Haluaisitko luoda uraa opettajana, toimittajana, tiedottajana, sisällöntuottajana tai kenties kielen tutkijana? Suomen kielen yliopisto-opinnot mahdollistavan sen ja tarjoavat monipuolisen näkymän äidinkieleemme ja sen kulttuuriseen merkitykseen.
Suomalaisyliopistojen välillä on eroja opintotarjonnassa, mutta kaikissa tutustutaan tavalla tai toisella suomen kielen rakenteisiin, merkityksiin ja käyttötapoihin. Ne kattavat sekä puhutun että kirjoitetun kielen, suomen sukukielet sekä suomen aseman muiden kielten joukossa.
Tämä blogiteksti esittelee yliopistoja ja niiden koulutusohjelmia. Jokaisen kohdalla käydään lyhyesti läpi myös avoimen yliopiston tarjontaa, sikäli mikäli tutkinto-opinto-ovet eivät aukea ensiyrittämällä – tai jos opintoja haluaa muusta syystä suorittaa pienemmissä erissä.
Helsingin yliopisto
Suomea voi opiskella pääaineena yhteensä seitsemässä yliopistossa, jotka on koottu kätevästi Opetushallituksen sivuille. Aloitetaan katsaus aakkosjärjestyksessä Helsingin yliopistosta, jonka kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien tutkinto-ohjelmassa voi erikoistua joko kieleen tai kirjallisuuteen – tai opiskella molempia.
Helsingin yliopiston kandiohjelmassa riittää opintosuuntia, ja kieltenystäviä voi kiinnostaa esimerkiksi suomen kieli, suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit tai kotimainen kirjallisuus. Näistä viimeinen tähtää erityisesti opetusammatteihin, sillä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajalta (ja S2-opettajalta) vaaditaan perus- ja aineopinnot
- suomen kielessä
- kirjallisuudessa
- pedagogisissa opinnoissa.
Omaa erikoistumista jatketaan maisterivaiheeseen, joissa vaihtoehtoja on kolme: 1) suomen kieli ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit, 2) pohjoismaiset kielet ja kirjallisuudet ja 3) kirjallisuudentutkimus. Avoimen yliopiston tarjonta on niin ikään kattava, ja sitä kautta voi suorittaa suomen kielen perus-, aine- ja syventäviä opintoja sekä esimerkiksi kirjallisuuden perus- ja aineopinnot.
1. Keskustakampus on 17 000 opiskelijallaan kampuksista suurin.
2. Kumpulan kampus keskittyy eksakteihin luonnontieteisiin ja opetukseen.
3. Meilahden kampuksella kohtaavat tutkimus, opetus ja potilashoito.
4. Viikin kampus on mm. biotieteiden, farmasian ja eläinlääketieteen keskus.
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistossa on suomen kielen ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma, jossa erikoistutaan jompaankumpaan, suomen kieleen tai kirjallisuuteen. Vaihtoehtoja on siis Helsingin yliopistoa vähemmän, mutta enempi ei ole automaattisesti parempi!
Opetus järjestetään Joensuun kompaktilla kampuksella, jossa on ainutlaatuinen mahdollisuus opiskella karjalan kieltä. Joensuun sijainti Pohjois-Karjalassa "susirajalla", lähellä karjalan kielen kotiseutua tuo opintoihin mukavasti konkretiaa.
Yliopisto-opinnot ovat yleisesti ottaen melko tutkimusvetoisia, ja UEFilla tutkimusteemoja on kolme:
- suomen aluemurteet ja muu puhekieli
- itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit
- kielioppi käytössä
Itä-Suomen avoimen yliopiston puolella ei ole suomen kielen (tai kirjallisuuden) opintokokonaisuuksia. Suomen kielen opiskelijoita voi kuitenkin kiinnostaa 30 opintopisteen laajuinen S2-paketti (suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä) sekä karjalan kielen ja kulttuurin perus- ja aineopinnot.
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto tunnetaan opettajatehtaana, mikä näkyy myös suomen kielessä: yliopistossa on erikseen suomen kielen ja kirjallisuuden opettajalinja ja kielenasiantuntijalinja.
- Opettajalinjalla saa kätevästi opinto-oikeudet suomen kieleen, kirjallisuuteen ja pedagogisiin opintoihin, jolloin sivuaineoikeutta ei tarvitse hakea erikseen. Jyväskylä on myös ainoa yliopisto, jossa opeopinnot aloitetaan heti ensimmäisenä vuonna. Maisterivaiheessa voi erikoistua suomen kieleen tai kirjallisuuteen – tai halutessaan S2-opetukseen.
- Kielenasiantuntijalinja on suunnattu kaikille, joiden horisontissa ei siinnä luokkahuoneet ja liitutaulut. Konkreettisin ero opettajapuolelle on se, että opintoihin ei kuulu kirjallisuuden ja kasvatustieteen sivuaineopintoja – tutkintoon voi siis valita esimerkiksi muita kieliä tai vaikkapa kauppa-, viestintä- tai yhteiskuntatieteitä.
Jyväskylän yliopistossa on myös aikuisten kielikoulutuksen maisteriohjelma, josta valmistuu opettajia ja asiantuntijoita S2-koulutukseen ja kielten opettamiseen perusopetuksen ja lukion ulkopuolella.
