Meistä monet nauttivat ruoanlaitosta. Valitettavasti siitä nauttiminen ei kuitenkaan tarkoita, että siinä olisi erityisen hyvä. Kaikkien ei tietysti tarvitsekaan olla mestarikokkeja, mutta yhä useammat haluavat kehittyä siinä.
Ruoanlaitto ja sen harjoittelu muistuttavat monella tapaa pianonsoittoa – molemmissa harjoittelu tekee mestarin, molempiin on tarjolla oppitunteja ja kursseja, ja molemmat pitävät sisällään valtavan määrän opittavaa.
Yksi kokkaustunti voi keskittyä italialaiseen keittiöön ja pastaan, toinen leipomiseen ja kolmas vaikkapa veitsen käyttöön. Perinteisesti tunteja on järjestetty kasvotusten, mutta viime vuosina etätunnit ovat yleistyneet kovaa vauhtia.
Esittelemme tässä artikkelissa
- mitä ruoanlaiton etätunnit vaativat
- miksi etätunteja kannattaa harkita
- miten tunteja voi lähestyä ja suunnitella.
Etätunteihin valmistautuminen
Ennen verkkokurssien markkinointia on hyvä varmistaa, että kotoa (tai missä ikinä tunteja meinaa järjestää) löytyy kaikki tarvittava:
- tietokone
- laadukas mikrofoni
- laadukas (webbi)kamera
- kaiuttimet tai kuulokkeet
- luotettava nettiyhteys
- mieluiten ilmainen videopuhelusovellus mallia Skype
Näillä pääsee alkuun muttei vielä pitkälle: kokkaus vaatii tietysti myös sopivan tilan. Ideaalitilanteessa tietokoneen ja kameran saa viritettyä työtason eteen niin, että pystyt samalla kokkaamaan ja seuraamaan asiakasta näytöltä.
Sopiva setup voi vaatia erityisjärjestelyjä, sillä harvasta keittiöstä löytyy liikaa työtasoja. Jos keittiössä on ahdasta, yksinkertainenkin resepti voi osoittautua vaikeaksi tai ainakin työlääksi.
Mitä enemmän asiakas näkee kameran välityksellä, sitä parempi. Jos kamera ei pysty taltioimaan koko keittiötä, se kannattaa keskittää ns. pelipaikoille eli leikkuulaudalle ja valmistusvaiheeseen. Sillä ei ole juurikaan väliä, saako asiakas ihastella ruoan kypsymistä uunissa vai ei.
Etätunnit vaativat siis jonkin verran aparaatteja ja niiden virittämistä, mutta ne ovat usein kertainvestointeja, jotka löytyvät monen kotoa valmiina. Jos esimerkiksi markkinoinnissa tekee kokkauskuvia ja -videoita – ja kukapa ei tänä päivänä tekisi – lähes samoilla vehkeillä pääsee alkuun etäopetuksessa.
Ruoanlaittokurssi Helsinki yksityisopetuksessa.
Etätuntien hyvät ja huonot puolet
Koronan myötä kaikenlainen etäopetus on yleistynyt valtavasti. Opetusalalla onkin keskusteltu aktiivisesti etäopetuksen plussista ja miinuksista. Parhaimmillaan etäopetus on yhtä tehokasta kuin kontaktiopetus, mutta se riippuu paljon ihmisestä ja opetettavasta aineesta.
Ruoanlaittoon etätunnit sopivat hyvin. Kokkiohjelmat ja YouTube-videot ovat osoittaneet, että ruoanlaiton salat ja nautinnot välittyvät myös television, tietokoneen tai kännykän ruudulta, jolloin pääsee nauttimaan verkko-opetuksen hyödyistä:
- Etätunnille ei tarvitse matkustaa. Kun ”tunnille meneminen” tarkoittaa Teamsiin tai vastaavaan kirjautumista, päivään mahtuu enemmän tunteja ja muita aktiviteetteja. Tämä tietää lisätienestejä, sillä aika on rahaa, mutta näin säästää myös matkakuluissa.
- Etäopetus on joustavampaa. Kun tuntien pitäminen vie vähemmän aikaa, niitä on helpompi järjestää illalla, viikonloppuisin tai vaikkapa lounastauolla.
- Ainekset tarvitsee ostaa vain itselle. Tässä ei välttämättä säästä, sillä ainekset pitää huomioida tuntien hinnoittelussa, mutta ainakin se helpottaa!
- Etäyhteys tietää suurempaa asiakaskuntaa, sillä asiakas voi majailla toisella puolella Suomea tai miksei ulkomaillakin, jos yhteinen kieli löytyy.
Etäopetus ei kuitenkaan aina ole pelkkää ilotulitusta. Vaikka se on parhaimmillaan tehokasta, videon välityksellä voi olla vaikeampi muodostaa yhteys oppilaan kanssa. Video pystyy myös harvoin taltioimaan kaiken – kaiken tarpeellisen kyllä, mutta harvoin kaiken mahdollisen.
