Saksa on hyvin monipuolinen ja rikas kieli. Se kuuluu länsigermaaniseen kieliperheeseen. Historian kirjoissa sen synty ajoitetaan keskiajalle. Tuona aikana tiettyjen vokaalien ääntämisessä tapahtui muutoksia, ja tämä johti osaltaan uusien kielien luomiseen.

Kun uusi kieli syntyy, syntyy samalla uusia murteita. Murteet ovat olleet osa saksan kieltä jo sen alkuajoista lähtien. Tänäkin päivänä monet saksan kielen murteet ovat voimissaan ja käytössä joka päivä. Tässä artikkelissa perehdymme saksan kielen ja sen murteiden kehittymiseen.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa saksa
Asta
5
5 (7 arvostelua)
Asta
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Katharina
5
5 (2 arvostelua)
Katharina
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Minna
Minna
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Cecilia
Cecilia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Claudia
Claudia
16€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Joaquin
5
5 (4 arvostelua)
Joaquin
32€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Pinja-krista
Pinja-krista
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Franz
Franz
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Asta
5
5 (7 arvostelua)
Asta
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Katharina
5
5 (2 arvostelua)
Katharina
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Minna
Minna
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Cecilia
Cecilia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Claudia
Claudia
16€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Joaquin
5
5 (4 arvostelua)
Joaquin
32€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Pinja-krista
Pinja-krista
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Franz
Franz
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Saksan kielen historiasta

Saksan kielen historiallisesta kehityksestä voidaan mainita kolme tärkeintä ajanjaksoa, jotka vaikuttivat eniten sen edistymiseen aina tämän päivän standardoituun kieleen asti. Ensimmäisellä aikakaudella, joka tunnetaan muinaissyläsaksan aikakauden nimellä, puhuttiin pääasiassa laajalla murtevalikoimalla, suullisella perimällä ja vain muutamalla kirjallisella tekstillä.

Myöhemmin vuosien 1050 ja 1350 välillä siirryttiin keskiyläsaksan aikakaudelle, jonka aikana saksalaiset heimot laajentuivat Pyhän Rooman valtakunnan itäisen reuna-alueen ulkopuolelle. Heimot saavuttivat merkittävän maantieteellisen alueen, joka vastaa nykyajan maita, kuten Itävaltaa, Puolaa, Tšekkiä ja Slovakiaa.

Saksan vanha kartta
Saksan alueen rajat ovat vaihdelleet historian saatossa. Kuva: Unsplash / Sebastian Herrmann

Muun muassa Slovenian, Unkarin ja Romanian alueilla saksan kielen puhujien määrä lisääntyi huomattavasti. Tämän aikakauden aikaan saksan kieli oli vielä suurien kielellisten muutosten alla. Samoihin aikoihin sitä aloitettiin käyttämään yhä enemmän latinan sijaan virallisissa tarkoituksissa.

Saksalainen filologi Wilhelm Scherer aloitti modernin saksan kielen kehittämisen varhaisuusyläsaksan aikakauden aikana. Tämä aikakausi sijoittuu vuosille 1350-1650. Tämän niin sanotun viimeisen aikakauden aikana tapahtui paljon kieleen vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa.

Varhaisuusyläsaksan aikakaudella Gutenberg keksi kirjapainon vuonna 1440 ja aloitti painovallankumouksen. Vain alle sata vuotta myöhemmin Lutherin kansankielinen Raamatun käännös latinasta saksaksi (vuonna 1534) aloitti standardoinnin saksan kirjallisesta muodosta.

Saksa alkoi todella syrjäyttää latinan kielen käyttöä. Siitä tuli pääkieli Saksan osavaltioissa, jotka kuuluivat tuolloin vielä Pyhän Rooman valtakuntaan. 1700-luvun puoliväliin mennessä standardoidusta kirjallisesta saksan kielestä oli tullut vakio, koska Habsburgien valtakunta käytti sitä kaupankäynnissä ja hallinnossa.

Saksalainen kirjallisuus
Kirjakielen synty on edellytys kielen selviytymiselle. Kuva: Unsplash / Natalia Y.

