Kotiläksyt herättävät monenlaisia tunteita. Jotkut pitävät niitä todella tärkeinä, kun taas toiset manaavat ne syvimpään maanrakoon. Opettajat valittavat, että oppilaat eivät tee läksyjä. Oppilaat puolestaan valittavat, että kotitehtäviin menee kaikki vapaa-aika, ja vanhemmat tuskailevat siinä sivussa.
Tutkimusten mukaan ala-asteen läksyillä ei ole juurikaan merkittävää vaikutusta, ja yläasteellakin niiden hyöty on vähäinen. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että maissa, joissa oppilaille annetaan runsaasti läksyjä, oppimistulokset ovat usein heikompia.
Miksi kotiläksyjä sitten annetaan? Kysymys on ollut pinnalla pitkään – osittain siitä syystä, että tutkimusnäyttö on ristiriitaista. Läksyjen tekemisestä on monia hyötyjä, mutta tietyissä tilanteissa niistä voi olla jopa haittaa.
Kotiläksyjen plussat
Kotiläksyjen hyötyjä on tutkittu vuosikymmenten ajan, ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia pitkään. Kotiläksyjä annetaan ennen kaikkea kolmesta syystä:
- Opitun asian kertaaminen
- Vastuullisuuden oppiminen
- Kodin osallistaminen
Hyvä kotitehtävä liittyy koulussa opittaviin asioihin, ja kotiläksy toimii kertauksena, joka on kliseisesti opintojen äiti. Kotiläksyt tukevat toisin sanoen oppimista: kun koulussa ei riitä aika kaikkeen tarvittavaan, ekstratyö tehdään koulun ulkopuolella.
Kotiläksyt ovat hyödyllisiä myös pitkällä tähtäimellä, sillä ne opettavat, että tavoitteiden eteen pitää tehdä töitä. Läksyjen tekeminen opettaa muun muassa vastuullisuutta, itsenäistä työskentelyä, itsekuria, ajanhallintaa ja ongelmanratkaisua.
Tutkimuksissa on korostettu nimenomaan itsenäisen työn merkitystä: kun läksyt saa tehtyä itse, oppilaan motivaatio, itseluottamus ja käsitys omista taidoistaan kasvaa. Tästä on hyötyä koulussa ja sen ulkopuolella.
Kotiläksyt opettavat oppilaita oppimaan.
Jokaisen opettajan toiveena on, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita lapsensa oppimisesta ja osallistuisivat siihen. Kotiläksyt tarjoavat siihen keinon: niiden kautta vanhemmat näkevät, mitä koulussa opitaan ja missä oma lapsi menee.
Parhaimmillaan läksyjen teko on myös yhteistä aikaa arjen vilskeessä. Läksyjen tekeminen ei ole aina helppoa ja kivaa, mutta jos siitä saa rakennettua perheen yhteisen rutiinin, se voi olla huomattavasti helpompaa ja kivempaa.
Kotiläksyt toimivat myös toiseen suuntaan: ne tarjoavat opettajille tietoa siitä, miten itsenäinen opiskelu sujuu koulun ulkopuolella ja onko siihen saatavilla riittävästi tukea. Kodin osallistaminen on siis samalla viestinnän tehostamista.
Kotiläksyjä ei siis anneta ihan vain piruuttaan! Läksyapu Superprofin yksityisopettajan kanssa!
Kotiläksyjen miinukset
Kotiläksyillä on siis monia hyötyjä, mutta läksyjen vastustajilla on myös omat pätevät argumenttinsa. Yksi keskeisistä on se, että kotiläksyt eivät ole aina tehokkaita. Jos läksyistä ei opi tai niiden hyödyllisyyttä ei ymmärrä, oppimismotivaatio laskee väistämättä.
Opettajat pyrkivät antamaan mahdollisimman hyödyllisiä kotitehtäviä, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä jokainen oppilas on erilainen. Kotitehtävien toimivuuteen vaikuttaa esimerkiksi oppilaan taidot ja kyky työskennellä yksinäisesti.
Myös sosiaalisella taustalla on huomattu olevan väliä: kaikkien kotoa ei löydy rauhallista työskentelytilaa tai vanhemmilta ei saa riittävästi tukea.
Läksyjen toimivuuteen vaikuttaa lisäksi se, kuinka usein niitä annetaan ja kuinka paljon ne vaativat aikaa. Yleinen kritiikinaihe onkin se, että kotitehtäviin menee liikaa aikaa. Tämä voi johtua siitä, että läksyjä on yksinkertaisesti liikaa tai ne ovat liian vaikeita, jolloin niiden kanssa joutuu ponnistelemaan pidempään.
Tämä voi aiheuttaa suoranaista stressiä ja väsymystä, mikä heijastuu sekä koulunkäyntiin että vapaa-aikaan; vapaa-ajan kun pitäisi olla mukavaa akkujenlatausaikaa, jolloin voi harrastaa, nähdä kavereita ja levätä.
Läksyjen antamista on kritisoitu myös sen takia, että tutkimusnäyttö on ristiriitaista. Meiltä puuttuu toisin sanoen vakuuttava näyttö siitä, että kotitehtävät parantaisivat oppilaiden suoriutumista koulussa.
Tutkimustuloksia on kaikenlaisia: yhdessä kotiläksyt ovat olleet hyödyllisiä tietyissä tilanteissa, toisessa vaikutusta oppimistuloksiin ei ole juuri ollut ja kolmannessa vaikutus on ollut jopa kielteistä: jos kaikki aika menee läksyihin, se on pois muulta tekemiseltä ja oppimismotivaatio laskee.
