Rummuilla on soittimena todella pitkä historia. Tutkijat ovat löytäneet alligaattorin nahkasta tehtyjä rumpuja, joiden uskotaan olevan yli 7500 vuotta vanhoja, ja historialliset taideteokset osoittavat, että rumpuja on käytetty erityisesti uskonnollisissa seremonioissa ja muissa kulttuurisissa tapahtumissa läpi vuosituhansien.
Modernin rumpusetin juuret löytyvät 1900-luvun alkupuoliskolta ja jazz-musiikista, kun yksittäisiä rumpuja alettiin yhdistelemään toisiinsa. Vuosikymmenten aikana rumpusetit ovat monipuolistuneet ja kasvaneet kasvamistaan, ja tänä päivänä ne löytyvät lähes jokaisesta bändistä ja genrestä.
Kuulutko sinäkin siihen kasvavaan joukkoon, joita rumpujen soitto kiehtoo? Haluaisitko aloittaa rumpujen soittamisen ja oppia soittamaan vauhdikkaita komppeja, puistattavan nopeita rudimentteja tai ällistyttäviä fillejä? Jos vastasin kyllä, tämä artikkelipaketti on kuin tehty sinulle.
Harrastuksen ensimetrit
Rumpuharrastus kannattaa aloittaa vaihtoehtojen kartoittamisella. Rumpujen soittoa voi kokeilla esimerkiksi yksityistunneilla, bändikavereiden kautta tai musiikkiopistossa, jolloin harrastus lähtee käyntiin ilman omaa settiä.
Jos taas tarkoituksena on oppia soittamaan ja oikeasti kehittyä rumpalina, oman setin hankkimista kannattaa harkita vakavasti. Jos rumpujen ääreen ei pääse useamman kerran viikossa, kehitys on väistämättä hidasta.
Rumpusetit voi jakaa karkeasti kahtia sähkörumpuihin ja akustisiin rumpuihin, joilla on molemmilla puolensa.
- Akustiset rummut ovat pitkäikäisempiä ja tarjoavat aidon soittotuntuman, mutta ne vaativat enemmän kunnossapitoa ja ovat huomattavasti äänekkäämmät.
- Sähkörummut ovat hiljaisemmat ja helpommat käyttää, mutta ne eivät anna samanlaista ääni- ja tuntopalautetta kuin akustiset rummut.
Hintojen suhteen settien välillä ei ole merkittävää eroa: 500–1000 eurolla saa oikein kelvollisen setin, ja käytettyjen rumpujen markkinoilla voi päästä vielä paljon tätä halvemmalla. Molemmille rummuille löytyy siis perustelunsa, mutta nyrkkisääntönä voi pitää tätä: osta akustiset rummut, jos vain voit.
Toisin sanoen jos akustisille rummuille löytyy tilaa eikä soittaminen häiritse naapureita/kämppiksiä/perhettä liikaa, ne vievät sähköisestä setistä voiton, sillä niiden aitoutta on vaikea voittaa.
Oheistarvikkeet
Iso osa budjetista menee luonnollisesti rumpusettiin, mutta ostoskoriin kannattaa harkita myös näitä:
- Hyvä jakkara. Soittaminen onnistuu halvallakin pallilla, mutta pitkässä juoksussa siitä ei jää käteen muuta kuin hikinen takamus ja kipeä selkä, joten rumpujakkaraan kannattaa panostaa!
- Korvatulpat. Akustisista rummuista lähtee kauhea melu, ja korva on jokaisen rumpalin tärkein työkalu. Älä siis pihistele vaan osta kerralla hyvät tulpat, jotta treenien jälkeen ei tarvitse pelätä tinnitusta.
- Kuulokkeet/vahvistin. Sähkörummuista ei lähde ääntä ilman kuulokkeita tai vahvistinta, joten se on sähkörumpaleille pakollinen menoerä.
- Metronomi. Rumpali on vastuussa tahdin pitämisestä, mikä tekee metronomista jokaisen rumpalin parhaan kaverin, sillä se ystävällisesti tikittää/piippaa haluttua tahtia. Sovelluskaupoista ja sähkörummuista löytyy omat metronominsa, mutta niitä myydään myös fyysisinä.
