Politiikka on paljon muutakin kuin vain puolueita ohjelmineen ja vaalien alla käytäviä väittelyitä. Ymmärtääkseen Suomen ja muiden maiden poliittista kenttää, on perehdyttävä keskeisiin poliittisiin ideologioihin.
Mikään puolue ei lähtökohtaisesti edusta vain yhtä poliittista aatetta, vaikka näin voisi helposti ajatella. Toisaalta on myös mielenkiintoista mitä samoja näkemyksiä eri ideologioilla on toistensa kanssa. Kolmena keskeisimpänä poliittisena ideologiana pidetään yleisesti konservatismia, liberalismia ja sosialismia.
Näiden lisäksi on monia muita aatteita, jotka ovat olennainen osa mitä tahansa poliittista keskustelua. Olet varmasti kuullut muun muassa nationalismista, anarkismista, feminismistä, vihreästä aatteesta ja monikulttuurisuudesta.
Tässä artikkelissa käymme lyhyesti läpi jokaisen ideologisen aatteen pääpiirteineen, unohtamatta niiden syntyä ja kehitystä nykyisessä poliittisessa ympäristössä. Katsaus sopii kaikille politiikasta kiinnostuneille ja erityisesti yhteiskuntaopin opiskelijoille.
Mitä poliittiset ideologiat ovat?
Poliittinen ideologia koostuu näkemyksistä, arvoista ja uskomuksista, jotka ohjaavat poliittista toimintaa ja ajattelutapaa. Sen tarkoituksena on toimia kehyksenä, jonka kautta ymmärretään yhteiskuntaa ja pyritään muuttamaan sitä aatteen ohjaamaan suuntaan.
Toisaalta monia poliittisia ideologioita voidaan samalla pitää filosofisina tai sosiaalisina aatteina tai näitä ajatuksia edustavien liikkeiden kokonaisuutena. Useimmat meistä voivat tunnistaa omassa ajattelussaan useamman eri ideologian näkemyksiä eli ne eivät ole toisiaan poissulkevia.
Ymmärtääkseen mitä tahansa ideologiaa syvemmmin, on tunnettava sen keskeiset ajattelijat aina aatteen syntyajoista lähtien sekä ymmärtää aatteen eri suuntaukset. Monen ideologian sisällä on useampia suuntauksia, jotka ovat joskus jopa osin ristiriidassa keskenään.
Ideologiat tarjoavat kehyksen sille, miten ne tulkitsevat taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia aiheita. Poliittisia ideologioita voidaan pitää henkilökohtaisina uskomuksina. Aina nämä eivät ole syntyneet kovan pohdiskelun myötä vaan esimerkiksi perheen tai muun sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta.
Mitä on liberalismi?
Ranskan vallankumous (v. 1789-1799) ja valistuksen aika (1600- ja 1700-luvuilta) muuttivat eurooppalaista elämää. Ihmisten kyllästyessä sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen, liberaalit ajattelijat alkoivat esittämään radikaaleja ideoita yhteiskunnan ja politiikan uudelleenjärjestelyksi.
Liberalismiin sisältyy useita ajatuksia omistusoikeuksista yksilön vapauksiin. Esimerkiksi yksilön vapaudesta keskusteltaessa voidaan huomata kuinka laajasta käsitteestä on kyse. Vuosikymmenien saatossa liberalismi onkin jakaantunut erilaisiin suuntauksiin. Mutta mistä kaikki on lähtöisin?
Liberalismin isänä pidetään brittiläistä John Lockea (v. 1632–1704), joka tunnetaan myös teoksestaan Kaksi tutkielmaa hallinnosta. Locken ajattelutapa kiinnitti huomion niin oppineiden kuin muun kansan keskuudessa.
Muita liberaaleja ajattelijoita olivat muun muassa:
- Mary Wollstonecraft (v. 1759–1797)
- John Stuart Mill (v. 1806–1873)
- John Rawls (v. 1921-2002)
- Betty Friedan (v. 1921-2006)
Liberaalit seisovat lujasti omistusoikeuden ja sen mahdollistavien talousjärjestelmien takana. Markkinapohjainen kapitalistinen talous on liberaalien periaatteiden perusta, jota ohjaa usko ihmisten rationaalisuuteen.
Tässä muutamia liberalismin käsitteitä ja näkemyksiä:
- Vapaus - Vapaa yhteiskunta ilman sortoa tai rajoituksia, pois lukien yhteiskunnallista järjestystä ylläpitävät lait.
