Äkkiseltään ei välttämättä tulisi ajatelleeksi, että sotia tai aseellisia konflikteja on läpi vuosikymmenien ollut ja on parhaillaankin käynnissä useita ympäri maailman. Konflikteja on itse asiassa käynnissä laskentatavasta riippuen jopa kymmeniä eri puolilla maailmaa, ja osa niistä on jatkunut jopa vuosikymmeniä.
Kun puhutaan sodista, monille nimittäin tulevat ensimmäisenä mieleen historian suurimmat maailmanlaajuiset sodat, kuten ensimmäinen ja toinen maailmansota – ja luonnollisesti myös kotimaassa käydyt sodat. Kaikki konfliktit eivät saa paljoa palstatilaa, kun taas osaa seurataan kotimaisessa mediassa erittäinkin tarkkaan. Sotien ja konfliktien saama huomio riippuukin usein siitä, kuinka lähellä ne tapahtuvat. Olemme viime vuosina joutuneet todistamaan, että Eurooppakaan ei ole välttynyt sodalta, sillä kuten tiedämme, Venäjän–Ukrainan sota sai alkunsa vuonna 2014 ja laajeni entisestään 2022, kun Venäjä aloitti suurimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Toinen käynnissä oleva sota Euroopan tuntumassa on Gazan sota, jossa vastakkain ovat Israel ja palestiinalaisjärjestö Hamas. Tilanne on toki ollut vaikea jo pitkään, mutta nykyinen sota sai alkunsa lokakuussa 2023 Hamasin hyökättyä Israeliin.
Tämänkertaisessa artikkelissamme käsittelemme näitä kahta sotaa: teemme pienen katsauksen puheenaiheisiin, jotka näissä kahdessa tapauksessa ovat erityisesti olleet pinnalla.
Mitä kannattaa ottaa huomioon?
Voidaan sanoa, että sota ei koskaan syty tyhjästä. Kun tilanne äityy aseelliseksi yhteenotoksi, on se usein vuosien tai jopa vuosikymmenien kehityskulun tulos. Se mistä jännitteet johtuvat riippuu täysin tilanteesta ja taustalla voi olla useita eri syitä, joista konflikti johtuu. Tietylle konfliktille voidaan määrittää alkupiste tai laukaiseva tekijä, mutta kun haluaa perehtyä sen syihin tarkemmin, kannattaa tutustua alueen historiaan pidemmältä ajalta.
Lukiessa sodista kannattaa aivan alkajaisiksi huomioida, että puolueetonta ja varmaa tietoa voi olla hankalaa löytää. Eri osapuolet luonnollisista syistä pyrkivät edistämään omia intressejään ja voivat ilmoittaa hyvinkin erilaisia tietoja esimerkiksi tappioista – siksi mediassa puhutaankin usein vain arvioista. Eri uutislähteitä seuratessa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, keneltä ja mistä tieto on peräisin.
Kaiken kaikkiaan sota on vaikea puheenaihe. Mielipiteet ovat usein voimakkaita ja keskustelu voi olla hyvinkin kiivasta – tämä on ymmärrettävää, sillä sodat aiheuttavat huolta, pelkoa ja ahdistusta myös niillä, joiden elämää ne eivät suoranaisesti kosketa. Keskustellessa ja keskusteluita seuratessa on hyvä pitää maltti mukana ja välttää tekemästä liian pikaisia johtopäätöksiä tai liiallisia yleistyksiä – nämä molemmat vaikeuttavat rakentavaa keskustelua.
Vaikutukset siviileihin ja keskustelu joukkotuhonnasta
Sodissa ja konflikteissa ylipäätään siviilit, erityisesti lapset, ovat tunnetusti haavoittuvassa asemassa. Näin on myös Ukrainan ja Gazan sodissa – kummassakin siviilit ovat joutuneet kokemaan sodan vaikutukset, ja heidän asemastaan on ollut runsaasti keskustelua.
Lapset kärsivät sodasta monin tavoin, mutta Ukrainan tilanteen erityispiirre on, että venäläisjoukot ovat tiettävästi vieneet tai suorastaan kaapanneet ukrainalaisia lapsia valtaamiltaan alueilta Venäjälle. Puolueetonta tai tarkkaa tietoa pakkosiirrettyjen lasten määrästä on mahdotonta saada, mutta arviot lähtevät parista kymmenestä tuhannesta ja joidenkin tietojen mukaan lapsia olisi siirretty jopa satoja tuhansia.
Lapset ovat valitettavasti puheenaihe Gazassakin, sillä tietojen mukaan iskut siellä ovat vaatineet suuren määrän lapsiuhreja. Sodan alkuaikoina raportoitiin, että lapsia olisi menehtynyt iskuissa jopa tuhansia vain muutaman viikon aikana – tämä tarkoittaa kolminumeroista lukua päivässä tuona ajanjaksona.
Gazan sodassa on myös noussut syytöksiä ihmiskilpien käytöstä. Tällä termillä tarkoitetaan sitä, että sotilaat ikään kuin suojautuvat siviilien taakse, joissakin tapauksissa jopa kirjaimellisesti. Israelin mukaan Hamasin aseita ja jopa komentokeskus on löytynyt paikallisen sairaalan suojista – sairaalan kaltaiseen kohteeseen iskeminenhän olisi erityisen tuomittavaa.
