Kielten opettaminen on parhaimmillaan palkitsevaa työtä. Opettajana saa jakaa oppejaan eteenpäin ja avata ovia uusiin kieliin, kulttuureihin ja viestintätapoihin. Se voi olla myös seikkailu, joka vie opettajan uusiin maihin ja ympäristöihin.
Ranskan kieltä voi opettaa ulkomailla kansainvälisissä kouluissa, kulttuuri-instituuteissa tai vaikkapa reppureissaavana yksityisopettajana. Tärkeintä on valmistautua huolella: kartoittaa ja vertailla vaihtoehtoja, tutustua kohdemaahan ja sopeutua uuteen kulttuuriin.
Miksi opettaa ulkomailla?
Ulkomaille voi lähteä pelkistä ammatillisista syistä. Ulkomailla opettaminen antaa kokemusta erilaisista oppijoista ja auttaa ymmärtämään, miten eri kulttuuritaustat vaikuttavat oppimiseen.
Uusi ympäristö pakottaa myös sopeutumaan ja muovaamaan omaa opetusta, mistä hyötyy sekä Suomessa että ulkomailla. Eikä pidä unohtaa, että kansainvälinen kokemus näyttää CV:ssä todella hyvältä, mikä helpottaa työllistymistä tulevaisuudessa.
Vaakakupissa painaa kuitenkin aina myös henkilökohtainen puoli. Jos ulkomailla asumisesta on haaveillut pitkään, muita syitä ei tarvita! Tällöin opettaminen toimii lippuna ulkomaille, jossa pääsee toteuttamaan itseään ja omia unelmiaan.
Vieras kulttuuri tuo mukanaan myös yllätyksiä ja vastoinkäymisiä, jotka kehittävät itseluottamusta ja ongelmanratkaisutaitoja. Niiden kanssa ei tarvitse painia yksin, vaan avuksi löytyy kollegoita ja uusia kontakteja, jotka avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia.
Ulkomailla opettamisesta voi siis saada paljon irti, vaikka työjakso jäisi lyhyeksi. Monen kansainvälinen ura alkaa määräaikaisella pestillä, ja ulkomaille jäädään sopivan työpaikan löytyessä. Jos sellaista ei löydy, mikään ei estä palaamasta Suomeen kokemusta rikkaampana.

Vaihtoehtoja riittää
Ulkomailla opettamiseen ei ole tiettyjä askelmerkkejä, vaan työllistyminen riippuu opettajan taustasta ja pätevyyksistä, kielitaidosta ja kiinnostuksenkohteista. Tässä muutamia yleisimpiä työllistäjiä:
Kielikoulut ja kulttuuri-instituutit
Institut Français'lla, Alliance Française'lla ja muilla instituuteilla on ympäri maailmaa kouluja ja kielikeskuksia, jotka työllistävät kielten- ja yksityisopettajia. Vaatimuksena voi olla (kielitaidon lisäksi) opettajan pätevyys ja riittävä työkokemus.
Kansainväliset koulut
Kansainväliset koulut ovat hyviä vaihtoehtoja päteville opettajille, jotka viihtyvät lasten kanssa. Monissa niissä opetetaan ranskaa toisena tai kolmantena kielenä, ja opetusryhmät ovat usein melko pieniä. Opetus on yleensä suunnitelmallista ja nivoutuu osaksi laajempaa kieliohjelmaa.
Yksityisopetus
Opettajana ei tietenkään tarvitse sitoutua tiettyyn kouluun tai organisaatioon, vaan tunteja voi tarjota omalla nimellä yksityisopettajana. Tunteja voi järjestää kasvotusten tai etänä (Zoomissa tai Teamsissä) esimerkiksi muiden töiden tai opintojen ohessa.
Vapaaehtoistyö ja kielivaihdot
Kansainvälisten järjestöjen kautta voi päästä vapaaehtoistyöntekijäksi kouluihin tai kieliohjelmiin. Vaikka vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa, se tuo katon pään päälle, leivän pöytään, työkokemusta ja kontakteja, jotka voivat poikia pysyvän pestin.
Ranskaa opiskellaan ympäri maailmaa, joten opettajille voi löytyä työpaikkoja monista eri maista. Kysyntää riittää varsinkin maissa, joissa ranska on tärkeä diplomaatti- ja kulttuurikieli, kuten Marokossa, Kanadassa sekä monissa Länsi- ja Keski-Afrikan maissa.