- Poliittinen tasa-arvo - Osallistava ja oikeudenmukainen poliittisen vallan ja vaikutusvallan jakautuminen.
- Oikeusvaltioperiaate - Kaikkiin ihmisiin ja laitoksiin on sovellettava samoja lakeja.
- Hallittavien suostumus - Hallituksen legitimiteetti ja moraalinen oikeus hallita kuuluu yksinomaan kansalle.
- Sananvapaus - Vapaus ilmaista ajatuksia ilman pelkoa sensuurista tai kostotoimista.
- Kokoontumisvapaus - Oikeus kokoontua ilman valvontaa tai rajoituksia.
- Lehdistönvapaus - Oikeus ilmaista itseään eri medioiden kautta ilman puolueellisuutta tai valtion vaikutusta.
- Uskonnonvapaus - Oikeus harjoittaa omaa uskontoaan parhaaksi katsomallaan tavalla ilman valtion valvontaa tai sortoa.
- Sekularismi - Luonnollisen liiketoiminnan harjoittaminen ilman uskonnollista vaikutusta, sekä kirkon ja valtion erillisyys.
- Markkinatalous - Luonnolliset markkinavoimat, kuten kysyntä ja tarjonta, määräävät ilman valtion vaikutusta.
- Taloudellinen vapaus - Oikeus tehdä taloudellisia päätöksiä itse ilman määräyksiä tai valvontaa.
Tulet myöhemmin huomaamaan monia samankaltaisuuksia näiden käsitteiden osalta muiden poliittisten ideologioiden parissa.
Mitä on sosialismi?
Läpi historian ihmiskunnan kehitystä ovat maalanneet verotus, varallisuuden uudelleenjako ja yhteiskuntaluokat. Sosialismi poliittisena ideologiana syntyi 1800-luvulla teollisen vallankumouksen aikaan. Sitä pidetään lähtökohtaisesti vasemmistolaisena aatteena.
Ensimmäisinä sosialisteina pidetään Karl Marxia ja Friedrich Engelsia, jotka olivat myös pitkäaikaisia ystäviä keskenään. Heitä molempia yhdisti tausta varakkaista perheistä, mikä ei tosin saanut heitä erityisemmin arvostamaan omaa statustaan yhteiskunnassa.
Heille epätasa-arvoinen yhteiskunta tuntui äärimmäisen julmalta - vaikkakin sivusta seurattuna. Heidän mielestään se uhmasi ihmisluontoa ja tukahdutti yksilöiden toiveet ja mahdollisuudet. Heidän ajattelussaan on nähtävissä myös liberaaleja puolia.
Sosialismi on ihmisen myönteinen tietoisuus itsestään.
Karl Marx
Muita sosialistia ajattelijoita olivat muun muassa:
- Rosa Luxemburg (v. 1858–1943)
- Beatrice Webb (v. 1871–1919)
- Anthony Giddens (v. 1938-)
Ensimmäinen teollinen vallankumous osui samaan aikaan valistuksen ajan kanssa, mikä teki varallisuuden ja vallan tasapainottamisesta yhteiskunnallisen painopisteen.
Sosialismi on poliittinen ideologia, jonka keskiössä ovat tasa-arvo, yhteisomistus ja työläisten aseman parantaminen. Tasa-arvo koetaan elintärkeäksi niin valtiolle, taloudelle, yhteiskunnalle kuin yksilöille. Liberalismin tavoin myös sosialismi on jakautunut eri suuntauksiin:
- Leninismi - Proletariaatin diktatuuri ja siirtyminen kommunistiseen yhteiskuntaan.
- Ekososialismi - yhdistelmä marxismia, vihreää aatetta ja sosialismia.
- Sosialistinen feminismi - Sukupuolten tasa-arvon korostaminen sosialismin keinoin.
- Uskonnollinen sosialismi - Viittaa missä tahansa uskonnossa esiintyvään sosialismiin.
- Anarkososialismi - Yksilönvapauden korostaminen yhteiskunnallisessa solidaarisuudessa.
- Demokraattinen sosialismi - Pyrkii luomaan sosialistisen taloudellisen demokratian kansanvaltaan perustuen.
Poliittisen ideologian lisäksi sosialismia pidetään vahvasti myös taloudellisena aatteena.
Mitä on konservatismi?
