Tiesitkö, että maailmassa on yli 690 erilaista musiikkityyliä? Niiden viidakossa seikkailu voi olla vaikeaa, mutta ei hätää: esittelemme tässä artikkelissa suosituimpia musiikkityylejä ja suomalaisten mieltymyksiä musiikin suhteen.
Tämän artikkelin tilastot perustuvat Teoston ja Musiikkituottajat ry:n tekemään Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimukseen, jossa suomalaisten musiikinkuuntelua verrataan edellisten vuosikymmenten tilastoihin ja tottumuksiin.
Suomalaisten suosikkigenret
Mitä musiikinkuuntelun tutkimus kertoo suomalaisten suosikkigenreistä? Sen, että Suomi on koko maailman ykkönen popin kuuntelussa: suomenkielinen pop oli tutkimuksen suosituin genre, ja 65 % aikuisväestöstä kuuntelee listapoppia, kun globaali keskiarvo on 39 %.
Popmusiikki syntyi 1950-luvun puolivälissä, kun ihmiset alkoivat kyllästyä rock-musiikin rosoisuuteen ja kaipasivat jotain pehmeämpää. Popille onkin tyypillistä yksinkertaiset, lyhyet ja helposti pureskeltavat kappaleet.
Pop-biisien keskellä on usein koukuttava melodia ja kertosäe, ja niillä on tapana käsitellä universaaleja teemoja, kuten rakkautta. Pop-kentälle mahtuu monenlaisia laulutyylejä: jotkut laulavat korkealta, kovaa ja kirkkaasti, kun taas toiset ovat rosoisempia tai pehmeämpiä.
Vanhemman kaartin pop-kuninkaita ja -kuningattaria ovat muun muassa Michael Jackson, Madonna ja Whitney Houston, nykysuosikkeja puolestaan Taylor Swift, Ed Sheeran ja Lady Gaga. He kaikki mahtuvat popmusiikin laajoihin raameihin, mutta he erottuvat toisistaan omilla tyyleillään.
Hard rock hallelujah
Suosikkigenrejen kakkospaikkaa pitää metalli/hard rock, mikä ei yllätä, sillä suomalaiset tunnetaan hevikansana. Heti perässä kolmannella sijalla tulee perinteinen rock, ja me niputamme kolmikon tässä yhden otsikon alle.
Rock-musiikki syntyi Yhdysvalloissa 1940-luvun loppupuolella, jolloin se symboloi kulttuurista vallankumousta. Toista maailmansotaa seurasi kapinanhenki, ja rockin kautta haluttiin protestoida vanhempaa sukupolvea vastaan. Kapinallisuus laantui 1950-luvulla, ja rockista tuli valtavirtamusiikkia.
Perinteiselle rockille on tyypillistä nopea tempo sekä 4/4-tahtilaji, jossa korostetaan toista ja neljättä iskua. Rock-musiikin mukana onkin helppo tampata jalkaa tai taputtaa, sillä se tulee kuin luonnostaan sydämen iskujen tai askelten kanssa samassa tahdissa.
Vuosikymmenten saatossa rockin valtavirrat ovat vaihtuneet perinteisestä the Rolling Stonesista tai the Beatlesistä psykedeeliseen Jimi Hendrixiin ja progressiiviseen Pink Floydiin. 1970-luvulla rockista tuli entistä raskaampaa, kuten heavy rockia ja yhteiskuntaa kritisoivaa punk rokkia. Kun näihin lisätään vielä ripaus raskautta, päästään metallimusiikin puolelle.
Koska kenttä on niin monipuolinen, myös laulutyylejä on monenlaisia. Yleensä rock-laulu yhdistetään voimakkuuteen, korkeisiin äänialoihin ja vibratolla mässäilyyn. Mukana on kuitenkin kaikkea murinasta huutoon ja kiljuntaan.
Laulutunnit Superprofin kanssa!