Miten valmistautua ulkomaille lähtöön?
Ulkomaille muuttoon liittyy aina omat kommervenkkinsa, joihin kannattaa perehtyä rauhassa etukäteen. Ensimmäinen liittyy omaan osaamiseen ja sen todistamiseen; ulkomailla opettaminen ei (aina) vaadi natiivitason ranskaa, vaan B2/C1-tasolla pääsee alkuun.
Euroopassa kielikurssit ja taitotasot luokitellaan tietyn arviointiasteikon (EVK = CEFR) perusteella. A1–A2 tarkoittaa perustasoa, B1–B2 keskitasoa ja C1–C2 ylintä tasoa.
Oman taitotason voi selvittää ja todistaa DELF/DALF-kielitutkinnolla, jolla testataan luetun- ja kuullunymmärtämistä, kirjoittamista ja puhumista. Suomessa testejä järjestää Institut Français eli Ranskan instituutti. Tässä muutamia käytännön esimerkkejä taitotasoista:
- Ranskan kansalaisuus vaatii vähintään tason B1.
- Ranskalaisessa yliopistossa opiskelu vaatii tason B2 (kandidaatti) tai C1 (maisteri).
- Ranskalaiset yritykset arvostavat DELF B1-, B2- tai DALF C1-kielitutkintoa.
Työnhakua varten kannattaa koota myös tietyt dokumentit, kuten ranskan- ja englanninkielinen CV, lyhyt kuvaus opetustyylistä (miksi opetat ja miten), aiempien oppilaiden tai työnantajan suosituksia, todistusten kopiot (kielitaso, tutkinto) ja voimassa oleva passi.
Kun mielenkiintoinen paikka löytyy, perehdy ilmoitukseen huolellisesti. Jos täytät vaatimukset, tutustu seuraavaksi maakohtaisiin käytäntöihin. EU:n sisällä liikkuminen ja työnteko on suhteellisen vaivatonta, mutta sen ulkopuolella saatetaan tarvita oleskelu-, työ- tai opetuslupa.
Ideaalitilanteessa työnantaja hoitaa byrokratian hakijan puolesta tai ainakin auttaa siinä, mutta joskus hakemukset pitää lähettää itse. Ajankohtaisin tieto löytyy lähetystöjen ja konsulaattien sivuilta. Vaatimukset kannattaa tarkistaa säännöllisesti, koska ne voivat muuttua nopeasti!
Viimeisenä preppausvinkkinä on virittää aivot oikealle taajuudelle kulttuurisesti. Jotkut maat suosivat muodollisia ja strukturoituja tunteja, toiset interaktiivisuutta ja vapautta. Luokkahierarkiassa ja palautteessa voi olla samalla tavalla eroja.

Käytännön vinkkejä opettajille
Työpaikan saanti on ensimmäinen ja tärkein askel, mutta varsinainen matka alkaa vasta määränpäässä. Tässä muutamia käytännön vinkkejä vauhtiin pääsyyn:
Jousta ja kiinnostu
Ulkomailla törmää uusiin rutiineihin, materiaaleihin ja opetustyyleihin. Vaikka uusi tuntuisi vieraalta, sitä ei kannata ajatella virheenä vaan mahdollisuutena oppia. Suomessa toimivat menetelmät eivät välttämättä toimi samalla tavalla muualla – ja se on täysin normaalia.
Uppoudu paikalliseen kieleen ja kulttuuriin
Voi hyvin olla, että kohdemaassa puhutaan ranskaa – tai sitten jotain muuta kieltä. Paikallisen kielen opiskelu helpottaa kollegoihin ja opiskelijoihin tutustumista ja osoittaa kiinnostusta heidän kulttuuriaan kohtaan.
Verkostoidu ahkerasti
Paikan päällä ja somessa kannattaa lyöttäytyä paikallisten opettajien ja muiden ekspattien seuraan. Heiltä voi saada paitsi käytännön vinkkejä ja resursseja myös henkistä tukea asettumiseen. Kuten Suomessa, ulkomailla monet opepaikat täytetään suhteilla!
Ole järjestelmällinen
Jos opetat useampaa kurssia tai toimit freelancerina, järjestelmällisyydestä on paljon iloa:
- Säilytä tuntisuunnitelmat ja materiaalit pilvessä.
- Pidä kirjaa maksuista ja aikatauluista.
- Laadi varasuunnitelmat yllätysten varalle (jos WiFi ei toimi tai projektori sanoo itsensä irti).
Jos vastoinkäymiset, suunnitelmat ja kehitysehdotukset kirjoittaa ylös päiväkirjaan, niitä on helpompi reflektoida.
Muista nauttia
Ulkomailla työskentely on sen verran harvinaista herkkua, että siitä pitää muistaa nauttia. Kun opetus alkaa luistaa, reissaa lähialueilla, kokeile uusia ruokia ja tutustu paikallisiin ihmisiin. Seikkailut tekevät matkasta ikimuistoisen, ja ne voivat tuoda opetukseen lisää konkretiaa.

Rohkeasti tuulta päin
Tämän blogitekstin tavoitteena oli tarjota käytännön vinkkejä, joista ulkomaille tähtäävät ranskan opettajat voivat poimia itselleen parhaat. Joillekin vinkit olivat varmasti tuttuja, toisille uudempia.
Ulkomaille lähtiessä kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla selvää kuin pläkki. Hyvästä valmistautumisesta on hyötyä, mutta vieras kulttuuri tuo mukanaan myös yllätyksiä ja vastoinkäymisiä, joihin on mahdoton varautua.
Jos siis pakkaamisen prioriteettilistan kärjessä on passi, heti perässä tulevat uteliaisuus, mukautuvuus ja avoin mieli. Vaikka suuret muuttosuunnitelmat muuttuisivat ykskaks lyhyeksi kesätyöksi, kokemuksesta jää varmasti jotain käteen – ja uusi mahdollisuus voi odottaa nurkan takana!