavan arkeen, kuten vaatetukseen ja syömiseen.
14. Kansainvälisyys
Vaikka usein puhutaan kiinalaisesta uudestavuodesta, kuukalenteri on käytössä monissa muissakin maissa, kuten Vietnamissa, Indonesiassa ja Thaimaassa. Jos siis juhlasta haluaa puhua yleisesti, kuukalenterin mukainen uusi vuosi on osuvampi termi, koska jokainen maa juhlistaa uutta vuotta omalla tavallaan.
Mikä on oma suosikkijuttusi kiinalaisessa vuodenvaihteessa? Eikö sitä löydy listalta? Jaa viidestoista fakta alla olevassa kommenttikentässä ja sivistä samalla meitä ja kanssalukijoita!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