Konservatismi on pohjimmiltaan poliittinen ja taloudellinen ideologia, joka tukee perinteitä ja vastustaa muutoksia. Se uskoo ihmisen erehtyväisyyteen ja uskoo yhteiskunnalliseen järjestykseen. Aatteen isänä pidetään Edmund Burkea.
Edmund Burke (v. 1729-1797) syntyi Dublinissa, Irlannissa. Hänet tunnetaan erityisesti teoksestaan Reflections on the Revolution in France joka avasi hänen näkemyksiään konservatismin perusteista.
Muita konservatismin ajattelijoita olivat muun muassa:
- Michael Oakeshott (v. 1901–1990)
- Ayn Rand (1905–1982
- Robert Nozick (v. 1938–2002)
Konservatiivien suhtautuminen muutokseen on varauksellista. He uskovat, että muutoksen tulisi tapahtua ainoastaan vähitellen. He arvostavat teoreettisten johtopäätösten sijaan käytännön ratkaisuja. Joidenkin mielestä konservatismiin liittyy eniten ristiriitoja, vaikka niitä on myös muissa aatteissa.
Konservatismin suuntauksia ovat muun muassa:
- Talouskonservatismi
- Kansalliskonservatismi
- Uuskonservatismi
- Arvokonservatismi
- Kulttuurikonservatismi
- Neokonservatismi
- Paleokonservatismi
- Libertaarikonservatismi
Suurin eroavaisuus konservatismissa muiden poliittisiin ideologioihin verrattuna on sen skeptinen suhtautuminen ihmisluontoon. Se uskoo ihmisen epätäydellisyyteen vaatien ihmisten valvomista, ja jättää huomioimatta ihmisten potentiaalin yhteiskunnan kehityksessä.
Muita poliittisia ideologioita
Sosialistinen taistelu, liberaalit aatteet ja konservatismin vahva retoriikka hallitsevat
poliittista keskustelua. Yhteiskunnat ja ihmiset ympäri maailmaa ovat aina halunneet laajentaa poliittista ja taloudellista ajatteluaan.
Anarkismi
Tämä ideologia pyrkii vapauttamaan ihmiset kaikesta poliittisesta valvonnasta ja taloudellisesta hyväksikäytöstä. Se hylkää valtion ja kaiken poliittisen auktoriteetin käsitteen kaikissa muodoissaan. Emma Goldman, Pierre-Joseph Proudhon ja Max Stirner ovat olleet johtavia anarkisteja.
Feminismi
Lähes kaikki ymmärtävät mistä feminismissä on kyse yksinkertaisuudessaan mutta feminismiä on myös helppo vääristellä. Maailman feministit eivät halua vaihtaa paikkaa miesten kanssa, kuten usein kuultu kritiikki kuuluu. He haluavat tasa-arvoa sukupuolten välille eikä tasa-arvon tavoittelu jää vain sukupuolten keskuuteen.
Nationalismi
Nationalistit uskovat, että kansakuntia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Käsite nojaa vähemmän maan rajoihin ja enemmän niiden sisällä asuvien ihmisten kulttuuriin ja perinteisiin. Heidän päätavoitteenaan on säilyttää itselleen oikeus jatkaa näitä perinteitä ilman häiriöitä (kuten vähemmistöjen perinteiden kasvamista).
Monikulttuurisuus
Tämä poliittinen ideologia pyrkii löytämään tapoja ottaa huomioon uskonnollinen ja kulttuurinen monimuotoisuus samalla kun säilytetään kansalaisten yhtenäisyys. Tämä aate vastustaa nationalismia ja nojaa enemmän tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin, suvaitsevaisuuteen ja assimilaatioon.
Ekologia
Kaupungistuminen ja teollistuminen ovat verottaneet voimakkaasti ympäristöämme. Ekologismi eli vihreä aate keskittyy aiheutuneiden haittojen tasapainottamista kestävän kehityksen toimilla. Se pyrkii myös muuttamaan suhdettamme luontoon muuttamalla sosiaalisia ja poliittisia normeja.
Kuten tätä lukiessa saatoit huomata - poliittisten ideologioiden näkemykset menevät osin ristikkäin osin täysin samaan suuntaan. Myös ihmiset kannattavat useampia ideologioita samanaikaisesti. Tämä on nähtävissä myös suomalaisessa puoluekentässä, jossa harva puolue edustaa vain yhtä ideologiaa.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
