Musiikilla on ollut keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin rakentamisessa. Ensimmäiset iskelmätähdet valtasivat radioaallot heti itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä ja muovasivat kuvaa siitä, mitä suomalaisuus oikein on. Jos haluat kehittää ääntäsi ja syventää laulutaitojasi, löydä laulutunnit Superprofilta.
Musiikki seurasi pitkään kansainvälisiä aaltoja ja käännöskappaleita, jotka väistyivät kuitenkin hiljalleen omaperäisemmän "itsetehdyn" musiikin tieltä. Kun tähän yhdistää englannin kielen yleistymisen, suomalainen musiikki oli valmiina kansainvälisille areenoille.
Tämä artikkelipaketti esittelee suomalaisia laulajia, artisteja ja yhtyeitä, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen kulttuurikenttäämme. Osa on ollut mukana rakentamassa suomalaisuuden äänimaisemaa, toiset viemässä sitä maailmalle – ja osa raivaamassa tietä tuleville sukupolville.
Iskelmätähtien aikakausi
Suomenkielinen ja suomalainen musiikki nojasivat pitkään iskelmään, joten aloitetaan katsaus sieltä ja sen suurimmista tähdistä.
Olavi Virta
Olavi Virta oli suomalaisen iskelmän ensimmäinen supertähti – Suomen Frank Sinatra ja Tangokuningas. Tunteiden tulkki muistetaan erityisesti Hopeinen kuu -kappaleesta, joka on äänestetty Suomen parhaaksi iskelmäksi. Yli 600 kappaleen perintöön mahtuu monia muitakin ikivihreitä, kuten Ennen kuolemaa, Punatukkaiselle tytölleni ja Kultainen nuoruus, jotka elävät suomalaisessa musiikkiperinteessä yhä.
Katri Helena
Katri Helena on yksi Suomen rakastetuimmista naislaulajista ja iskelmäikoneista. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 1964 läpimurtohitillään Puhelinlangat laulaa, mitä seurasi monen monta iskelmäklassikkoa: Vasten auringon siltaa, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa ja Joulumaa. Katri Helenan kirkas mutta rauhoittava ääni onkin monelle suomalaisuuden ääni.
Paula Koivuniemi
Paula Koivuniemi kuuluu niin ikään suurten suomalaisäänien joukkoon. Aikuinen nainen, Sata kesää, tuhat yötä ja Tummat silmät, ruskea tukka kuuluvat suomalaismusiikin kaanoniin, ja hänen pitkälle uralleen mahtuu myös pop- ja rock-vivahteita. Monipuolisuus on yksi syy siihen, miksi Koivuniemen ikoninen, matala alttoääni on valloittanut kuuntelijoita sukupolvien ajan. Jos asut Tampereella ja haluat kehittää ääntäsi, kannattaa kokeilla laulutunnit Tampere.
Kirka
Kirill "Kirka" Babitzin oli osa Babitzinien perheen sisaruskatrasta, josta kaikki ovat luoneet uraa musiikissa. Siinä missä Muska Babitzinia on pidetty Suomen ensimmäisenä naispuolisena rocklaulajana, veli Kirkasta kasvoi koko kansan rakastama iskelmätähti. Noin 40-vuotiselle uralle mahtui mm. hitit Hetki lyö, Leijat, Varrella virran, Hengaillaan ja Surun pyyhit silmistäni pois, jotka sementoivat raspikurkun paikan suomalaisten sydämissä.
Suomirockin ja -popin pioneerit
Suomenkielinen musiikki nojasi pitkään käännöskappaleisiin. Kari Tapion suurin hitti Olen suomalainen on käännös Salvatore ”Toto” Cutugnon kappaleesta L’italiano, joka kertoo vähemmän yllättäen italialaisuudesta. Paula Koivuniemen Aikuinen nainen ja Olavi Virran Hopeinen kuu menevät samaan kastiin.
1960-luvulla tilanne alkoi hiljalleen muuttua. Musiikin kentälle astui yhä enemmän artisteja ja laulajia, jotka hyödynsivät suomen kielen ilmaisuvoimaa ja kirjoittivat kappaleita alusta loppuun itse. Tämä viitoitti tietä aidosti suomalaiselle musiikille.
Juice Leskinen
Juice Leskistä pidetään suomalaisen rock-musiikin isähahmona ja nerokkaana lyyrikkona. Hänen tekstinsä vaihtelevat monitulkintaisista klassikoista (Musta aurinko nousee) terävään yhteiskuntakritiikkiin (Keskitysleirin ruokavalio) ja humoristisiin irrotteluihin (Sika). Juicen kieli leikitteli ja ravisutti, ihastutti ja vihastutti – ja jätti lähtemättömän jäljen suomenkieliseen musiikkiin.
Leevi and the Leavings
Leevi and the Leavingsin suosio rakentui – ja rakentuu yhä – laulaja Gösta Sundqvistin ympärille. Hän osasi tehdä harmaasta arjesta tarinoita, jotka ovat samaan aikaan humoristisia, herkkiä, oivaltavia ja empaattisia. Kun tähän lisätään haikeat laulumelodiat ja koukuttavat pop-kierrot, Pohjois-Karjalan, Raparperitaivaan, Kyllikin ja monen muun ikivihreän voitokas resepti on valmis.
Eppu Normaali
Tiesitkö, että Eppu Normaali sai alkunsa 1970-luvulla Ylöjärvellä huumoripunk-yhtyeenä? Siirtymä suomirockin suuntaan tapahtui Murheellisten laulujen maan (1982) myötä. Laulaja Martti Syrjän tarkoituksena oli ivailla suomalaisten synkistelyiskelmälle, mutta toisin kävi: kappaleesta tuli nopeasti suomirockin kulmakivi ja suomalaisuuden ääniraita.