- Kapulat ja kapulapidike. Varalla kannattaa aina olla muutama kapulapari, sillä koskaan ei tiedä, koska kapula pettää – varsinkaan akustisilla rummuilla! Pidike puolestaan helpottaa uuden kapulan ottamista kesken soiton.
- Harjoitusalusta. Rumpupadin avulla soittamista voi harjoitella vaikka keskellä yötä, sillä ne ovat hiljaisia, ja niitä on myös helppo kuljettaa mukana.
- Rumpumatto. Rummut kannattaa laittaa maton päälle, jotta ne pysyvät paikoillaan ja lattia ei kärsi soittamisesta. ”Oikeissa” rumpumatoissa on kumipohja, mikä lisää kitkaa, mutta mikä tahansa matto ajaa asiansa, kunhan se on tarpeeksi iso.
- Rumpalin yleisavain. Akustiset rummut vaativat virittämistä ja säännöllistä hienosäätöä, ja rumpalin yleisavaimesta löytyy kaikki tarvittavat työkalut.
Kaikkia näitä ei luonnollisesti tarvitse heti ostaa, mutta jokaisen kannattaa ostaa ainakin hyvä jakkara, korvatulpat ja kapuloita!
Miten rumpujen soittamista voi harjoitella?
Kuten muidenkin soittimien kohdalla, rumpuja voi harjoitella monella tapaa. Jotkut panostavat itsenäiseen harjoitteluun ja kuluttavat netin ilmaisia harjoittelumateriaaleja, siinä missä toiset käyvät säännöllisesti soittotunneilla. Jokaisen kannattaakin miettiä, minkälainen harjoittelu sopii omalle kohdalleen.
Jos soittimista ei ole aiempaa kokemusta, soittotunneista hyötyy varmasti – ei sillä, etteikö muutkin kuin aloittelijat hyötyisi niistä! Opetus tuo omatoimiseen soittamiseen varmuutta ja puhtautta, eikä palautteen merkitystä voi korostaa liikaa.
Soittotunteja voi halutessaan ottaa vain yhden tai pari, jotta harjoittelu lähtee mukavasti käyntiin, mutta säännöllinen opetus tuo usein parhaat tulokset. Ohjausta ja opetusta on tarjolla monenlaista:
- Musiikkikoulut ja -opistot tarjoavat rumpuopetusta ja soittotunteja paikan päällä.
- Superprof tarjoaa rumpujensoiton yksityisopetusta paikan päällä ja etänä.
- Rockwayn ja Drumeon kaltaiset sivustot tarjoavat rumpukursseja ja ohjausta netissä.
Jos päätyy ottamaan rumputunteja, on tärkeää, että opettajan kanssa tulee toimeen. Mukavat soittotunnit ovat viikon kohokohta, mikä pitää treenimotivaation korkealla. Jos tähtäimessä on tietty tyylilaji tai genre, sitä voi painottaa opettajan valinnassa, mutta pedagogisten taitojen eli hyvän opetuksen pitäisi olla prioriteettilistan kärkipäässä.
Vaikka tavoitteena olisi jazzrumpalin ura, hyvä rumpuopettaja tarjoaa siihen paremmat eväät kuin maailman paras jazzrumpali, joka on kehno opettaja. Sopivaa opetusta voi olla vaikea tunnistaa paperilta tai opettajan profiilista, joten parhaan opettajan löytää parhaiten kokeilemalla.
Jos et ole täysin vakuuttunut ensimmäisestä opettajasta, kokeile ihmeessä toista ja kolmatta opettajaa. Näin varmistut, että löydät sopivaa ja laadukasta opetusta. Rumpujen soitto on muutenkin niin monipuolista, että siitä on usein enemmän hyötyä kuin haittaa, jos soittotunteja ottaa ajan mittaan useammalta opettajalta.
Vinkkejä itsenäiseen harjoitteluun
Oletko kaikesta huolimatta päättänyt aloittaa rumpujen soiton itsenäisesti? Joillekin se sopii oikein hyvin, ja se voi olla todella tehokasta, kunhan tietää, mitä tekee! Tässä muutama suuntaviiva rumpujen soiton opiskelun aloittamiseen.
