Tänä päivänä monen kirjanmerkkipalkista löytyy suomi–englanti-sanakirja, mutta kuinka moni myöntää tarkistavansa suomen kielen sanojen merkityksiä tai pilkkusääntöjä? Äidinkieli on siitä kimurantti kieli, että sitä "vain osataan", mutta sen sääntöjä on monesti vaikea perustella.
Milloin valita joka-relatiivipronomini ja milloin mikä? Kirjoittaako nurin päin vai nurinpäin? Jos vastaus ei tule kuuluisalta apteekin hyllyltä, se on helppo löytää muualta! Esittelemme seuraavaksi sivustoja ja työkaluja, joista on iloa kaikille suomen kielestä kiinnostuneille, sen käyttäjille ja opiskelijoille.
Artikkeli on osa laajempaa blogisarjaa suomen kielen yliopisto-opinnoista. Työkaluja ja sivustoja ei siis ole suunnattu varsinaiseen suomen kielen opiskeluun vaan apuvälineiksi kielen käytön rinnalle. Niistä voi kuitenkin olla iloa myös S2- ja muille suomen kielen opiskelijoille!
Kirjastot
Yliopisto-opiskelijat pääsevät tunnuksillaan käsiksi kansalliskirjasto Finnaan, joka kokoaa yhteen noin sata suomalaista arkistoa, kirjastoa ja digiaineistoa. Finnasta löytyykin kaikki, mitä suomen kielen opintojen aikana voi kaivata.
Opiskelijoiden kannattaa hyödyntää myös paikallista kirjastoverkostoa. Yliopiston kurssikirjoista käydään toisinaan kovaa kilpaa, ja hyvällä lykyllä sama opus voi löytyä kaupunginkirjastosta. Yleisistä kirjastoista löytyy myös kattavasti arkilukemista ja erityisesti kaunokirjallisuutta, joka kulkee monesti käsi kädessä suomen kielen opintojen kanssa.
Kirjastojen kohdalla pitää mainita myös Projekti Gutenberg ja sen suomalainen sisarprojekti Lönnrot. Gutenberg-projektiin on kerätty 70-luvun alusta alkaen tuhansia e-kirjoja, ja sen avulla maailmankirjallisuuden kaanonin pääsee tutustumaan ilmaiseksi. Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin nimeä kantavassa Lönnrot-projektissa on puolestaan yli 3 000 suomen- ja ruotsinkielistä teosta.
Toinen artikkelimme esittelee suomen kielen opiskelutarjontaa pääkaupunkiseudulla. Kattavaan pakettiin mahtuu niin korkeakouluopintoja, suomen kielen kursseja kuin yksityisopetustakin!
Kielitoimiston sanakirja ja ohjepankki
Monet omat suosikkisivustot ja -työkalut ovat Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen tekeleitä, kuten Kielitoimiston sanakirja ja ohjepankki. Kielitoimiston sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa ja niiden merkitys, käyttö, tyylisävy, taivutus ja oikeinkirjoitus:
Kielitoimiston ohjepankista löytyy puolestaan kattavasti oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita. Kymmenvuotiaan (vuonna 2025) ohjepankin vahvuus on eittämättä selkeys. Sisältö itsessään ei eroa muista ohjepankeista, mutta ohjeet ja esimerkit ovat tiiviitä ja konkreettisia.
Ohjepankin käyttöliittymä on myös selkeä ja tietoa on helppo löytää. Tämä näkyy sivuston suosiossa: vuonna 2024 vierailijoita yli 1,6 miljoonaa, ja luetuin ohje oli "Yhdyssana vai ei: nurin päin vai nurinpäin?".
Toisinaan kieliopin kiemuroihin voi joutua perehtymään hieman syvällisemmin, jolloin apu löytyy VISKistä, Ison suomen kieliopin (ISK) verkkoversiosta! Sivustolla on yli 1 700 pykälää eli ohjesivua ja sitä kautta vastaus jokaiseen kielioppikysymykseen.
Peruskäyttöön VISK on jopa liian laaja. Kielen rakenteita ja sääntöjä pureskellaan todella perusteellisesti, ja vastaus omaan kysymykseen voi hukkua muun tiedon joukkoon. Sitä kannattaakin käyttää silloin, kun Kielitoimiston ohjepankki jättää kylmäksi.
Kielibuustin kirjallisuuspankki
Suomen kielen opinnot kulkevat usein käsi kädessä kirjallisuuden kanssa. Jos suomalainen kirjallisuus ei ole aikakausineen tuttua – tai jos siihen haluaa tutustua lisää – kirjanmerkkeihin kannattaa lisätä Kielibuustin kirjallisuuspankki.
Sivustolla on pikakatsauksia kirjallisuuden eri aiheisiin, kuten kaunokirjallisuuden merkitykseen, suomen kirjakielen kehitykseen ja kirjallisuuden eri suuntauksiin. Eri otsakkeiden alle on koottu myös opiskeluvinkkejä ja linkkejä aihetta käsitteleviin verkkomateriaaleihin, artikkeleihin, videoihin ja podcasteihin!