Standardointiprosessi jatkui monen sen ajan kirjailijan ja kielitieteilijän edistämänä. Grimmin veljekset tuottivat ensimmäisen saksan kielen sanakirjan. Tätä kehitystä seurasi ensimmäinen Duden Handbook vuonna 1872 - se sisälsi kieliopillisia ja ortografisia sääntöjä. Standardikielen kehittymisestä huolimatta monia saksan kielestä johdettuja murteita käytettiin ympäri Keski- ja Itä-Eurooppaa.

Mikä on kielen ja murteen ero?

Kielitieteestä löytyy lukuisia määritelmiä sille, mikä on kieli. Myös kielitieteilijät ovat osin erimielisiä siitä mikä on kielen ominaisuutta ja mikä murteen. Raja on hyvin häilyvä.

Englantilainen foneetikko Henry Sweet on ehdottanut kielen olevan ajatusten ilmaisua sanoiksi yhdistetyillä puheäänillä. Sanat yhdistetään lauseiksi, ja tämä yhdistelmä vastaa ideoita ja ajatuksia.

Edellä mainittu "määritelmä" voi vaikuttaa epämääräiseltä maallikon korvaan, ja käytännössä sitä voitaisiin pitää myös murteen määritelmänä. Usein murteet kertovat kieltä tarkemmin mistä ihminen on kotoisin. Kahden eri murretta puhuvan tulisi ymmärtää toisiaan, mutta eri kielten osalta näin ei ole. Tätä kutsutaan ymmärrettävyyden säännöksi.

Murteilla on joskus omat kieliopilliset ja fonologiset sääntönsä sekä tyylilliset ominaispiirteensä. Murteita ei kuitenkaan ole virallisesti tunnustettu kieleksi. Poliittiset ja sosiaaliset syyt vaikuttavat siihen, saavuttaako murre kielen aseman.

Murteet kehittyvät alueellisesti ja tekevät siitä erottuvan kantakieleen verrattuna. Samalla se antaa käsityksen alueen kulttuurista ja identiteetistä.

Kuinka monta saksan murretta on olemassa?

Saksan kieli on monimuotoista. Tutkijat ja kielitieteilijät ovat koonneet yhteensä 16 alueellista murreryhmää, joihin lukeutuu jopa 250 erilaista murretta. Osa näistä on ajan jalkoihin jääneitä, osa jokapäiväisessä käytössä vielä tänäkin päivänä.

Vanha saksalainen linna
Murteet kuolevat herkemmin kuin kielet. Kuva: Unsplash / Noppon Meenuch

Kuusi tärkeintä ja käytetyintä saksan kielen murretta on yläsaksa, alasaksa, Baijerin saksa, yläsaksin murre, itävaltalaissaksa ja sveitsinsaksa. Näille kaikille yhteistä on se, että murteiden puhujat käyttävät kirjoitetussa kielessä samaa standardoitua saksan kieltä. Murre käy ilmi lähinnä vain puhekielestä.