Iskelmämusiikki
Vaikka iskelmämusiikin suosio on laskussa, suomalaisesta musiikista on mahdoton puhua ilman sitä. Musiikinkuuntelun tutkimuksessa iskelmä on suomalaisten neljänneksi suosituin genre.
Iskelmä erotellaan popmusiikista usein niin, että se on maanläheisempää ja nojaa enemmän perinteisiin, siinä missä poppi kehittyy kaiken aikaa. Näin saattoi olla vielä 10 vuotta sitten, mutta iskelmästä on tullut viime vuosina yhtä popahtavampaa, mikä on myös kasvattanut sen suosiota.
Iskelmän juuret ovat 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa ja suurissa Euroopan maissa, joista se levisi myös Suomeen. Monet iskelmähitit ovat tunteikkaita balladeita, ja ne rakentuvat tarttuvan melodian varaan.
Perinteisiä iskelmälaulajia ovat muun muassa Hopeinen kuu -kappaleesta tuttu Olavi Virta sekä Jari Sillanpää, jonka Satulinna-kappale kuuluu kaikkien aikojen suosituimpiin iskelmiin. Samaan kastiin voi laskea myös Dannyn, Vesa-Matti Loirin ja Katri Helenan, kun taas Suvi Teräsniska ja Kaija Koo ovat työntäneet iskelmää lähemmäs poppia.
Iskelmä-sana on lyhennetty muoto iskusävelmästä. Sen taustalla on saksan kielen schlagen-verbi, joka tarkoittaa iskemistä.
Hiphop ja rap
Maailmanlaajuisesti hiphop hätyyttelee popin piikkipaikkaa suosituimpana genrenä, ja Spotifyn teettämässä tutkimuksessa hiphop oli vuosien 2016–2020 kuunnelluin genre.
Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan: musiikkialan mittauksessa hiphop/rap on vasta viidenneksi suosituin genre, mutta sen suosio kasvaa kovaa vauhtia erityisesti nuorten keskuudessa. Tämä näkyy muun muassa festareilla, joilla Cheek, JVG, Gettomasa, Sexmane ja kumppanit ovat vetäneet jättiyleisöjä.
Räpin juuret ovat jälleen Yhdysvalloissa ja 1970-luvulla, jossa se syntyi afrikanamerikkalaisten nuorten keskuudessa soul- ja funk-musiikin pohjalta. Rap-musiikki tunnetaan tietysti nopeasta puhelaulusta eli räppäämisestä, ja taustalla on usein menevä rumpubiitti.
Valtaosa hiphop- ja räplegendoista on Yhdysvalloista, kuten Tupac, Eminem, Dr. Dre, Snoop Dog ja the Notorious B.I.G. Uudemman polven räppäreitä ovat puolestaan Drake, Kendrick Lamar, Doja Cat ja Cardi B.
Olisiko laulutunnit Oulu sinulle sopivin vaihtoehto?
Kun tutustut eri genreihin ja harjoittelet niitä, muista pitää äänestäsi huolta!
Elektroninen musiikki
Hiphopin ja räpin jälkeen listalla on elektroninen (tanssi)musiikki, jossa hiphopin, popin ja monien muiden tyylien piirteet sulautuvat yhteen konemusiikin kanssa.
Ensimmäiset elektroniset soittimet tai ääniä tuottavat laitteet keksittiin jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, mutta varsinainen elektroninen musiikki syntyi 1950-luvulla. Elektro onkin kehittynyt genrenä tiuhaan, sillä syntetisaattorit ja tietokoneet kehittyivät 1900-luvun loppupuoliskolla kovaa vauhtia.
1980-luvulla elektronista musiikkia alettiin yhdistellä popin kanssa, ja sen suosio alkoi samalla kasvaa. Se valloitti erityisesti yökerhojen tanssilattiat, ja pian puhuttiinkin EDM:stä eli elektronisesta tanssimusiikista, joka on todella suosittu genre varsinkin ulkomailla.