Etäyhteyden kääntöpuolena on myös se, että kuvan välityksellä ei voi maistaa toisen annosta, jolloin opettajan on vaikeampi antaa palautetta maustamisesta tai rakenteista. Etätunnit vaativat lisäksi laitteistoa, mutta kuten tuli jo todettua, ne löytyvät monen kokkiopettajan kotoa entuudestaan.
Etätunneilla on siis puolensa, ja jokaisen oppilaan/asiakkaan kanssa kannattaa sopia yksilöllisesti, mikä hänelle sopii parhaiten. Opettajana ei tietysti tarvitse olla joko tai, vaan yhden tunnin voi järjestää kasvotusten, toisen etänä, jolloin puhutaan hybridiopetuksesta.
Ruoanlaittokurssi Superprofin yksityisopetuksessa!
Etätuntien suunnittelu
Etäopetus vaatii tietyt laitteet, oli opetettava aihe mikä tahansa. Ensimmäinen vaihe on siis hankkia tarvittavat välineet ja testata niiden käyttöä eli tulla tutuksi alustan kanssa. Sitten on tutustumisen vuoro.
Ennen varsinaista opetusta oppilaalle voi kertoa, millainen itse on opettajana, minkälaisia tunteja haluaa järjestää ja miten ruoanlaittoa ja opettamista lähestyy. Vielä tärkeämpää on kuitenkin selvittää, millaisia tavoitteita asiakkaalla on ja miten häntä voi opettajana auttaa.
Etätuntien kohdalla pitää myös selvittää, mitä välineitä oppilaan kotoa löytyy – pelkkä pannu ja uuni vai kaikki mahdollinen blenderistä riisikeittimeen ja pitsauunin. Jos välineitä on vähän, se vaikuttaa tunneilla tehtäviin annoksiin.
Tutustumisen jälkeen asiakkaan kanssa voi hahmotella karkean opetussuunnitelman eli miettiä, mihin opetus keskittyy, kuinka paljon tunteja järjestetään ja millä aikataululla. Tämän jälkeen pitää miettiä konkreettisemmin, miten tunnit aikoo toteuttaa:
- Mitä kullakin tunnilla tehdään?
- Mitä alustoja ja materiaaleja käytetään?
- Mitä reseptejä tehdään?
- Miten paljon eri vaiheet vievät aikaa?
- Mitä raaka-aineita tarvitaan?
Tuntikohtaiset suunnitelmat kannattaa lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin, viimeistään muutama päivä ennen jokaista tuntia. Näin asiakkaalle jää riittävästi aikaa valmistautua ja hankkia tarvittavat raaka-aineet.
Viimeisenä askeleena on käynnistää koneet noin 15 minuuttia ennen tunnin alkua ja varmistaa, että kaikki toimii. Jos tämän jättää viime tinkaan ja webbikamera tai netti sanoo itsensä irti, oppitunnista menee äkkiä 5–10 minuuttia arvokasta peliaikaa, josta asiakas on maksanut.
Miltä tunnit näyttävät käytännössä?
Etätunteja on monenlaisia, eivätkä kaikki noudata samaa kaavaa. Yleisin tunti on sellainen, jossa oppilas kokkaa opettajan johdolla. Tätä varten kannattaa valita resepti, jonka kerkeää varmasti tekemään sovitussa ajassa. Yksi tapaaminen voi olla 45 minuuttia, mutta pidemmät tunnit (esim. 1,5 h) käyvät myös hyvin.
Resepti on tärkeä saada valmiiksi, sillä ruoanlaitossa lopputulos kertoo, missä onnistuttiin hyvin ja missä pitää petrata. Ja onhan syöminen kokkauksen parhaita puolia!
Reseptin valinnassa on hyvä pelata varman päälle – 40 minuutin resepti voi viedä oppilaan kanssa tunnin. Etäyhteydellä opettajan seuraaminen on hieman hitaampaa, mutta oppilaalle pitää myös selittää eri tekniikoita ja prosesseja.
Etäyhteydellä kannattaakin panostaa tavallista enemmän siihen, että selittää jokaisen vaiheen auki, sillä asiakas ei välttämättä näe kaikkea. Tunneilla pitää varautua myös odottamaan, sillä oppipoika on harvoin mestariaan nopeampi.
Monissa resepteissä on lisäksi luppoaikaa, kun ruoka valmistuu. Tämä kannattaa käyttää hyödyksi esimerkiksi tekniikkaharjoituksilla, kysymyksillä tai seuraavien aiheiden pohjustuksella.
Reseptien pitää olla asiakkaalle mieluisia, joten ne kannattaa valita ja ideoida yhdessä. Monet haluavat oppia hyviä arkiruokia – keinoja, jotka tuovat kotona syömiseen lisämaustetta. Sous vide -tekniikalle ja suklaan temperoinnille on siis harvemmin tarvetta!
Netti on pullollaan kokkausohjelmia ja oppitunteja, joista voi etsiä inspiraatiota omaan opetukseen. Kotoa tuskin löytyy MasterChef Australian kaltaiset puitteet ja kuvausryhmät, mutta YouTubessa on monia kokkauskanavia, jossa ruoanlaitto ja ohjeistus hoituu pienemmällä budjetilla.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
