Musiikilla on monenlaisia tehtäviä. Kun mieli on maassa, musiikista voi löytää vertaistukea tai piristystä. Lenkkipolulla musiikki auttaa sen sijaan jaksamaan hieman pidemmälle. Illanistujaisissa musiikki luo puolestaan tunnelmaa, siinä missä tuutulaulut auttavat nukahtamaan.
Näitä tehtäviä on tutkittu pitkään myös tieteen keinoin. Musiikilla on ollut tärkeä rooli eri kulttuureissa tuhansien vuosien ajan, ja mitä pidemmälle ajassa on tultu, sitä monipuolisemmin musiikkia on pystytty tutkimaan.
Musiikin tutkimisesta eli musiikkitieteestä tai musikologiasta voi rakentaa itselleen myös ammatin. Esittelemme tässä artikkelissa musiikkitieteen luonnetta ja rakennuspalikoita sekä sitä, missä musiikkitiedettä voi opiskella.
Musiikkitiede eli musikologia
Tieteen ja tutkimuksen ensimmäinen vaihe on aina käsiteltävän asian määrittely, ja koska laitamme tässä artikkelissa musiikkitutkijan saappaat jalkaan, aloitetaan mekin siitä.
Musiikkitiede eli musikologia tarkoittaa musiikin tutkimista tieteen keinoin. Fokus ei siis ole musiikin tekemisessä, soittamisessa tai laulamisessa, vaan se tarkastelee musiikkia analyyttisesti tietystä näkövinkkelistä, esimerkiksi osana yhteiskuntaa.
Mahdollisia näkövinkkeleitä on monia. Yksi musiikkitieteilijä voi keskittyä musiikinhistoriaan, toinen musiikin rooliin eri kulttuureissa ja kolmas musiikin sosiologiseen puoleen eli esimerkiksi siihen, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat musiikin luomiseen.
Musiikkitieteen kenttä on siis todella laaja, mutta kaiken keskiössä on ihmisen suhde musiikkiin: miten me teemme, kuulemme, opimme ja ymmärrämme musiikkia – tai miten sitä on tehty, kuultu, opittu ja ymmärretty.
Koska kyseessä on tiede, musiikin tarkastelu nojaa tieteellisiin teorioihin, työkaluihin ja metodeihin. Musiikin kentällä on niitä omasta takaa, mutta musikologia linkittyy myös moniin muihin tieteenaloihin, kuten
- kulttuurintutkimukseen
- filosofiaan
- estetiikkaan
- antropologiaan
- historiantutkimukseen
- sosiologiaan
- psykologiaan
Tämä näkyy vahvasti musiikkitieteen eri suuntauksissa, joita esittelemme seuraavaksi. Tutustu myös Superprofin yksityiset laulutunnit Tampere!
Oletko kiinnostunut musiikin lisäksi myös laulamisesta? Blogistamme löytyy monia artikkeleita aiheeseen liittyen, kuten tämä äänialan laajentamisesta.
Musiikkitieteen suuntauksia
Koska musikologia tarkoittaa "musiikin tutkimusta", se kattaa kaiken musiikkiin liittyvän, kaikista kulttuureista, aikojen alusta saakka. Tutkittavaa siis riittää, joten musiikkitiedettä on jaettu eri alalajeihin, jotka jäsentelevät sen kenttää.
Etnomusikologia
Etnomusikologian taustalla on englannin kielen sana ethnic (etninen), ja se tarkasteleekin musiikkia kulttuurisesta näkövinkkelistä: minkälaista kulttuuria musiikki on ja minkälainen rooli musiikilla on eri kulttuureissa? Sitä on kuvailtu myös ”musiikkia tekevien ihmisten tutkimukseksi”, ovathan ihmiset kulttuurien keskiössä.
Etnomusikologian fokus on perinteisesti ollut länsimaisen taidemusiikin ulkopuolella. Se on voinut tutkia esimerkiksi sitä, mitä soittimia eri Afrikan kulttuureissa on käytetty tai millainen rooli musiikilla on tietyssä kulttuurissa.