Jos opintoja haluaa suorittaa pienemmissä erissä, Jyväskylän avoimessa yliopistossa on suomen kielen perus- ja aineopinnot sekä S2-moduuleja eri tilanteisiin:
- A-moduuli: ei aiempia suomen kielen tai S2-perusopintoja
- B-moduuli: aiempia opintoja
- C-moduuli: uudet opettajat, joilla ei aiempia opintoja
Lisää luettavaa: resursseja ja vinkkejä äidinkielen opiskeluun
Oulun yliopisto
Oulun yliopistossa on suomen kielen ja kirjallisuudentutkimuksen tutkinto-ohjelma, jossa pääaineeksi valitaan – yllätys yllätys – suomen kieli tai kirjallisuus! Opintoja voi halutessaan myös yhdistää. Erikoistuminen jatkuu maisterivaiheessa, jossa on erilliset ohjelmat suomen kielelle ja kirjallisuudelle. Näissä molemmissa voi suuntautua joko yleis- tai aineenopettajalinjalle.
Oulun avoimessa yliopistossa voi suorittaa suomen kielen perusopinnot sekä erilliskursseja, kuten suomen kielen rakennekurssin tai suomen kielen johdantokurssin. Oulussa on myös niin sanottu avoin väylä, jossa opiskelupaikan voi saada jo suoritettujen opintojen kautta. Tässä tapauksessa kriteerinä on suomen kielen tai kirjallisuuden perusopinnot 4.0 painotetulla keskiarvolla.
Tampereen yliopisto
Tampereella suomen kieli on osa kielten yleistä koulutusohjelmaa, joka korostaa kielen yhteiskunnallista merkitystä. Kandiohjelman sisältöön voi perehtyä tarkemmin TUNIn opinto-oppaassa, joka koostuu tutuista rakennuspalikoista: äänne-, muoto- ja lauseopista, kielen- ja tekstinhuollosta, merkitysopista, kielen historiasta ja sukukielistä.
Yhteiskunnallinen painotus näkyy vahvemmin maisteriopinnoissa, joissa voi erikoistua esimerkiksi kielen rooliin yhteiskunnassa, asiantuntijaviestintään tai S2-opetukseen. Tampereella on luonnollisesti tarjolla myös pedagogiset opinnot opettajan urasta haaveileville.
Tampereen avoimen yliopiston tarjonta on mukavan kattava: on suomen kielen perus- ja aineopintoja, S2-erikoistumiskokonaisuutta (20 op), viestinnän perusopintoja (25 op), journalistiikkaa, kirjallisuustiedettä ja muuta mukavaa.
Turun yliopisto
Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ohjelmasta valmistuu kielen ammattilaisia moneen lähtöön: opettajia, toimittajia, tiedottajia, kielentutkijoita – mikä pätee tietysti muihinkin yliopistoihin!
Suomen kieltä lähestytään sekä suomalaisesta että kansainvälisestä näkövinkkelistä, ja kuten nimi antaa vihiä, opintolinjoja on kaksi: suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Molempia voi siis opiskella pääaineena.
Suomen kielen perus- ja aineopinnot ovat Tampereen tapaan tuttua huttua. Kielentutkimuksen puolella pääsee puolestaan tutustumaan tarkemmin suomalais-ugrilaisiin kieliin ja opiskelemaan esimerkiksi unkaria, etelä- ja pohjoissaamea, komia tai ersää! Maisterivaiheessa vaihtoehtoja on kaksi:
- Kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelma
- Kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelma
Turun avoimessa yliopistossa on yksittäisiä suomen kielen ja kirjallisen viestinnän kursseja muttei perus- ja aineopintoja. Tarjolla on kuitenkin luovan kirjoittamisen perus- ja aineopintojen kokonaisuus, jos sellainen kiinnostaa!
Åbo Akademi
Myös Turun toisessa (Vaasan kampusta unohtamatta!) yliopistossa Åbo Akademissa voi opiskella suomen kieltä ja vieläpä kolmella linjalla:
- suomen kielen yleislinja
- aineenopettajalinja
- kielen ja talouden linja.
Aineenopettajalinjalla opiskellaan kasvatustiedettä pitkänä sivuaineena. Talouspuolella erikoistutaan sen sijaan kielenkäyttöön yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä kauppatieteiden ammattikieleen ja opiskellaan liiketaloutta sivuaineena. Vaikka Åbo Akademi on Suomen ainoa ruotsinkielinen yliopisto, suomen kielen opintojen opetuskieli on suomi.
Suomen kieltä voi siis opiskella ympäri Suomen, ja jokaisella yliopistolla on oma fokuksensa ja painotuksensa. Tarjontaan kannattaakin tutustua huolella ennen yhteishakua, sillä tämän pikakatsauksen ulkopuolelle jäi varmasti erikoistumisvaihtoehtoja, jotka voivat painaa vaakakupissa.
Pääaineopintojen lisäksi kannattaa tutustua sivuainetarjontaan – varsinkin, jos tavoitteena ei ole opettajan ammatti, jolloin opinnoissa on vähemmän pakollisia sivuaineita. Kurssit eivät ole kuitenkaan kaikki kaikessa, vaan yliopistokaupungilla ja sen kampuksellakin on väliä. Opinnot kestävät vähintään 5 vuotta, joten uudessa opinahjossa olisi tärkeä viihtyä.
Onnea ja menestystä yliopiston valintaan ja yhteishakuun!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
