Ohjelmoinnin yleistyessä työelämässä, on siitä tullut korvaamaton taito myös muille kuin koodareille. Ohjelmoinnin perusteet on hyvä olla hallussa muun muassa markkinoinnin, tuotannon ja yritysjohtamisen ammattilaisilla. Ilman ohjelmointia jokapäiväinen elämämme näyttäisi hyvin erilaiselta. Koodaamisesta innostuvan on hyvä myös tuntea sen historiaa. Historia auttaa meitä ymmärtämään ohjelmoinnin kehitystä. Sitä kautta voimme samalla hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ohjelmoinnin saralla.
Monia kiinnostaa lisäksi keitä ovat olleet ensimmäiset koodarit. Nykypäivänä monelle herääkin selvä stereotyyppinen mielikuva ihmisestä, joka toimii ohjelmoinnin parissa. Ohjelmointi on vain yksi työ muiden seassa. Alalle mahtuu monenlaista taustaa ja persoonaa. Tietotekniikan alan koulutuksia ja tutkintojakin on paljon erilaisia. Tämä johtuu siitä, että ohjelmointi kytkeytyy lähes kaikkiin muihin aloihin aina maataloudesta opetukseen ja tech-startupeista logistiikka-alan yrityksiin. Mutta mistä kaikki on lähtöisin?
Koodaamisen ensimmäiset vuodet
Mitä naiset edellä, sitä miehet perässä. Tähän tiivistyy ohjelmoinnin kehityskulku. Maailman ensimmäisenä ohjelmoijana pidetään brittiläistä matemaatikkoa Augusta Ada Kingiä, joka tunnetaan paremmin nimellä Ada Lovelace. 1940-luvulla sen ajan kreivittärenäkin tunnettu Lovelace kehitti aiemmin keskeneräiseksi jääneelle Analyyttiselle koneelle maailman ensimmäisen tietokoneohjelman. Kone käyttäisi rei'itettyjä kortteja, joihin tiedot koodattaisiin.
Lovelace ei ole jäänyt historian kirjoihin aivan ansaitsemallaan tavalla ottaen huomioon kuinka iso sysäys hänen työnsä oli tietotekniikalle. Jäljelle jääneissä muistiinpanoissaan Lovelace kuvaa yksityiskohtaisesti menetelmän Bernoulli-lukujen laskemiseksi koneen käyttämissä korteissa. Tätä on pidetty maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmana, vaikka edes moni koodari ei tiedä ensimmäisen ohjelmoijan olleen nainen. Ensimmäisten innovaatioiden ansiosta ohjelmoinnin hyödyt ovat nyt kaikkien saatavilla.
Ensimmäisillä mekaanisilla tietokoneilla ja tietokoneohjelmilla ei ole enää paljoa yhteistä tämän päivän keksintöjen kanssa. Ensimmäiset elektroniset tietokoneet ilmestyivät vasta noin sata vuotta myöhemmin 1940-luvun alussa. Ongelmana oli, että laskelmat kestäisivät kauan ja ohjelmoijat joutuivat kirjoittamaan koodin käsin konekoodiin. Ensimmäinen korkean tason ohjelmointikieli Plankalkül kehitettiin 1940-luvulla, mutta sitä ei koskaan käytetty. Palataan kuitenkin tarkemmin ohjelmointikielien syntyyn myöhemmin.
