Sosiaalisten taitojen opettelun tärkeyttä ei sovi aliarvioida. Olemmehan nähneet miten eduskunnassakaan ei aina mene ihan kaikki yksi yhteen. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta sosiaalisissa taidoissa on aina kehittämisen varaa - joillain enemmän kuin muilla.
Yhteiskunnan toimivuus perustuu siihen, että osaamme toimia yhdessä ja ottaa muut huomioon. Sosiaaliset taidot ovat siis todella kriittisessä asemassa, nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalisten taitojen perusta rakennetaan jo lapsuudessa.
Koulu ei ole suinkaan ainut paikka oppia sosiaalisia taitoja vaan kaikki vuorovaikutus muovaa näitä taitoja. Siksi tärkein perusta taidoille löytyy omasta kodista. Koulussa toki pääsee hyödyntämään näitä taitoja sekä tutustumaan erilaisiin ihmisiin.
Sosiaaliset taidot eivät ole itsestäänselvyys. Hyvät sosiaaliset taidot eivät synny itsestään, kuten monet vanhemmat saattavat ajatella. On tärkeää opettaa, kannustaa ja ohjata lasta hyviin sosiaalisiin taitoihin. Sosiaalisiin taitoihin kuuluvat esimerkiksi:
- Jakamisen taito. Esimerkiksi omia leluja voi lainata kaverille tai sisarukselle.
- Kunnioittaminen. Esimerkiksi "ole hyvä", "kiitos" ja "anteeksi" ovat tärkeitä sanoja.
- Sosiaaliset normit. Esimerkiksi kirjastossa ei sovi huutaa täyttä kurkkua.
- Kohteliaisuus ja käytöstavat. Näihin vaikuttaa myös kulttuuri.
- Ystävällisyys ja muiden auttaminen. Silloinkin kuin siitä ei itse hyödy mitenkään!
Kuten jo sanottu, näiden taitojen opettaminen ei ole koulun vastuulla. Koulun tehtävä on tukea ja kehittää jo kotona opittuja taitoja. Myös oppiminen ryhmässä vaatii sosiaalisia taitoja. Sosiaaliset taidot taasen opitaan jo kotona. Näin ollen myös kotiopetuksessa olevien ei tarvitse murehtia jääkö lapsi ilman sosiaalisia taitoja.
Mitä ovat sosiaaliset taidot?
Sosiaaliset taidot voidaan yksinkertaisesti määritellä kyvyksi toimia muiden kanssa. Todellisuudessa asia on kuitenkin paljon moniulotteisempi. Esimerkiksi joskus niinkin pientä asiaa kuin "vääränlaista" pukeutumista tietyssä tilaisuudessa voidaan pitää sosiaalisesti kömpelönä.
Maailman muuttuessa myös mielipiteitä, siitä mikä on sosiaalisesti "oikein", löytyy yhtä paljon kuin ihmisiä. Sosiaaliset taidot ovat tietyllä tapaa yhdistelmä hyväksyttyjä käyttäytymismalleja eli sosiaalisia normeja sekä henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa tulevat toimeen muiden kanssa ja saavat uusia ystäviä. On myös kaikkien edun mukaista, että lapset tietävät miten käyttäytyä erilaisissa tilanteissa. Itsensä ilmaisu on myös tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä.
Kuunteleminen on sosiaalisten taitojen listan kärjessä. Se on taito, jota kaikkien tulisi kehittää. Kuulemisen ja kuuntelemisen välillä on kuitenkin valtava ero. Jälkimmäinen tarkoittaa keskittymistä siihen mitä keskustelukumppanisi sanoo ILMAN, että ajattelet jo mitä sanot seuraavaksi.
Läksyapua vastaten tarpeitasi!
Toinen virhe on tietenkin se, että ajattelit täysin jotain muuta. Olet ehkä puolisosi kanssa saanut joskus kokea "kyllä" vastauksen, mutta kysyessäsi puolisolta mihin kysymykseen vastaus oli, ei hänellä ole todellisuudessa tietoakaan siitä mitä olit kysynyt. Tämä on yleinen ilmiö kaiken ikäisten kommunikoinnissa.
