Suomeen tulee vuosi vuodelta enemmän maahanmuuttajia, jolloin myös S2-opetuksen tarve kasvaa. Mitä S2-opetus tarkoittaa käytännössä ja miten sitä järjestetään Suomen eri kaupungeissa? Minkälaisia muita tukimuotoja monikielisille oppijoille on tarjolla? Tämä artikkelipaketti pyrkii vastaamaan muun muassa näihin kysymyksiin.
Mitä S2 tarkoittaa?
S2-opiskelu tarkoittaa suomen kielen opiskelua toisena tai vieraana kielenä. Sitä tarjotaan maahanmuuttotaustaisille oppilaille, jos
- heidän äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta.
- hänen peruskielitaidossaan on puutteita, eikä hän pysty toimimaan kouluyhteisön yhdenvertaisena jäsenenä.
- hänen suomen kielen taitonsa ei riitä yleiseen opetukseen.
S2-opetus ei ole suomen kielen tukiopetusta tai erityisopetusta, vaan sillä on oma opetussuunnitelma ja tavoitteet. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että lapsi oppii suomen kielen niin hyvin, että hän pystyy siirtymään yleiseen opetukseen ja toimimaan tasavertaisena jäsenenä koulumaailmassa ja yhteiskunnassa.
S2-opetus toimii myös perehdytyksenä Suomeen. Opinnoissa käsitellään esimerkiksi sitä, miten oppilaiden äidinkielet ja kotikulttuurit eroavat suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista. Opetus ei kuitenkaan pyri muovaamaan oppilaista kantasuomalaisia, vaan oppilaan oma kulttuuri kulkee opetuksessa suomalaisuuden rinnalla.
S2-opetusta tarjotaan kaikille sitä tarvitseville koko koulutaipaleen ajan. Kaupunkien ja koulujen välillä on kuitenkin eroja siinä, miten S2 opetus toteutetaan. Joissain kouluissa opetus järjestetään erillisissä ryhmissä, kun taas toisissa S2-oppilaat ovat osana yleisopetusta, mutta tukea voi saada esimerkiksi erityisopettajalta.
Miltä S2-tunnit näyttävät sitten käytännössä? Tässä muutamia tunnusmerkkejä:
- Monikielisyys ja monikulttuurisuus: opiskelussa hyödynnetään oppilaiden äidinkieltä ja pohditaan eri kielten ja kulttuurien eroja.
- Kielenkäytön selkeys: opettajat käyttävät tunneilla selkeää ja yksinkertaista kieltä ja selittävät keskeisiä sanoja ja käsitteitä auki.
- Toiminnallisuus: kieltä opiskellaan mahdollisimman konkreettisesti – ruokasanastoa voi esimerkiksi opiskella oikean ruoan ja astioiden kautta.
- Oppilaslähtöisyys: S2-ryhmät jaetaan aina suomen kielen taidon mukaan, joten ryhmässä voi olla eri ikäisiä ja erilaisia oppilaita. Opetus pyritäänkin räätälöimään kullekin oppilaalle sopivaksi.
- Positiivinen oppimisympäristö: S2-opintojen suurimpia haasteita on se, että oppilaat opiskelevat vierasta asiaa (suomen kieltä) vieraalla kielellä (suomen kielellä). He ovat toisin sanonen mukavuusalueensa ulkopuolella, jolloin oppimisympäristön pitää olla mahdollisimman avoin ja myönteinen.
- Leikkisyys: S2-opetus aloitetaan usein lapsena tai nuorena, jolloin leikit toimivat siltana kulttuurien välillä.
