Ruoka on olennainen osa suomalaista joulua. Tutut ja turvalliset jouluherkut vievät meidät ajassa taakse päin lämpimiin muistoihin, eikä niihin koskaan kyllästy – paitsi ehkä hetkellisesti joulun jälkeen – sillä joulua juhlitaan vain kerran vuodessa.
Monet joulupöydän antimista, kuten kinkku, laatikot ja rosolli, mielletään todella perinteisiksi jouluruuiksi. Tiesitkö kuitenkaan, että varsinaisesta jouluruuasta alettiin puhua vasta 1900-luvulla? Ennen sitä jouluna syötiin arkea paremmin, mutta jokainen söi oman makunsa ja kukkaron paksuuden mukaan.
Reilut 100 vuotta sitten joulupöytä näytti myös melko erilaiselta. Pöydästä löytyi todennäköisesti lihaa, kalaa ja kasviksia mutta hyvin erilaisessa muodossa kuin tänä päivänä. Esittelemme tässä artikkelissa
- nykypäivän jouluherkkuja
- jouluruokien historiaa
- mielenkiintoista nippelitietoa jouluun liittyen.
Jos haluat artikkelin luettuasi itse valmistaa jouluruokia, toinen artikkelimme keskittyy herkullisen helppoihin jouluresepteihin!
Joulupöydän perinteet Suomessa
Joulupuuro
Monen perheen jouluaatto starttaa riisipuurolla, jonka kaverina on kanelia ja sokeria tai luumukiisseliä. Perinteisesti puuroon on piilotettu myös manteli, jonka uskotaan tuovan hyvää onnea.
Suomessa joulupuuroa ei kuitenkaan ole aina tehty riisistä. Riisi oli 1900-luvulle saakka arvokas raaka-aine, ja ennen sitä joulupuuro tehtiin yleensä ohrasta, rukiista tai kaurasta. Valkoinen joulupuuro oli siis statussymboli.
Joulupuuron valmistuksessa on ollut myös alueellisia eroja. Länsi-Suomessa puuro on perinteisesti keitetty, kun taas idässä se on paistettu uunissa. Itäisessä Karjalassa puuroa ei syöty välttämättä ollenkaan, vaan siellä suosittiin piirakoita.
Mantelin juuret ovat puolestaan niinkin kaukana kuin antiikin Kreikassa. Silloin ruoan sekaan oli tapana piilottaa papu, jonka löytäjä oli juhlien kuningas tai kuningatar, joka sai komentaa ”alamaisiaan”. Matka antiikin Kreikasta Suomeen on tunnetusti pitkä, ja sinä aikana papu muuttui manteliksi.
Tässä MrTuomon tyylinäyte jouluisesta riisipuurosta:
Kinkku
Joulukinkku on pitkään ollut suomalaisen joulupöydän kruunu, ja sellainen löytyy yhä lähes jokaisesta joulupöydästä. Suomalaiset syövät joulun aikana 6–7 miljoonaa kiloa kinkkua eli reilun kilon per nenä. Joulukinkkujen koko on kuitenkin vuosien varrella laskenut: ennen kaupasta tarttui mukaan 12 kilon kinkku, kun taas nykyään suositaan 3–5 kilon kinkkuja.
Joulukinkuilla on pitkät perinteet ympäri Pohjoismaita. Sen esi-isänä pidetään ns. ”Odininporsasta”, jota kuolleet sankarit söivät viikinkijuhlissa. Suomessa joulukinkku yleistyi vasta 1900-luvulla. Ennen sitä joulupöydästä löytyi kyllä lihaa, mutta se saattoi olla possun sijaan lammasta tai nautaa.
Possun harvinaisuus johtui siitä, että se oli kallis kotieläin; köyhimmissä perheissä possun liha saatettiin korvata juhlapöydässä kurpitsalla.