Kuuntelemisen ohella kysymysten esittäminen on tärkeä sosiaalinen taito. Emmekä tarkoita nyt taaperoikäisen "miksi" kysymyksen valtakautta. Avoimien kysymysten kysyminen saa keskustelukumppanin tuntemaan itsensä huomioiduksi.
Avoimet kysymykset voivat tuntua olevan liian haastavaa opeteltavaa lapsille, mutta saatat yllättyä kuinka nopeasti ja hyvin lapset oppivat esittämään niitä. Kuunteleminen ja kysyminen ovat tärkeimpiä taitoja, joita lähteä opettamaan lapselle.
On olemassa myös sosiaalisia taitoja, jotka ovat hieman piilossa. Tällainen on esimerkiksi tunteiden tunnistaminen. Se on ensiaskel empatian kokemiseen muita ihmisiä kohtaan. Tutkimusten mukaan empatia ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaikka näin usein virheellisesti luullaan.
On tärkeää tunnistaa niin omia kuin muiden tunteita. Vaikka pohjimmiltaan kyse on samasta taidosta, on hyvä tehdä ero omien ja muiden tunteiden tunnistamiseen. On paljon ihmisiä, jotka esimerkiksi tunnistavat muiden tunteita paremmin kuin omiaan.
Tunteiden tunnistaminen edistää mielen hyvinvointia ja tekee meistä itsevarmempia. Myöhemmällä iällä lapset oppivat miten omat ja muiden tunteet vaikuttavat toisiinsa. Tunnistamisen lisäksi on opeteltava hyväksymään tunteita - myös niitä negatiivisia.
Erilaisuuden hyväksyminen, toisten auttaminen ja kyky jakaa asioita pyyteettömästi ovat myös jo lapsuudessa harjoiteltavia sosiaalisia taitoja. Sosiaaliset taidot pitävät sisällään paljon opeteltavaa läpi elämän, sillä myös sosiaaliset tilanteet ja ympäristö muuttuvat.
Sosiaaliset taidot eri kulttuureissa
Sosiaaliset normit ja kulttuuri ovat erilaisia ympäri maailmaa. Siksi myös sosiaalisiin taitoihin liittyy erilaisia odotuksia siitä riippuen missä kulttuurissa ollaan. Esimerkiksi Kiinassa on täysin hyväksyttävää, että ihmiset seisovat hyvin lähellä sinua.
Suomessa pidetään etäisyyttä toisiin, etenkin vieraisiin ihmisiin. Toinen hyvä esimerkki Kiinasta on, että kotiin kutsutut vieraat saattavat avata kodin kaappeja nähdäkseen mitä sisällä on. Monissa länsimaisissa kulttuureissa tätä pidettäisiin räikeänä yksityisyyden loukkaamisena.
Avoimuus ja omien asioiden jakaminen on yksi asia mikä eroaa maasta toiseen. Toisaalla sitä odotetaan ja jossain taasen pidetään töykeänä. Sosiaalisia taitoja opettaessa on huomioitava kulttuurilliset eroavaisuudet. Varsinkin nykyajan monikulttuurisessa ja kansainvälisessä ympäristössä.
Suomessa korostetaan yksilöllisyyttä eikä meillä ole tiukkaa hierarkiaa, vaikkakin niin sanottua vieraskoreutta kyllä arvostetaan. Suurin osa kulttuureista arvostaa enemmän yhteisöä ja ihmisten välillä on selkeämmät roolit, joiden mukaan tietynlaista käyttäytymistä odotetaan.
Muiden kulttuurien sosiaalisten taitojen ymmärtäminen on rikkaus ja kehittää toisten huomioimiseen liittyvää sosiaalista taitoa. Aina voi kysyä jos ei ole varma miten toinen kokee toimintasi! Monikulttuurisissa perheissä erilaiset taidot otetaan jo varhain huomioon.