Etnomusikologia kuvastaa hyvin musiikkitieteen monipuolisuutta, sillä siinä yhdistellään muun muassa kulttuuriantropologiaa, folklorea, kulttuurintutkimusta, sukupuolentutkimusta ja etnografiaa eli kansojen tutkimusta – musiikkia unohtamatta. Löydä laulunopettaja Superprofilta!
Musiikinhistoria
Musiikinhistoria tutkii nimensä mukaisesti sitä, miten musiikki on kehittynyt aikojen saatossa. Musiikinhistoria on perinteisesti keskittynyt korkeakulttuureihin ja erityisesti länsimaihin, ja muita kulttuureita on tutkittu etnomusikologian parissa.
Musiikinhistorian tutkija voi keskittyä esimerkiksi
- tietyn säveltäjän elämään ja tuotantoon.
- musiikkityylien ja tyylilajien kehitykseen.
- musiikin esittämiseen tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan.
Musiikinteoria ja musiikkianalyysi
Musiikinteoriassa ja musiikkianalyysissä tutkitaan musiikin rakennuspalikoita, kuten asteikoita, sointuja, säveliä, intervalleja ja niiden käyttöä sekä kappaleiden rakenteita. Sen tavoitteena on pitkään ollut määrittää yleisiä sääntöjä ja lainalaisuuksia, jotka pätevät kaikkeen musiikkiin, mutta siinä ei ole (ainakaan vielä) onnistuttu.
Musiikinteoriaa opiskellaan monesta syystä. Jotkut haluavat ymmärtää musiikin rakennetta paremmin, jotta oman musiikin tekeminen olisi helpompaa. Toiset ovat taas kiinnostuneita musiikin koneistosta ja siitä, miten se toimii, ja tähän musiikkianalyysi tarjoaa vastauksen.
Musiikkisosiologia
Musiikkisosiologia linkittyy vahvasti etnomusikologiaan, joka korostaa musiikkia tekevien ihmisten sosiaalista puolta. Musiikkisosiologia painottaa kuitenkin vähemmän ihmisten etnistä ja kansallista identiteettiä, ja siinä hyödynnetään monipuolisempia tutkimusmenetelmiä.
Musiikkisosiologia keskittyy siis musiikin ja yhteiskunnan suhteeseen. Tutkimuksen fokus voi olla esimerkiksi siinä, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat muusikin asemaan yhteiskunnassa tai musiikin luomiseen tai miten musiikki näkyy ihmisten arjessa.
Musiikkitieteessä voi tutkia esimerkiksi sitä, miten biisejä kirjoitetaan. Haluaisitko sinäkin kehittyä biisinkirjoittajana? Tässä meidän vinkkimme siihen!
Musiikkifilosofia
Musiikkifilosofia tutkii musiikin olemusta ja merkitystä. Perinteisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi nämä:
- Miten musiikki määritellään?
- Miten musiikki liittyy tunteisiin?
- Mikä on musiikin ja mielen yhteys?
- Mikä on musiikin ja kielen yhteys?
Tällaisia kysymyksiä on pohdittu jo pitkään, ja kuten filosofiassa yleensä, asiat voi nähdä monella tapaa, ja perinteisiä näkemyksiä haastetaan jatkuvasti.
Musiikin määritelmä on tästä hyvä esimerkki: perinteisesti on ajateltu, että musiikki on järjestettyä ääntä, joka koostuu eri osista (melodia, harmonia, rytmi, mitta yms.). Tämä jättää kuitenkin esimerkiksi noise-musiikin ulkopuolelleen, joka koostuu lähinnä äänistä ilman säveliä tai melodiaa.
Viisaat päät pitää siis lyödä jälleen kerran yhteen paremman määritelmän toivossa, ja sitähän filosofia on.
Löydä laulunopettaja Superprofilta, ja saavuta tavoitteesi!
Musiikkipsykologia
Musiikkipsykologiassa suurennuslasin alla on musiikin luominen, käyttäminen ja kokeminen. Se pyrkii selvittämään, miten musiikkia tehdään, miten siihen reagoidaan ja miten se otetaan osaksi arkea. Tutkimuksessa voidaan esimerkiksi neuropsykologian keinoin selvittää, millaisia reaktioita musiikinkuuntelu saa aikaan aivoissa.