  • Murreryhmistä merkittävin ja näkyvin on yläsaksa. Sillä viitataan myös standardoituun saksan kieleen. Murteista puhuttaessa käytetään saksankielistä termiä Hochdeutsche Mundarten. Tämä jakautuu kahteen pääryhmään; keski-saksaan ja yläsaksaan. Keskisaksan murteita puhutaan Saksan lisäksi Kaakkois-Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja joissakin osissa Koillis-Ranskaa. Yläsaksan murteita puhutaan Etelä-Saksassa, Itävallassa, Liechtensteinissa sekä Sveitsin ja Italian saksankielisissä osissa.
  • Alasaksa, joka tunnetaan myös nimellä Plattdeutch, tulee Saksan pohjoisosasta ja Alankomaista. Tämä murre on ääntämisensä suhteen lähimpänä Hochdeutschia, ja sillä on sama kirjallinen rakenne. Valitettavasti alasaksa on katoava murre, koska yhä harvemmat ihmiset puhuvat sitä.
  • Baijerin saksa on kaakkoismurre, joka eroaa voimakkaasti vokaalien ääntämisessä. Baijerissa useimmat ihmiset puhuvat niin sanottua "bayerishia". Baijerin saksaa puhutaan nimensä mukaisesti eniten Baijerissa.
  • Yläsaksin murre eli saksan kielellä tutummin Sächsisch, on Saksin osavaltiossa puhuttu murre. Saksin osavaltio sijaitsee Saksan itäosassa. Standardoitu saksa on perustunut voimakkaasti tähän murteeseen, erityisesti sen sanaston ja kieliopin suhteen. Tämä johtuu siitä, että sitä käytettiin perustana saksan kielen standardointiprosessin varhaiselle kehitykselle varhaisuusyläsaksan aikakautena, jolloin standardointiprosessi alkoi Martin Lutherin ja hänen raamatunkäännöksensä myötä.
  • Saksan standardikieli on Itävallan virallinen kieli, ja sitä käytetään ensisijaisesti koulutuksessa, virallisissa yhteyksissä ja tiedotusvälineissä. Tästä riippumatta Itävallan liittovaltion Opetus-, taide- ja kulttuuriministeriö määritteli vuonna 1951 uuden kirjallisen standardin Itävallan omalle saksalle. Itävallan saksa on tunnustettu Itävallassa omaksi kielekseen. Itävallan saksalla on ainutlaatuinen sanavarasto, ja omia alueellisia murteita, kuten itävaltalais-baijeri, joka kuuluu yläsaksan murteiden ryhmään.
  • Sama pätee Saksan naapurimaahan Sveitsiin, jossa stardardoitua saksaa käytetään vain poliittisena ja virallisten yhteyksien kielenä. Sveitsin saksa eli Sweizerdeutsch kokoaa yhteen kaikki Sveitsissä laajalti puhutut murteet. Sveitsinsaksan murteet kuuluvat yläsaksan alaryhmään, ja kaikki ovat peräisin vanhoista alemannimurteista.

Tämä on vain lyhyt yhteenveto monista Keski-Euroopassa nykyisin esiintyvistä saksalaisista murteista, sillä myös joitain ulkomaisia ​​murteita on olemassa. Näitä merentakaisia ​​murteita puhuivat pääasiassa saksan kielen puhujat, jotka ovat asettuneet eri puolille maailmaa pääasiassa siirtokuntien aikana.

Saksankielinen teksti ikkunassa
Saksan kielen puhujia on ympäri maailman. Kuva: Unsplash / Markus Spiske

Ulkomaisia murteita ovat muun muassa Amana-saksa Iowan osavaltiossa, brasiliansaksa Rio Grande do Sulin lähellä ja Chilen oman saksan murre Llanquihue-järven varrella. Nämä eri murteet ovat sekoittaneet paikallista kieltä ja alkuperäistä saksan kieltä muodostaen uuden paikallisen murteen.

Saksan kielen murteet ja monimuotoisuus

Uuden kielen opiskelua harkittaessa - ja erityisesti saksan kielen opiskelua harkittessa on erittäin tärkeää ottaa huomioon kielen sisällä olevat eroavaisuudet ja vaihtelut. Vaikka olisit kuinka kiinnostunut jostain tietystä murteesta, on aina aloitettava ensin standardoidun kielen oppimisesta.

Standardoitu saksan kieli ei ole vain puhutuin ja käytetyin, vaan se on myös murrealueilla käytetty kirjakieli. Edetessä kielen opiskelussa voit alkaa perehtyä tarkemmin itsellesi mieluisen murteen sanastoon ja ääntämiseen.

Kaikilla saksankielisillä mailla on paljon tarjottavaa niin ammatillisessä kuin vapaa-ajan mielessä. Murteet ovat vain yksi todiste niiden kulttuurisista eroista ja perinteistä. Mikäli saksan kielen murteet kiinnostavat, kannattaa opetuksen valinnassa huomioida mahdolliset opettajan hallitsemat murteet. Näin löydät opettajan, joka pystyy auttamaan sinua saksan kielen opiskelussa koko oppimatkan ajan.

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Emilia Liberman

Oman elämänsä generalisti, joka on aina oppimassa uutta ja tutustumassa uusiin kulttuureihin.