Esimerkiksi brittiläis-suomalaisessa perheessä saatetaan englannin kielen osalta korostaa "please", "thank you" ja "sorry" sanoja, koska Briteissä on erittäin epäkohteliasta olla käyttämättä näitä sanoja. Suomen kielessä ei taasen tarvitse olla muodollinen.
Suurin yllätys mikä tulee vastaan sosiaalisissa tilanteissa ulkomailla meille aikuisillekin suomalaisille on small talk. Sitä ei täällä Suomessa harrasteta. Ja on hyvä muistaa, että ulkomailla esimerkiksi ainut oikea vastaus mitä kuuluu -kysymykseen on hyvää, vaikka olisi kuinka kurja päivä meneillään.
Miksi sosiaalisia taitoja kannattaa opettaa?
Sosiaalisten taitojen kehittäminen on tärkeä osa kasvatusta ja koulutusta. Yleinen oletus on, että kotiopetuksessa olevien lapsien sosiaaliset taidot eivät kehity, koska niitä opetetaan koulussa. Todellisuudessa koti on kuitenkin se sosiaalisten taitojen oppimisen ydin.
Se miten vuorovaikutus ja kommunikointi perheessä tapahtuu, vaikuttaa merkittävästi lapsen kehitykseen. Eikä kotiopetus tarkoita, että lapsi on lukittuna neljän seinän sisälle. Onnistunut kotiopetus tasapainottuu harrastustoiminnalla ja kavereiden tapaamisella opetuksen ulkopuolella.
Koulu on ennen kaikkea paikka missä sosiaaliset taidot pääsevät testiin ja missä niiden kehittymistä tuetaan onnistuneilla sosiaalisilla tilanteilla. Samalla tavalla myös vapaa-ajan kohtaamiset testaavat ja muovaavat sosiaalisia taitoja.
Hyvien sosiaalisten taitojen avulla lapsi pärjää uusissakin tilanteissa ja osaa sopeutua kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kanssa. Lasten sosiaalinen vuorovaikutus ei ole vain muiden lasten kanssa. Erityisen tärkeää on onnistunut kommunikointi aikuisten kanssa. Aikuisten on hyvä näyttää lapsille esimerkkiä.
Lapsille on luotava turvallinen ilmapiiri, jotta he myös uskaltavat kysyä asioista. Käytöstä ohjatessa on erittäin oleellisesta kertoa lapselle miksi jokin asia on ok ja toinen asia ei. Hyvin käyttäytyvä lapsi kokee pärjäävänsä ja kasvattaa paremman itsetunnon.
Ja kukapa meistä ei haluaisi olla tykätty. Lapset haluavat uusia ystäviä, ja niiden tekemisessä sosiaaliset taidot ovat kaiken A ja O. Ketään ei kuitenkaan tulisi pakottaa olemaan toisen ystävä. Ja samalla muistaa opettaa, että kaikkien kanssa on silti tultava toimeen.
Muista, että lapset seuraavat jatkuvasti aikuisten toimintaa ja ottavat siitä vaikutteita niin hyvässä kuin pahassa. Sosiaalinen sopeutuminen onkin pitkälti muiden seuraamista ja sitten itse saman käyttäytymisen toistamista. Lapset ottavat enemmän vaikutteita kuin me aikuiset.
Käyttäytyminen ja sosiaaliset taidot eivät ole koko elämän läpi jatkuva vakio. Käyttäytyminen muuttuu monta kertaa lapsuudesta aikuisuuteen - ja vielä aikuisiälläkin. Myös persoonallisuuspiirteet voivat heikentyä tai korostua elämän eri vaiheissa.
Opettaessa sosiaalisia taitoja lapselle, on huomioitava, että opetustapa sopii lapsen persoonallisuuteen ja annetut sosiaaliset työkalut toimivat juuri sinun lapsellesi. Ketään ei voi muuttaa ja esimerkiksi ujosta lapsesta tuskin tulee lyhyen ajan sisällä supersosiaalista ja puheliasta.