Musiikkipsykologiaa hyödynnetään monilla eri aloilla. Sen avulla on esimerkiksi selvitetty, miksi ihmiset kuuntelevat tietynlaista musiikkia tietyissä tilanteissa. Sen keinoin on tutkittu myös taustamusiikin vaikutuksia työskentelyyn ja musiikin merkitystä markkinoinnissa. Tutkimustuloksia on hyödynnetty tietty myös musiikin opetuksessa, kuten siinä, miten musiikkia ja instrumentteja tulisi opettaa ja miten harjoittelusta saisi mahdollisimman tehokasta.
Nämä olivat vain esimerkkejä musiikkitieteen suuntauksista, ja todellisuudessa sen kenttä on vielä paljon tätä laajempi. Eri maat ja opinahjot painottavat tutkimuksessaan eri asioita, ja musiikkitieteen kenttää voi pilkkoa osiin monin eri tavoin.
Musiikkitieteen opiskelu Suomessa
Musiikkia tutkitaan siis monella tapaa, ja se linkittyy vahvasti muihin tieteenaloihin. Näin ollen musiikkitieteen osaamisesta on hyötyä monessa paikkaa, ja siitä voi myös opiskella itselleen ammatin.
Suomessa musiikkitiedettä voi opiskella esimerkiksi Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa, joilla on kaikilla omat painotuksensa:
- Helsingissä musiikkitiede on yksi taiteiden tutkimuksen opintosuunnista.
- Turussa musiikkitiedettä voi opiskella yhdessä mediatutkimuksen ja taidehistorian kanssa.
- Jyväskylässä on erilliset musiikkitieteen kandi- ja maisteriopinnot.
Tutkintojen lisäksi esimerkiksi Helsingin avoimen yliopiston kautta voi opiskella yksittäisiä musiikkitieteen kursseja tai laajemman opintokokonaisuuden.
Musiikkitieteen opinnot eivät valmenna yhteen tiettyyn ammattiin, vaan työelämässä voi päätyä melkeinpä minne tahansa. Musiikki- ja kulttuurialalla työpaikka voi löytyä esimerkiksi orkesterista, musiikkijärjestöistä, festivaaleista tai musiikkikirjastoista.
Koulumaailmassa työpaikka voi olla musiikkioppilaitoksessa tai esimerkiksi korkeakoulussa, jossa voi olla opetustehtävissä tai tutkia musiikkia työkseen. Musiikkitieteen paperit ovat vieneet monet myös median puolelle, sillä humanistit kirjoittavat usein hyvin.
40 hours and counting -blogissa listataan osuvasti musiikkitieteestä valmistuvan ammattinimikkeitä: se voi olla vaikkapa orkesterin, festivaalin tai levy-yhtiön tuottaja, tiedottaja, toiminnanjohtaja, markkinointisuunnittelija, toimittaja, koordinaattori, yrittäjä tai konsultti.
Mahdollisuuksia riittää siis muille asti!
Musiikkitieteen yksityisopinnot
Jos yliopisto-opinnot eivät houkuttele, musiikkitieteeseen voi perehtyä myös itsenäisesti tai yksityisopetuksessa. Netissä ei ole turhan paljoa suomenkielistä opiskelumateriaalia, mutta perinteisiä kirjoja löytyy kyllä, esimerkiksi Tuomas Eerolan, Jukka Louhivuoren ja Pirkko Moisalan kirja Johdatus musiikintutkimukseen.
Jos taas opiskeluun kaipaa ohjausta, Superprofilta löytyy myös musiikkitieteeseen erikoistuvia yksityisopettajia, joiden avulla aiheeseen voi perehtyä
- oppilaan ehdoilla
- räätälöidysti
- ammattimaisesti
Musiikkitieteen opintojen aloittaminen on siis vain muutaman klikkauksen päässä, eikä musiikkitieteeseen perehtyminen ole koskaan ollut näin helppoa.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