Laatikot
Riisipuuro ja joulukinkku mielletään siis perinteisiksi jouluherkuiksi, mutta molemmat yleistyivät vasta 1900-luvulla. Mikä on laatikoiden laita? Lanttu- ja perunalaatikkoa on syöty Suomessa pitkään. Molemmat olivat tiettävästi vanhoja hämäläisruokia, jotka yleistyivät joulupöydissä 1800-luvun lopulla.
Porkkanalaatikko on sen sijaan tuoreempi tapaus: se yleistyi niin ikään 1900-luvulla, kun porkkanan viljely yleistyi. Ei olekaan ihme, että riisipuuro ja porkkanalaatikko löysivät tiensä suomalaisiin joulupöytiin samoihin aikoihin, sillä molemmissa käytetään riisiä.
2000-luvulla joulupöydissä on nähty enemmän ja enemmän bataattilaatikkoa, jota voi pitää jo joulupöytien ”modernina klassikkona”.
Miltä ruoanlaittokurssi Helsinki kuulostaisi sinusta?
Kalat
Kalat ovat kuuluneet joulupöytiin satojen vuosien ajan. Suomalaisen joulupöydän perinteisin ja vanhin herkku on lipeäkala, jota on syöty keskiajalta saakka. Se oli pitkälle 1800-lukua joulun tärkein ruoka, joka tehtiin joka kodissa itse.
Lipeäkalan suosio selittyy sen säilyvyydellä: lipeävedessä liotettu kala säilyy useamman kuukauden, mikä teki siitä oivan proteiininlähteen. Sen suosio on kuitenkin laskenut tasaisesti 1960-luvulta eteenpäin, eikä sitä enää mielletä olennaiseksi osaksi joulupöytää.
Suomessa on perinteisesti syöty jouluna myös kuivakalaa, sillä sekin säilyy hyvin. 1700-luvulla kuivakaloista siirryttiin suolakaloihin, mutta niistä joulupöydässä on säilynyt lähinnä silli.
Perinteisestä joulupöydästä on voinut löytyä myös haukea, jota vietiin Suomesta ulkomaille saakka. Myös siikaa ja erityisesti suolasiikaa syötiin paljon. Aikojen saatossa suolasiika on saanut väistyä graavilohen tieltä, sillä lohta on helpompi hankkia, valmistaa ja käsitellä.
Kalaruokia on siis nautittu osana joulua tai keskitalven juhlaa iät ja ajat – kalat ja valmistustavat ovat vain vaihtuneet.
Kokkauskurssi oman opettajan kanssa!
Rosolli
Rosollin juuret ovat 1700-luvun Lounais-Suomessa ja säätyläispiireissä, jossa se kulki nimellä (punane) sallatti. Alun perin rosolliin laitettiin perunaa, sipulia ja suolasilakoita, ja joulupöytiin se levisi 1800-luvulla. Punajuuri, porkkana, suolakurkku, omena ja kumppanit löysivät tiensä rosolliin vasta myöhemmin, joten sillä ei alun perin ollut ikonista väriään.
Joulun makeiset
Jouluherkut
Joulun aikaan liittyy myös monia makeita herkkuja, kuten pipareita, torttuja ja glögiä. Pipareita on leivottu Suomessa jo 1700-luvulla, joskin pienissä piireissä: piparireseptit olivat 1900-luvulle saakka tarkoin varjeltuja salaisuuksia!
Joulutortut on sen sijaan lainattu länsinaapurista, kuten monet muutkin jouluherkut. 1700-luvun ruotsalaistortussa oli yleensä omenahilloa, jonka suomalaiset korvasivat jossain vaiheessa luumusoseella. Vuosien saatossa tortun muoto on myös muuttunut puolikuusta tähdeksi, eikä meille tuttua joulutorttua valmisteta juuri muualla.
Glögiä on puolestaan nautittu Ruotsi-Suomessa tiettävästi jo keskiajalla. Erään legendan mukaan sen resepti esiintyi jo maailman vanhimmassa keittokirjassa. Glögi sai tiettävästi alkunsa siitä, kun heikkolaatuista viiniä maustetiin eri mausteilla, kuten kanelilla ja kardemummalla.
Kokkauskurssi Tampere omiin tarpeisiisi!