Ensimmäisten tietokoneiden synty
Ensimmäinen elektroninen tietokone ENIAC (Electronic Numerical Integrator and Computer) kehitettiin vasta toisen maailman sodan aikaan 1945. Se oli ensimmäinen tietokone, joka oli ohjelmoitu ratkaisemaan teoriassa kaikki laskelmat. Tiedätkös ketkä olivat tämän ensimmäisen elektronisen tietokoneen ohjelmoijat? Kaikki kuusi koodaria olivat naisia:
- Kathleen McNulty Mauchly Antonelli
- Jean Jennings Bartik
- Frances Snyder Holberton
- Marlyn Wescoff Meltzer
- Frances Bilas Spence
- Ruth Lichterman Teitelbaum
Tuolloin koodaamista pidettiin sihteeritasoisena työnä, joka sopi hyvin naisille. Miehillä jätettiin suosiolla "vaativammat" työt. Tosin ENIACin arvo ymmärrettiin nopeasti, ja sen koodanneet naiset eivät saaneet siitä tunnustusta elinaikanaan. Edes heidän nimiä ei mainittu koneen esittelyn yhteydessä. 1950-luvulle tultaessa tietotekniikka oli nousussa entisestään. Grace Hopper, Yhdysvaltain laivaston lippueamiraali ja tietotekniikan tutkija, loi ensimmäisen kääntäjän, A-0-järjestelmän. Se mahdollisti binääriohjelman luomisen lähdekoodista.
Hopperia pidetään ensimmäisenä englannin kielen sanoja käyttävän ohjelmointikielen kehittäjänä. Tämä herätti vastustusta sillä eihän ohjelmoinnissa voitaisi käyttää ihmiselle helposti ymmärrettävää kieltä. Onneksi Hopper ei tästä välittänyt, ja ohjelmointi on sen ansiosta nykyään meille jokaiselle helpompi oppia. Kuten sanottua, aina 1960-luvulle asti ohjelmointia pidettiin naisten työnä. Kun tietotekniikan osaamisen arvostus kasvoi, muuttui ala miesvaltaiseksi. Tänäkin päivänä yli 70% alan ammattilaisista on miehiä. Naisten asemaa teknologian parissa pyritään parantamaan.
1960-luvulta kohti 1980-lukua
Ennen 1960-lukua kehitettiin jo useampi ohjelmointikieli kuten korkean tason Fortran-kieli, LISP (luetteloille) ja COBOL (yrityskäyttöön). ALGOL (Algoritmic Oriented Language) oli ensimmäinen ohjelmointikieli, joka mahdollisti ongelmien kuvaamisen algoritmisesti. COBOL oli yleisin ohjelmointikieli lähes 20 vuoden ajan. Kylmän sodan aikana tietotekniikan ja ohjelmoinnin tutkimuksen määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Ensimmäinen olio-ohjelmointikieli Simula 67 luotiin Norjassa 1960-luvulla.
C-ohjelmointikieli luotiin myös tänä ajanjaksona vuosina 1969–1973. Tämä matalan tason kieli keksittiin alunperin UNIXin uudelleenkirjoittamiseen, mutta 50 vuotta myöhemmin se on edelleen yksi yleisimmin käytetyistä ohjelmointikielistä. Toinen edelleen tuttu ohjelmointikieli SQL (Structured Query Language) luotiin vuonna 1974. Nykyään sitä käytetään yleisesti tietokantoihin. Vuonna 1983 C++:n loi Bjarne Stroustrup. Voidaan sanoa, että nykypäivän ohjelmointikielillä on pitkät perinteet.
Ennen 1980-lukua kehitettiin myös monia muita ohjelmointikieliä, jotka eivät välttämättä enää kuulosta tutulta. Pascal kehitettiin vuonna 1970 jatkoksi ALGOLille. Sitä käytettiin Apollo-tietokoneiden käyttöjärjestelmissä, Mac-tietokoneissa ja Adobe Photoshopin ensimmäisessä versiossa! Objective-C:n taas keksi Brad Cox. Tämä oli ensimmäinen oliosuuntautunut kieli, ja sitä käyttivät muun muassa Steve Jobsin perustama NeXTSTEP ja Applen käyttöjärjestelmä. Tuntemattomampia ohjelmointikieliä kuten Dbase, Eiffel, Mathematica, Perl, Tcl/Tk, käytettiin yleisesti vielä 80-luvulla.