Sanakirjat
Kielitoimiston sanakirja on hyvä yleiskielen sanakirja, mutta välillä vastaus vaatii monikielistä tai erikoisalan termipankkia. Tässä muutamia omia suosikkeja:
MOT-sanakirja
Korkeakoulujen suosimassa MOT-sanakirjassa on kymmenien kielten lisäksi monia yleis- ja erikoissanakirjoja sekä erillisiä työkaluja, kuten MOT Kääntäjä ja MOT Kielentarkastaja. Ilman yliopistotunnuksia näistä joutuu maksamaan, mutta kielen kanssa aktiivisesti puuhailevat saavat rahoilleen nopeasti vastinetta.
TTP ja TEPA
Tieteen termipankki – kavereiden kesken TTP – kattaa kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat. Vuonna 2012 startannut termitietokanta on kaikille avoin, ja sitä päivitetään yhä aktiivisesti. TTP:n käyttöliittymä ei ole kevyimmästä päästä, mutta sisältöä on senkin edestä. Suomen kielen opiskelijoita voi kiinnostaa esimerkiksi kielitieteen, kirjallisuuden, käännöstieteen ja viestinnän termikannat.
TEPA on sen sijaan monikielinen tietokanta, jossa on yhteensä yli 300 000 termitietuetta. Erikoistermien lisäksi TEPAsta voi löytää linkkejä mielenkiintoisiin sanastoihin; aineenopettajaopiskelijoille voi suositella esimerkiksi keväällä 2025 julkaistu jatkuvan oppimisen sanasto.
Suomen etymologinen sanakirja ja kumppanit
Suomen kielen opiskelijana voi joutua – tai päästä! – sukeltamaan sanojen alkuperään, jolloin Kotuksen etymologisesta sanakirjasta on paljon iloa. Sanakirjassa on yhteensä 56 000 hakusanaa ja tietoa siitä, miten sana on päätynyt suomen kieleen ja kehittynyt vuosien varrella.
Tämä toimii aasinsiltana Kotuksen muihin hieman erikoisempiin sanakirjoihin. Tarjolla on muun muassa suomen murteiden sanakirja, vanhan kirjasuomen sanakirja sekä viron, ruotsalaismurteiden, karjalan ja maahanmuuttajakielten sanakirja!
Luettavaa ja kuunneltavaa
Tässä pitäisi varmaan pyytää Kotukselta jonkinlaista sponsorointia, sillä hehkutus jatkuu myös luku- ja kuuntelusuosituksissa! Kotimaisten kielten keskus on julkaissut vuodesta 1968 lähtien Kielikello-lehteä, joka muuttui pelkäksi verkkolehdeksi vuonna 2018.
Kielikelloa voi suositella kaikille suomen kielestä kiinnostuneille. Agricolan päivänä lehti esitteli suomen kirjakielen isähahmoa ja sanoja, joita hän ei keksinytkään. Alkuvuodesta 2025 on julkaistu mielenkiintoisia artikkeleita myös suomen kielen kehityksestä 1960-luvulta eteenpäin, sukunimen muuttamisesta ja suomelle läheisen kveenin kielen kuulumisista Pohjois-Norjassa.
Tämä Kielikello ei tietenkään ole juorulehti – kuten nimi hieman ilkikurisesti saattaa erehdyttää uskomaan – vaan se haluaa kiinnittää lukijoidensa huomiota ja välittää tietoa Suomen Akatemian kielitoimiston suosituksista. Se pyrkii myös avaamaan lukijoille näkymiä kielen maailmaan.
Matti Sadeniemi, Kielikellon ensimmäisen numeron (1/1968) alkusanat
Kuuntelupuolella jättipeukun saa Yle Radio 1:n Aristoteleen kantapää, jonka nimen fraasirikos antaa vihiä radio-ohjelman luonteesta. Ohjelman tarkoituksena ei ole niinkään valistaa tai sivistää vaan jakaa mielenkiintoisia tarinoita mielenkiintoisista aiheista mielenkiintoisten vierailijoiden kanssa – usein pilke silmäkulmassa.
Yle Areenasta löytyvää ohjelmaa kipparoi humoristisena toimittajana tunnettu Pasi Heikura, jolla ei ole erillisiä suomen kielen opintoja. Tämä on yksi ohjelman vahvuuksista: Heikura ei lähesty kielen kiemuroita kielitieteilijän vaan asiasta kiinnostuneen (ja eittämättä valistuneen) ihmettelijän silmin. Tämä estää keskustelun lipsumisen liian tieteelliseksi, jolloin se uppoaa myös laajempaan kuulijakuntaan.
Alkuvuoden 2025 jaksoista voi nostaa esiin esimerkiksi
- Vöyrin murretta käsittelevän Bada Bada Bastu -jakson, joka sopii hyvin KAJ-yhtyeen ja Euroviisujen huumaan
- hiihtotekniikoihin ja -välineisiin pureutumisen mestarihiihtäjä Sami Jauhojärven kanssa
- kiroilussa näkyvien kielilainojen pohtimisen kiroilututkija Helmi Riihosen johdolla.
Suomen kielen rinnalle löytyykin monenlaista tukea, apua ja mielenkiintoista materiaalia. Olitpa suomen kielen opiskelija tai muuten vain kielestä kiinnostunut, oikeat työkalut helpottavat oman osaamisen syventämistä ja tekevät oppimisesta mielekkäämpää ja sujuvampaa!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