Suomessa glögi yleistyi 1960-luvulla, ja se on saanut nimensä ruotsin kielen sanasta ”glödga”, joka tarkoittaa hehkuttamista.
Joulujuomat
Joulu on monelle myös juoman juhlaa, mikä näkyy myyntimäärissä: joulun alla oluen ja viinin myynti kaksinkertaistuu.
Suomessa ja Pohjoismaissa onkin pitkät perinteet oluen valmistuksessa. Esimerkiksi sahtia eli suodattamatonta olutta on valmistettu Suomessa ainakin 2000 vuotta – kenties pidempäänkin, sillä ohraa on viljelty jo noin 4200-luvulla ennen ajan laskun alkua.
Oluen juomiseen on liittynyt perinteisesti taikauskoa, sillä sen uskottiin siunaavan tulevan vuoden sadon. Viinaryypyllä on ollut menneinä aikoina samanlainen rooli, ja ryyppyjä tarjottiin tarinoiden mukaan myös perheen pienimmille!
Olutta tai kaljaa ei tietysti ole nautittu vain jouluna vaan ympäri vuoden. Tämä keskitalven juhla oli kuitenkin erityistapaus, jolloin oluenkin piti olla mahdollisimman hyvää. Perinteinen suomalainen jouluolut oli tummaa ja maltaista, ja se säilyi olennaisena osana joulupöytiä aina 1980-luvulle saakka.
Viinin historia Suomessa on sen sijaan lyhyempi. Sen suosio alkoi hiljalleen kasvaa 1930-luvulla kieltolain kumoamisen jälkeen, mutta se nousi joulupöytien suosikiksi vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Joulu on sekä ruoka- että juomajuhla.
Suomalainen joulupöytä ei siis olekaan niin perinteinen kuin usein luullaan. Perinteillä ei ole kuitenkaan tässä tapauksessa kauheasti merkitystä: perinteiset ruoat elävät ja kehittyvät, ja vähemmän kiinnostavat ruoat tippuvat kierrosta pois.
Näin pyörä jatkaa pyörimistään, ja onkin jännä nähdä, mihin suuntaan joulupöydän antimet kehittyvät jatkossa. Esimerkiksi kinkun rooli joulupöydän kuninkaana on uhattuna kiitos kalkkunan ja vegevaihtoehtojen. On vaikea kuvitella, että se katoaisi joulupöydistä kokonaan, mutta 1800-lukulainen varmasti pöyristelisi 2020-luvun joulupöytää ja miettisi, missä lipeäkala piileksii!
Tietyllä tapaa jouluruokailussa on myös palattu ajassa taaksepäin. Ennen vanhaan syötiin sitä, mitä oli tarjolla, mihin rahat riittivät ja mitä mieli teki. Samalla tavalla nykyään on yhä yleisempää ottaa perinteisiin etäisyyttä ja syödä omien mieltymysten mukaan.
Lähteet
1. Joulupöydässä on jotakin uutta, jotakin vanhaa ja jotakin lainattu. (22.12.2010). Yle. Viitattu 21.12.2023 https://yle.fi/a/3-5691432
2. Olisitko uskonut? Tämä on kaikkein vanhin joulupöydän herkku. (21.12.2018). MTV. Viitattu 21.12.2023 https://mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/olisitko-uskonut-tama-on-kaikkein-vanhin-joulupoydan-herkku/7214100#gs.1w61ig
3. Suomi syö ja juo. Joulupuuron pieni historiikki. Viitattu 21.12.2023 https://suomisyojajuo.fi/2016/12/09/joulupuuro/
4. Regina Rask. (17.12.2022). 1800-luvulla jouluruoat eivät olleet pakkopullaa, vaan suomalaiset söivät, mitä halusivat. Yle. Viitattu 21.12.2023 https://yle.fi/a/74-20007635
5. Ruokatieto. Talven ruokajuhlat. Viitattu 21.12.2023. https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/nykypaivan-ruokakulttuuri/talven-ruokajuhlat/
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