PMMP
Monet artistit ovat jatkaneet Gösta Sundqvistin ja Martti Syrjän tekstivetoista rockpop-perinnettä, mutta harva on onnistunut siinä yhtä vaikuttavasti kuin PMMP. Paula Vesala ja Mira Luoti muodostivat 2000-luvun alkupuolella ilmiön, joka puhutteli erityisesti nuorempaa sukupolvea.
Taitava sekoitus poppia, rockia ja elektronista musiikkia oli täynnä tunnetta, riehakkuutta ja syvyyttä. Rusketusraidat, Päiväkoti, Joutsenet ja monet muut hitit käsittelevät yhteiskunnallisia teemoja, kasvamista ja ystävyyttä kaoottisen kauniisti ja naisnäkökulmasta, mikä viitoitti tietä uuden sukupolven poprockareille.
Suomi maailmalla – kansainväliset läpimurrot
Maailmalla Suomi tunnetaan erityisesti metallikansana, eikä lista olisi täydellinen ilman Suomen suurimpia musiikkivientituotteita.
Children of Bodom
Alexi Laihon kipparoima Children of Bodom ei koskaan ollut suuren suomalaisyleisön suosikkiyhtye, mutta metallimaailmassa se oli jättiläinen. Yhtye nousi melodisen death-metallin huipulle innovatiivisella tyylillään, maailmanluokan kitarariffeillään ja laadukkaalla örinällään. Laiho tunnettiin teknisesti huikeana soittajana ja karismaattisena keulahahmona – eikä syyttä: hänet valittiin useaan otteeseen maailman parhaaksi metallikitaristiksi ja -solistiksi.
HIM
Metallin kevyempää ja romanttisempaa puolta edustanut HIM (His Infernal Majesty) nousi Ville Valon johdolla kansainväliseksi ilmiöksi Razorblade Romance -albumilla vuonna 1999. Hitit Join Me in Death, Right Here in My Arms ja Gone with the Sin levittivät goottisävyistä rakkautta ympäri Eurooppaa, ja myöhemmät albumit veivät yhtyeen myös Yhdysvaltain listoille. HIMin vaihtoehtorockin, popin ja metallin yhdistelmä oli taitava cocktail, joka puhutteli sekä tyttöjä että poikia, naisia ja miehiä – ja loi pohjan poikkeukselliselle suosiolle.
The Rasmus
The Rasmus nousi Lauri Ylösen johdolla kansainväliseksi rock-ilmiöksi 2000-luvun alkupuolella. Viidenneltä Dead Letters -albumilta löytynyt megahitti In the Shadows oli julkaisuvuonnaan MTV Europen soitetuin video, ja albumi valloitti myyntilistoja ympäri Eurooppaa. Suosiota kuvaa hyvin se, että kappaleesta tuli vuonna 2006 Suomen kaikkien aikojen eniten ulkomaisia esityskorvauksia saanut kappale – taakse jäivät muuan Jean Sibeliuksen suosikkiteokset!
Nightwish
Nightwish on ollut pitkään suomalaisen metallin kansainvälinen lippulaiva. Tuomas Holopaisen perustama yhtye yhdistää sinfonisen metallin massiiviset orkesterisovitukset, metalliriffit ja oopperamaisen laulun ainutlaatuiseksi musiikilliseksi kokemukseksi.
Wishmasterin, Nemon ja Amaranthin kaltaiset kappaleet nostivat bändin stadionluokkaan, ensin Euroopassa, sitten maailmalla. Solistivaihdoksista huolimatta Nightwish on säilyttänyt tunnusomaisen eeppisyytensä ja tarinallisuutensa ja viitoittanut tietä modernille sinfoniametallille.
Uuden sukupolven haastajat
Yllä olevan listauksen ulkopuolelle jäi monia tuttuja nimiä: Kari Tapio, Vicky Rosti, Dingo, Kaija Koo, J. Karjalainen, Ismo Alanko… Mitä pidemmälle ajassa mennään, sitä vaikeammaksi parhaiden artistien listaaminen käy, sillä uusi huippuja syntyy kaiken aikaa! Esimerkiksi Turun alueella monet nuoret ovat kehittäneet äänitaitojaan hyödyntäen laulutunteja Turku.
2000-luvun artisteista jättisuosiota ovat niittäneet muun muassa Jenni Vartiainen ja Sanni, jotka kuuluvat suomipopin kirkkaimpiin nimiin. Nuoremmat sukupolvet kuluttavat myös enemmän ja enemmän räppiä, mikä näkyy esimerkiksi Elastisen, Cheekin ja JVG:n hurjassa suosiossa.
Urheilupiireissä puhutaan usein siitä, että huipulle pääseminen on eri asia kuin huipulla pysyminen. Sama pätee musiikkiin ja kenties vielä vahvemmin: koska musiikin tekeminen ja jakaminen on helpompaa kuin koskaan, yksikin hitti voi viedä maailmanmaineeseen.
Hetkellinen maine ja mammona eivät kuitenkaan riitä paikkaan tällaisilla listoilla, vaan musiikkikaanoniin murtautuminen vaatii vuosien työtä ja jatkuvaa menestystä. Onkin kiinnostavaa nähdä, kuka nykyartisteista nousee legendojen rinnalle – ja pitävätkö vanhat konkarit piikkipaikoista kynsin hampain kiinni.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