Tässä muutamia 2000-luvun EDM-tähtiä:
- Avicii
- David Guetta
- Calvin Harris
- Daft Punk
EDM:stä tulee monelle ensimmäisenä mieleen tasainen rytmi, paukkuva basso ja nopea tempo muttei niinkään laulu. Monet EDM-hitit ovatkin instrumentaaliraitoja, eli niissä ei lauleta ollenkaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö laulajana kannattaisi harkita myös EDM:ää: 2000-luvun suurimpien hittien kertosäkeessä on usein taitava laulaja, joka nostaa kappaleen uusiin sfääreihin ja suuremmalle yleisölle.
Klassinen musiikki
Vaikka klassinen musiikki jää jatkuvasti popmusiikin varjoon, sillä on silti tärkeä paikka musiikin historiassa sekä ammattimuusikoiden keskuudessa.
Klassinen musiikki on perinteisesti viitannut 1700-luvun loppupuolen ja 1800-luvun alkupuolen ajanjaksoon, jonka suurnimiä olivat muun muassa Mozart, Beethoven ja Bach. Tänä päivänä puhutaan yleensä ”taidemusiikista”, joka kattaa laajemmin 1800- ja 1900-lukujen musiikkia.
Klassinen musiikki on siis parhaimmillaan todella laaja käsite, ja se sisältää niin sinfoniat, baletit, konsertot kuin oopperatkin. Jos taas puhutaan klassisesta laulumusiikista, sillä on tietyt ominaispiirteensä:
- Laulaessa ei yleensä käytetä mikrofonia, vaan äänen tulee olla kantava.
- Klassinen musiikki vaatii laajemman äänialan kuin popmusiikki.
- Näistä syistä laulumusiikissa korostuu puhtaan tekniikan tärkeys.
Klassinen musiikki on siis laulajille vaativimmasta päästä, mutta sillä on kääntöpuolensa: klassisesti koulutettu laulaja pystyy laulamaan kaikkea oopperan ja metallin väliltä, ja koulutusta arvostetaan suuresti.
Olisitko kiinnostunut oppimaan lisää klassisesta musiikista? Laulunopetus Tampere voi olla hyvä alku sinulle tähän.
Jazz
Listan viimeisenä on jazz, joka ei kuulu suomalaisten suosikkigenreihin, mutta sitä arvostetaan musiikkipiireissä paljon.
Jazz syntyi 1800-luvun loppupuolella Yhdysvaltojen etelävaltioiden afrikanamerikkalaisen väestön keskuudessa. Sitä rakennettiin alun perin mustan väestön laulumusiikin ja bluesin hengellisyyden pohjalle, ja soppaan on sittemmin lisätty ripaus keinuvaa rytmiä ja improvisointia sekä roppakaupalla puhallinsoittimia.
Jazz on monesti instrumentaalimusiikkia, mutta jazz-lavoilla nähdään myös big bändejä sekä sooloartisteja, joissa laululla on tärkeä rooli; esimerkkeinä maailmankuulut Ella Fitzgerald, Frank Sinatra, Louis Armstrong, Ray Charles ja Edward ”Duke” Ellington.
Monimutkaisten harmonioiden ja rytmien takia laulajilta vaaditaan täydellistä ajoitusta, ja laulajan pitää olla luova ja improvisoida bändin mukana. Jazz-musiikki vetää puoleensa varsinkin matalamman äänialan laulajia.
Valtaosa laulajista osuu näiden genrejen raameihin, mutta oma tyyli voi löytyä myös esimerkiksi latinomusiikista, kantrista, folkista tai soulista. Loppupeleissä itseä ei kannata lokeroida turhan tarkkaan: tänä päivänä on todella yleistä yhdistellä eri genrejen piirteitä ja tehdä sellaista musiikkia, mikä tuntuu hyvältä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