Monikielisten oppijoiden muut tukimuodot
Suomi toisena kielenä -opetus on yleisin monikielisten oppijoiden opetusmuoto, mutta se ei ole suinkaan ainoa. Monet kaupungit ja kunnat tarjoavat kattavasti opetusta, joka helpottaa sekä suomen kielen oppimista että yleistä opiskelua. Tässä esimerkkejä niistä:
Perusopetukseen valmistava opetus
Valmistavaa opetusta tarjotaan 6–17-vuotiaille maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille, joiden kielitaito ei riitä yleiseen opetukseen. Valmistavalla opetuksella on selkeä tavoite: että oppilas oppii suomen kielen niin hyvin, että hän voi siirtyä esi- tai perusopetukseen.
Opetuksen laajuus vastaa yhtä lukuvuotta, mutta esi- tai perusopetukseen voi siirtyä heti, kun lapsi tai nuori osaa suomea tarpeeksi hyvin. Tässä muutamia valmistavan opetuksen aiheita:
- perusviestintä arkipäivän tilanteissa
- kouluun liittyvät sanastot, fraasit ja käsitteet
- kuullun ymmärtäminen ja puhuminen
- lukeminen ja luetun ymmärtäminen
- kirjoittaminen
Oman äidinkielen opetus
Monikielisillä oppilailla on myös mahdollisuus osallistua oman äidinkielen opetukseen. Yleisimpiä opetettavia kieliä ovat esimerkiksi venäjä, arabia ja somali, mutta erityisesti suuremmissa kaupungeissa valikoimasta löytyy kymmeniä kieliä.
Oman äidinkielen opiskelu on tärkeää jo siksi, että se tekee perheiden, sukulaisten ja ystävien kanssa viestimisestä helpompaa. Se kuitenkin tukee myös suomen kielen opintoja, sillä vieraan kielen piirteitä on helpompi oppia, jos oma äidinkieli on hyvin hallussa.
Aikuisten perusopetus
Maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille on kattavasti tarjolla suomen kielen opetusta ja tukea. Aikuisille tilanne on monesti hankalampi, mutta aikuisten perusopetus on yksi vaihtoehto. Sen kautta pystyy hankkimaan peruskoulun päättötodistuksen ja opiskeluvalmiuksia lukiota tai ammatillista koulutusta varten.
Aikuisten perusopetuksessa on kolme eri tasoa kielitaidon mukaan. Jos aikuinen ei osaa suomea yhtään, hän voi harjoitella lukemista, kirjoittamista ja kielen alkeita ns. lukutaitovaiheessa. Jos taas suomen kieleen löytyy pohjaa, opinnot voi aloittaa myöhemmässä vaiheessa. Jokaiselle oppilaalle laaditaankin aikuisten perusopetuksessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta ennen lukioon tai ammattikouluun menemistä. TUVA-koulutus kestää enintään vuoden, ja se keskittyy laaja-alaiseen oppimiseen. Koulutuksessa opiskellaan esimerkiksi lukemista ja kirjoittamista, oppimisen taitoja sekä hyvinvointitaitoja, jotta oppilas pystyy ja jaksaa opiskella toisella asteella.
Opetustarjonta eri kaupungeissa
Valtaosa Suomen monikielisistä perheistä asuu suurissa kaupungeissa. Näin ollen isoista kaupungeista löytyy yleensä myös kaikki edellä mainituista opetus- ja tukimuodoista.
Monikielisten opetusta järjestetään myös pienemmillä paikkakunnilla, mutta tähän ei kannata luottaa sokeasti: eri paikkakunnilla ja kouluissa on erilaisia oppijoita ja resursseja, mikä vaikuttaa myös esimerkiksi S2-opetuksen määrään ja toteutukseen. Tässä opetustarjontaa kaupungeittain:
Helsinki, Vantaa ja Espoo
Pääkaupunkiseudulla järjestetään kattavasti monikielisten opetusta. Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on tarjolla muun muassa
- valmistavaa opetusta
- S2-opetusta
- oman äidinkielen opetusta
- aikuisten perusopetusta
- sekä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta.
Pääkaupunkiseudulla on myös kansanopistoja, kesäyliopistoja ja muita keskuksia, jotka tarjoavat kursseja maahanmuuttotaustaisille oppilaille. Kurssit käsittelevät esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoja sekä suomea vieraana kielenä.