Yhä useammin törmääkin uutisiin opettajista ja kouluista, jotka eivät anna juurikaan läksyä – ainakaan perinteisiä läksyjä. Tähän liittyy usein ajatus siitä, että oppimistavalla ei ole juurikaan väliä, kunhan oppii.
Läksyjen antamiseen ei ole Suomessa erillisiä ohjeita, joten se jää jokaisen opettajan harteille varmistaa, että oppi menee perille.
Olisiko läksyapu Helsinki sinulle sopivin vaihtoehto?
Millainen on hyvä läksy?
Tässä artikkelissa on mainittu jo moneen kertaan läksyjen hyödyllisyys, joten millainen hyvä kotitehtävä sitten on?
Englantilainen hyväntekeväisyysjärjestö Education Endowment Foundation, jonka tavoitteena on parantaa Englannin köyhimpien oppilaiden koulutustasoa, tarjoaa tällaiset raamit:
- Laatu korvaa määrän. Sillä ei ole tutkimusten mukaan oppimistulosten kannata väliä, kuinka paljon opettaja antaa läksyjä. Tärkeämpää on se, kuinka paljon niistä oppilas jaksaa tehdä kunnolla ja kuinka opettavaisia tehtävät ovat.
- Hyvät tehtävät linkittyvät koulussa tapahtuvaan oppimiseen. Irrallisiin aiheisiin on vaikea tutustua, kun pohjatiedot puuttuvat, eikä tarjolla ole muiden oppilaiden tai opettajan tukea.
- Tavoitteiden pitäisi olla oppilaille selkeitä. Kotiläksyihin on helpompi sitoutua, jos ne ovat aitoja ja kiinnostavia eli niiden tekemiseen on todellinen syy, jonka oppilas ymmärtää.
- Kotitehtävien tekemistä haittaavat esteet pitää tunnistaa ja niistä pitää puhua. Kaikilla ei ole samoja oppimisvälineitä tai hiljaista työtilaa, jolloin läksyjen tekeminen on vaikeampaa.
- Kotitehtävien tulee opettaa itsenäisiä oppimisstrategioita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lukio- ja yläkoululaiset hyötyvät läksyistä alakoululaisia enemmän. Läksyjen avulla oppii kuitenkin oppimaan, ja se aloitetaan todella nuorena.
- Kotitehtävistä pitää saada palautetta. Suomalaiskouluissa läksyjä tarkastetaan ahkerammin kuin muissa Pohjoismaissa, mikä on tärkeää, sillä palaute on tärkeässä roolissa oppimisessa. Ilman sitä kotitehtävistä voi oppia vääriä asioita.
- Kotitehtävien avulla pitää seurata, miten ne vaikuttavat oppilaan sitoutumiseen, edistymiseen ja saavutuksiin.
Laatu korvaa siis määrän, mutta kuinka paljon läksyjä tulisi antaa? Tähän ei tosiaan ole Suomessa erillisiä ohjeita, ja opettajien välillä on suuria eroja.
Ylen artikkeli esittelee Suomen Luokanopettajien toteuttamaa kyselyä, johon vastasi 66 alkuopettajaa (1.–2. luokat) 50 eri paikkakunnalta. Iso osa vastaajista oli sitä mieltä, että läksyjen tekemiseen saisi kulua maksimissaan 15 minuuttia, mutta jotkut vastasivat 5 ja toiset 45 minuuttia!
Jossain maissa läksyjen määrään on annettu suosituksia, jotka ovat melko lähellä opettajien näkemystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yleinen nyrkkisääntö on 10 minuuttia per luokka-aste, eli määrä kasvaa hiljalleen lapsen kasvaessa: ykkösluokalla 10 minuuttia, kakkosella 20 jne.
Etsitkö läksyjen tekemiseen lisätehoa? Tutustu toiseen artikkeliimme!
Kotitehtävät ovatkin mutkikas juttu. Kaikki suomalaiset tekevät niitä, mutta tavat ja määrät voivat vaihdella melkoisesti. Läksyt herättävät paljon keskustelua, mikä on hyvä asia, sillä kotitehtävien pitääkin kehittyä koulumaailman mukana.
Kotitehtävistä on kuitenkin selkeitä hyötyjä, mitä ei käy kiistäminen. Vaikka ne eivät näkyisi suoraan koulumenestyksessä, läksyistä oppii vastuullisuutta, itsekuria, itsenäistä työskentelyä ja monia muita taitoja, joita tarvitaan kaikkialla.
Läksyihin liittyvä tutkimusnäyttö on ristiriitaista, mutta ongelmat ovat yleensä liittyneet kotitehtävien määrään: jos läksyjä on sopivasti, niistä on paljon hyötyä ja vähän haittaa.
Läksyjen tekemiseen kannattaakin panostaa ja mielellään koko perheen voimin. Jos se on vaikeaa, apu löytyy läheltä. Lasten ja nuorten kanssa voi kääntyä opettajan puoleen ja keskustella, miksi kotitehtävät tuottavat ongelmia.
Superprofilla on myös läksyapuun erikoistuneita tuutoreita, jotka tarjoavat auttavaa kättä, olkapäätä, positiivisuutta ja uudenlaisia oppimistapoja. Kotitehtävien kanssa ei siis kannata jäädä tuskailemaan yksin: apukeinoja riittää, opettaja voi muuttaa läksyjen määrää, ja niiden tekemisessä voi aina kehittyä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