Tutustu rummunsoiton ergonomiaan
Hyvä rumpupenkki on ergonomisen soittamisen perusta, mutta sillä ei pääse vielä turhan pitkälle. Heti soittoharrastuksen alussa kannattaa panostaa oikeanlaiseen kapulaotteeseen, ryhdikkääseen soittoasentoon sekä rummun eri osien optimaalisiin paikkoihin, jotta soittaminen ei rasita kehoa liikaa.
- Jos penkki on liian korkea tai matala, jalkoja on vaikea käyttää.
- Jos tomit ovat kaukana toisistaan, niiden välillä on työlästä liikkua.
- Jos pellit ovat liian takana, niihin joutuu kurottamaan.
- Jos virveli no liian matalalla, soittoasento vetää helposti kumaraan.
Aloita hitaasti
Rumpujen soitosta tulee helposti mieleen vauhdikas komppi ja räjähtävät fillit, mutta aloittelijalta vaaditaan tässä kohdin hieman malttia. Aloita yksinkertaisista ja hitaista harjoituksista, ja soita niitä niin kauan, että toistot ovat kerta toisensa jälkeen täydellisiä.
Tee sama kappaleiden kanssa: aloita helposta kappaleesta, hidasta sitä tarvittaessa, pura kappaleen eri rumpuosuudet osiin ja keskity niistä yhteen kerrallaan. Se voi aluksi tympäännyttää, mutta se varmistaa oppimisen, sillä päättömästä soittamisesta ei jää paljoakaan käteen.
Hyödynnä metronomia
Metronomi on kuin onkin jokaisen rumpalin paras kaveri, sillä se auttaa pysymään tahdissa. Jos komppi kiihtyy kesken kappaleen – mikä on aloittelijoilla todella yleistä – muut soittajat ja laulajat joutuvat kiristämään tahtia.
Metronomin voi laittaa tikkaamaan esimerkiksi 100 BPM:n nopeudelle (beats per minute), ja sen päälle voi soittaa peruskomppia. Jos harjoittelet tätä säännöllisesti parin viikon ajan, tahti tulee kohta jo selkärangasta. Vaikeampia osuuksia, kuten fillejä, voi harjoitella hieman tätä hitaammin, ja kun ne sujuvat, nopeutta voi nostaa.
Soita rudimentteja
Rudimentit ovat rumpukiertoja, joita soittamalla oppii hyvin tekniikkaa. Rudimentit merkataan useimmiten oikealle ja vasemmalle kädelle (RL RL RL RL), mutta niihin voi ja kannattaa ottaa jalat mukaan, sillä se opettaa jalkojen ja käsien yhteispeliä – tai itsenäisyyttä, miten vaan.
Rudimentteja on yhteensä 40, mutta harjoittelussa ei kannata keskittyä määrään vaan laatuun. Aloita muutamasta kierrosta ja keskity siihen, että saat soitettua ne nopeasti, tarkasti ja puhtaasti. Netistä löytyy hyviä tekniikkavideoita ja neuvoja avuksi:
Tutustu eri genreihin
Jokaisella aloittelevalla rumpalilla on varmasti suosikkigenrensä tai pari sellaista, joihin soittaminen keskittyy. Tämä on oikein hyvä, sillä suosikkikappaleiden soittaminen on hauskaa, ja kappaleet ovat myös entuudestaan tuttuja, joten niiden soittaminen on helpompaa.
Soittaessa kannattaa kuitenkin tutustua muihinkin, vieraisiin genreihin. Eri tyylien välillä on isoja eroja siinä, miten rumpuja soitetaan: tyypillinen jazzkomppi on kaukana perinteisesti power metal -tykityksestä, ja eri genrejä soittamalla opit uusia tekniikoita sekä laajennat käsitystäsi musiikista.
Näillä vinkeillä rumpuharrastuksessa pääsee jo pitkälle, mutta mitään opasta ei kannata noudattaa liian tarkasti. Rumpujen soitto on etunenässä harrastus, ja harrastuksen pitäisi aina olla hauskaa. Jos paradiddlet maistuvat puulta ja soitat vain omaksi iloksesi, tee sitä, mikä tuntuu hyvältä, ja keskity rumpujen soiton hauskaan puoleen.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