Miten opettaa sosiaalisia taitoja?
Sosiaalisten taitojen opettamisessa auttavat myös koulun opettaja, yksityisopettajat ja vapaa-ajan harrastusten ohjaajat. On tärkeää, että vanhempi on aidosti kiinnostunut kuulemaan miten lapsi pärjää sosiaalisesti. Moni vanhempi ei halua esimerkiksi uskoa mitään negatiivista omasta lapsestaan.
On muistettava, että kukaan lapsi ei ole täydellinen. Siinä missä aikuiset sössivät ihmissuhteita ja käyttäytyvät välillä huonosti, on lapsille tämä enemmän kuin odotettavaa. Jos huonosti käyttäytymistä ei haluta vanhemman osalta myöntää eikä siihen puututa, voi kohta olla käsillä isompi ongelma.
Lapsen sosiaalisten taitojen opettamiseen kuuluu olennaisesti myös huonon käyttäytymisen läpikäyminen ja uudelleen ohjaaminen sosiaalisesti hyväksyttävän käyttäytymisen pariin. Vanhempana on suositeltavaa kuunnella etenkin kasvatusalan ammattilaisten arvioita omasta lapsesta tarkalla korvalla.
Joillakin lapsilla on erityistarpeita, fyysisiä tai neurologisia rajoitteita, jotka saattavat vaikuttaa samalla sosiaalisiin taitoihin. Lapsi voi olla esimerkiksi kuuro, autistinen tai sairastella usein. Nämä voivat vaikuttaa suoraan sosiaalisiin taitoihin (esim. neurologiset haasteet) tai epäsuorasti (esim. vähemmän sosiaalisia kontakteja).
Rajoitteiden ja erityistarpeiden osalta sosiaalisten taitojen opettelussa on apuna terveydenhoitoalan ammattilaisia. Avun pariin kannattaa rohkeasti kääntyä tarvittaessa. Esimerkiksi kehonkielen ymmärtämisen vaikeus voi hankaloittaa kuuron tai autistisen lapsen sosiaalisia taitoja.
Ensisijainen opetettava asia lapsille on, että kaikkia täytyy kohdella tasavertaisesti. Eli ollaan mukavia kaikille - ei vain kavereille tai perheenjäsenille. Jos lapsi turhautuu usein, on tämä yleensä merkki siitä, ettei hänellä ole tarpeeksi keinoja ja työkaluja selvitä sosiaalisesta tilanteesta.
Jotta lasta pystyy opettamaan käsittelemään omia tunteita ja selviämään erilaisista tilanteista, on myös vanhemman itse kyettävä tunnistamaan lapsen tunnetiloja. Näin voit kysyä lapselta esimerkiksi "oletko vihainen" raivokohtauksen yhteydessä, jotta lapsikin oppii sanoittamaan tunnettaan.
Itsensä ilmaiseminen on erinomainen taito, sillä silloin lapsi voi esimerkiksi kertoa luotettavalle aikuiselle, kun jokin asia surettaa. Näin aikuinen saa mahdollisuuden opettaa keinoja surun käsittelemiseen. Negatiivisillakin tunteilla on tehtävänsä eikä niitä tule opettaa välttämään!
Mitä enemmän lapsi pääsee käyttämään taitojaan, sitä paremmaksi ne kehittyvät. Mahdollista siis lapsellesi osallistuminen erilaisiin toimintoihin erilaisten ihmisten kanssa. Koulu ei ole ainut paikka, missä tapahtuu vuorovaikutusta vaan myös muut mahdollisuudet auttavat asiaa.
Lapsena opitut taidot ulottuvat pitkälle aina alakoulusta yliopistoon ja aikuisuuteen asti. Sosiaalisten taitojen opettelua voi verrata vaikkapa uuden kielen opiskeluun; tiettyyn pisteeseen asti taitoja voi opetella teorian kautta, mutta ennen pitkää niitä on päästävä käyttämään monipuolisesti tositilanteissa, jotta oppi todella menee perille.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