Keskustelunaiheeksi on myös noussut termi kansanmurha eli joukkotuhonta, jolla tarkoitetaan järjestelmällistä jonkin tietyn kansan tai ryhmän tuhoamista. Sekä Ukrainan ja Venäjän että Hamasin ja Israelin välisessä sodassa on herännyt keskustelua siitä, onko kyseessä joukkotuhonta.
Ukrainan tilanteeseen liittyen on esitetty arvioita siitä, täyttävätkö Venäjän sotatoimet kansanmurhan kriteerit. Muiden sotarikosten ohella on keskusteltu siitä, onko siviilien pakkosiirtäminen Ukrainasta Venäjälle kansanmurha. Tulkintaa tuhonnasta voidaan perustella venäläistämisellä eli pyrkimyksellä korvata siirrettyjen ihmisten ukrainalainen identiteetti venäläisellä. Aivan yksiselitteinen ei tämäkään asia ole, ja näkemyksiä ja tulkintoja voi olla erilaisia.
Niin ikään Gazan tilanteessa on Israelia kohtaan esitetty syytöksiä joukkotuhonnasta. Lisäksi huolta on erityisesti herättänyt lasten suuri osuus uhrien joukossa. Kuten voikin jo arvata, kysymys herättää kansainvälistä eripuraa – olivat mahdolliset tuomiot millaisia tahansa, kiistaa ja vilkasta keskustelua ne herättävät aivan varmasti.
Kansainvälinen reaktio
Sekä Gazan että Ukrainan tilannetta seurataan maailmalla tiiviisti, ja ne ovat herättäneet voimakkaitakin reaktioita. Jokaiselle näiden sotien osapuolelle löytyy luonnollisesti sekä tukijoita että vastustajia.
Euroopassa ja suurimmassa osassa muutakin maailmaa yleinen mielipide on, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei missään nimessä ole oikeutettu, ja Venäjää on vaadittu vetäytymään Ukrainasta. Venäjälläkin toki tukijoita on: Euroopassa varsinkin Valko-Venäjä tunnetaan sellaisena.
Kuten täällä Suomessakin olemme huomanneet, hyökkäys on käynnistänyt suuren auttamisen halun Euroopassa: Euroopan unioni on hyökkäyssodan alettua tukenut Ukrainaa jopa kymmenillä miljardeilla euroilla. Tuki on ollut muutakin kuin pelkkää rahaa: esimerkiksi humanitaarista apua ja puolustusmateriaalia. Lisäksi Venäjälle ja venäläisille toimijoille on asetettua erilaisia pakotteita.
Gazan sota on sekin herättänyt voimakkaita reaktioita – Israelin ja Palestiinan vaikea tilanne ylipäätään on tehnyt sitä jo vuosikymmenten ajan. Hamasin hyökkäys Israeliin tuomitaan laajalti ja kritiikkiä on esitetty myös Israelille, ja kun tarkastellaan pitkään jatkunutta tulehtunutta tilannetta laajemmin, on siitä erilaisia mielipiteitä. Esimerkiksi Palestiinan valtion tunnustaminen on kysymys, josta aika ajoin käydään keskustelua ja jossa on eroja maiden välillä.
Suuri kysymys, jota monet miettivät, on onko sotatoimien loppu näköpiirissä. Kysymys on erittäin vaikea, ja joka tietää nopean ja toimivan keinon rauhan saavuttamiseen, on jo lähellä Nobel-palkinnon voittamista. Tämän artikkelin kirjoittamishetkellä helmikuussa 2024 tilanne on sekä Ukrainan ja Venäjän että Hamasin ja Israelin sodassa vaikea.
Sodat ovat tunnetusti arvaamattomia ja paljon voi tapahtua lyhyessäkin ajassa, joten ennustusten tekeminen on hankalaa. Tämän vuoksi parhaatkin asiantuntijat ovat usein varovaisia arvioissaan. On siis valitettavasti todettava, että kysymykseen rauhan aikataulusta ei ole olemassa varmaa vastausta – paraskin arvio voi osoittautua vääräksi.
Venäjää painostetaan eri keinoin ja sitä on vaadittu vetäytymään kaikkialta Ukrainasta ja Israelin-Palestiinan tilanteeseen on jo pitkään ehdotettu ratkaisuksi niin kutsuttua kahden valtion mallia, mutta näiden tapahtuminen vaikuttaa vielä kaukaiselta tavoitteelta. Kummassakaan tilanteessa osapuolet eivät toistaiseksi ole olleet valmiita tinkimään tavoitteistaan, mitä pysyvän rauhan saavuttaminen eittämättä vaatisi oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Usein sanotaan, että sodassa on vain häviäjiä. Sanonta voi olla kulunut, mutta kuitenkin paikkansapitävä: aseellisissa yhteydenotoissa kärsii aina suuri määrä ihmisiä, varsinkin viattomia. Kun sotatila jatkuu pitkään, vuosia tai jopa vuosikymmeniä, muuttuu sanonta yhä enemmän todeksi. Näin on puolesta riippumatta.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