Internetin aikakauden merkitys
Ennen internetin syntyä ohjelmointikielet olivat vielä lapsenkengissään. Mutta 1990-luvulla alkoi tapahtua. Vaikka internetin potentiaalia epäiltiin tuolloin jopa asiantuntijoiden toimesta, on tänä päivänä vaikea edes kuvitella elämää ilman sitä. 1990-luku ja 2000-luvun alku olivat Internetin aikakautta. Internetin mukana tuli paljon uutta ohjelmointiin. Uudet kielet mahdollistivat pienten ja yksinkertaisten ohjelmien toiminnan. Joitakin tänä aikana luoduista kielistä käytetään edelleen yleisesti:
- Python (1991)
- PHP, JavaScript, Java (1995)
- Ruby (1993)
- C# (2000)
Python keksittiin luomaan oliokeskeinen monikäyttöinen korkean tason kieli, joka voisi optimoida ohjelmoijien tuottavuuden yksinkertaisella syntaksilla. Maallikon termein syntaksia voisi ajatella ohjelmointikielin kielioppina. Jos astut korkeakouluun tänään niin monet opiskelijat oppivat edelleen koodaamaan Pythonia hyödyntäen. Sitä käytetään myös tieteellisessä tutkimuksessa. Python on monen ensimmäinen valinta opiskeltavaksi ohjelmointikieleksi.
PHP:n (Hypertext Preprocessor) loi vuonna 1994 vain 26-vuotias Rasmus Lerdorf luodakseen oman verkkosivustonsa. Muutamaa vuotta myöhemmin suurin osa sivustoista, mukaan lukien Wikipedia, Facebook ja YouTube, koodattiin PHP:llä. Ohjelmoinnin oppiminen varsinkin verkkopuolella voi vaatia lisäksi JavaScriptin hallinnan. Tätä voidaan käyttää dynaamisten verkkosivujen luomiseen. Älä kuitenkaan sekoita Javaa ja JavaScriptiä, ne eivät ole sama kieli.
Koodaaminen tänä päivänä
Suurin osa nykyään käytetyistä ohjelmointikielistä keksittiin 1990-luvulla. Verkko on kuitenkin muuttunut paljon sen jälkeen. Parempaan tai huonompaan suuntaan riippuen vähän keneltä kysytään. Kaikki ohjelmointikielet yhteensopivat nykyään tuntemamme Internetin kanssa. Digitaaliset teknologiat ovat mukana tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Kaikki mitä kulutamme, on lähes poikkeuksetta ohjelmoinnista riippuvaisia. Aikakin kuluu nykyään helposti sosiaalisen median algoritmien vallassa.
2010-luvulta lähtien tietotekniikka on vain jatkanut kehitystään ja yleinen tietämys koodauksesta on parantunut. IT-ala on suosittu opiskeluvalinta. Niin ammattikorkeakoulut kuin yliopistot tarjoavat monia alan koulutuksia. Erikoistua voi esimerkiksi kyberturvallisuuteen, sovellusten kehittämiseen, koneoppimiseen tai esineiden internetiin. Hyväksi koodariksi tullakseen ei ole pakko suunnata kouluun. Niin sanottuja itseoppineita koodareita löytyy jopa kansainvälisesti menestyneiden IT-yritysten johdosta.
Jos mielit ryhtyä koodariksi, voit aloittaa heti. Verkko on pullollaan erilaisia materiaaleja. Eikä opetusta saadakseen tarvitse hakea kouluun. Superprofin kautta löydät ohjelmoinnin yksityisopettajia, joihin voit olla yhteydessä vaikka tänään. He tarjoavat yksilöllistä opetusta niin kasvokkain kuin verkon välityksellä. Superprofin kautta pääset katsomaan yksityisopettajien profiileja, joista löytyy lisätiedot muun muassa kunkin opettamista kielistä. Sitä ennen kannattaa kuitenkin tutustua ohjelmointikielien tarjontaan, ja valita mistä opiskelun haluaa aloittaa!
Tutustu oman koodausprojektin vaiheisiin ja suunnitteluun!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