Kaupunkien välillä voi kuitenkin olla eroja siinä, miten eri opetusta järjestetään. Helsingissä on esimerkiksi kattavammin oman äidinkielen opetusta tarjolla kuin Vantaalta. Myös saman kaupungin eri koulut voivat toteuttaa opetusta eri tavoin. Tähän vaikuttaa muun muassa S2-oppilaiden määrä sekä koulun resurssit.
Paikkansapitävin tieto löytyy toisin sanoen Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien sivuilta. Jos vastauksia ei tahdo löytyä sieltäkään, kannattaa ottaa suoraan oppilaitokseen yhteyttä.
Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä
Jos asut yhtään isommassa kaupungissa Suomessa, tarjolla on lähes kaikki samat palvelut kuin pääkaupunkiseudulla. Tässä hakusanoja, joilla palvelut voi löytää eri kaupunkien verkkosivuilta:
- Turun kaupungin sivuilla on ”Monikulttuurinen opetus” -sivu.
- Tampereen kaupungin sivuilla on ”Monikieliset oppilaat” -sivu.
- Oulun kaupungin sivuilla on ”Monikieliset oppilaat” -sivu.
- Jyväskylän kaupungin sivuilla on ”Kieli- ja kulttuuriryhmien” -sivu.
Sivuilla esitellään eri opetusmuotojen toteutusta, kuten sitä, mitä kieliä eri kouluissa opetetaan äidinkielenä ja missä kouluissa opetusta järjestetään.
Monikielisten opetusta onkin tarjolla ympäri Suomen, mutta lapsen suomen kielen taidot voivat kehittyä myös koulujen ja opistojen ulkopuolella. Yksi vaihtoehto on yksityisopetus, jossa suomen kielen opiskelu räätälöidään aina oppijan tavoitteisiin ja taitotasoon sopivaksi.
Suomen kielen oppimista voi tukea myös kotikonstein – erityisesti lasten kohdalla:
- Oman äidinkielen opiskeluun voi panostaa kotona esimerkiksi lukemalla ja katsomalla televisiota. Äidinkielen osaaminen helpottaa vieraan kielen oppimista.
- Vanhemmat voivat innostaa lasta suomen kielestä, vaikka he eivät itse osaisi sitä. Vanhempien kiinnostus suomen kieltä ja opiskelua kohtaan motivoi lasta opiskelemaan.
- Lapselle voi antaa positiivisen mallin siitä, että vierasta kieltä voi käyttää, vaikkei sitä osaisi hyvin.
- Lasta voi kannustaa viettämään aikaa suomenkielisten kavereiden kanssa, sillä kieltä oppii parhaiten käytännön puuhastelulla.
Suomen kielen oppiminen voi tuntua lapselle ja aikuisille vaikealta, mutta oppimisessa ei tarvitse koskaan jäädä yksin. Tuki voi löytyä omasta perheestä, kavereista tai koulumaailmasta, ja mitä monipuolisemmin suomen kieltä opiskelee ja käyttää, sitä parempi.
Lähteet
1. Helsingin kaupunki. Tietoa huoltajille suomi toisena kielenä (S2) -opinnoista peruskoulussa. Viitattu 22.12.2023 https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/KasKo/popa/S2-tukimateriaali_huoltajalle.pdf
2. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Maahanmuuttajien koulutus. Viitattu 22.12.2023 https://okm.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen
3. Opetushallitus. Maahanmuuttotaustaiset oppijat. Viitattu 22.12.2023 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/maahanmuuttotaustaiset-oppijat
4. Opetushallitus. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2). Viitattu 22.12.2023 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/suomi-toisena-kielena-ja-kirjallisuus-s2
5. Owalgroup. (17.3.2022) Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointi. Viitattu 22.12.2023 https://owalgroup.com/wp-content/uploads/2022/03/S2-opetuksen_arviointi_170322.pdf
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
