Itsestäänselvyyksiä tulee harvoin mietittyä. Kaupasta tulee ostettua perunaa ja kahvia miettimättä, miten ne ovat päätyneet suomalaispöytiin. Tai kun pää kolahtaa kaapin reunaan, suusta saattaa päästä sammakko, mutta harva pysähtyy miettimään perkeleen syntyjä syviä.
Kirosanat, peruna, kahvi ja sähkö ovat esimerkkejä asioista, jotka koskettavat lähes kaikkia suomalaisia. Niillä kaikilla on myös mielenkiintoinen ja pitkä historia, ja ne ovat omalla tavallaan muovanneet suomalaista arkea.
Mukulan historiaa
Suomalaisen perunansyönnin huippu osui 1950-luvulle, jolloin keskivertosuomalainen maiskutti mukuloita 142 kiloa vuodessa. Vaatimattomasta perunasta oli kasvanut aiemmin välttämättömyyshyödyke, jonka avulla aliravittu suomalaiskansa lähti kasvuun. Tänä päivänä peruna tuntuu arkiselta, jopa suomalaiselta raaka-aineelta, mutta sen matka suomalaispöytiin oli pitkä ja kivinen.
Inkan aarre
Peruna saapui Eurooppaan noin 500 vuotta sitten espanjalaisten löytöretkeilijöiden mukana. Eurooppalaiset suurvallat olivat saaneet vihiä Etelä-Amerikan rikkauksista, mikä johti mittaviin ryöstö- ja sotaretkiin. Tämän seurauksena Inkavaltakunta tuhoutui, ja laivoihin lastattiin Inka-aarteiden lisäksi perunaa.
Karu vastaanotto
Eurooppalaiset suhtautuivat perunaan pitkään kriittisesti. Ulkomuotonsa takia sen ajateltiin aiheuttavan spitaalia, ja epäilyjä lisäsi se, ettei perunaa mainittu Raamatussa. Hiljalleen sen suosio alkoi kuitenkin kasvaa, kun hallitsijat kannustivat perunaviljelyä ja Euroopan oloihin löydettiin sopivia lajikkeita.
Suomen perunabuumi
Suomeen peruna saapui 1730-luvulla saksalaisten peltiseppien mukana. Seurakuntien perunasaarnojen, sotatuliaisina tuotujen ravintorikkaiden mukuloiden ja Suomen Talousseuran perunavaliokunnan avulla siitä kasvoi peruselintarvike, mikä vauhditti aliravitun suomalaiskansan kasvua.
Tiesitkö, että…
- Perunan viljely aloitettiin Ruotsi-Suomessa jo vuonna 1655. Olaus Rudbeck ei kuitenkaan kasvattanut sitä ruokakäyttöön vaan perunan kukkien takia!
- Peruna-sana juontuu ruotsin kielen pärön-sanaan, joka tarkoittaa päärynää. Ruotsalaiset kustuivatkin perunaa aluksi maapäärynäksi (jordpärön) sen muodon takia.
- Perunaviljelyn suosio kasvoi Suomessa roimasti, kun siitä alettiin keittää viinaa.
- Syysloma tunnettiin ennen "perunannostolomana". Vielä 1960-luvulla kaupungeista suunnattiin maaseudulle sukulaisten avuksi nostamaan ja lajittelemaan pottua.
Kahvin maailmanvalloitus
Perunan lisäksi suomalaiset kuluttavat ahkerasti kahvia. Ahkera on itseasiassa vähättelyä, sillä kansainvälisen kahviorganisaatio ICO:n mukaan Suomessa nautitaan keskimäärin enemmän kahvia kuin missään muualla maailmassa. Arkisen kahvittelun lisäksi juomme saunakahveja, mitalikahveja ja vaalikahveja, mutta mistä kaikki on saanut alkunsa?
Vilkkaat vuohet
Legendan mukaan kahvin juuret ovat 800-luvun Etiopiassa, jossa paikallinen paimen ihmetteli vuohiensa vilkkautta ja löysi lähistöltä punaisia, kirsikkaa muistuttavia marjoja. Maistettuaan niitä paimen ei saanut nukutuksi ja viestitti ihmemarjoista läheiseen luostariin. Luostarin apotti piti virkistäviä marjoja paholaisen juonena ja viskasi ne nuotioon, mutta paahteisten marjojen huumaava tuoksu käänsi apotin pään.
Kahvin Mekka
Varsinainen kahvijuoma keksittiin 1200-luvulla Arabian niemimaalla, ja ensimmäiset kahvihuoneet nousivat Mekan kaupunkiin. Sieltä kahvi päätyi Egyptiin ja Ottomaanivaltausten mukana ympäri Lähi-itää. Eurooppalaiset saivat ensimmäiset kahvimaistiaiset valtakunnan pääkaupunki Istanbulissa, ja 1600-luvulta alkaen kahvia kaupiteltiin ympäri Eurooppaa.
Aatelisten herkku
Ruotsi-Suomeen kahvi saapui 1600-luvun loppupuolella, mutta sitä nauttivat lähinnä aateliset ja kuninkaan hovi. Kun kahvi lopulta levisi alempiin yhteiskuntaluokkiin, ylimystö huolestui sen haitallisista vaikutuksista. Kahvin juontia rajoitettiin ja kiellettiin toistuvasti, kunnes kuningas Kustaa IV Aadolf totesi 1800-luvun alkupuolella:
Koska te, minun alamaiseni olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi.
Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf
Tiesitkö, että…
- Kun kahvi saapui Eurooppaan, katolinen kirkko piti sitä saatanan katkerana luomuksena. Kahvin huuma vei kuitenkin uskosta voiton, ja paavi Klemens VIII salli sen juonnin.
- Ruotsi-Suomeen asetettiin monia kahvikieltoja vuosina 1756–1822, sillä kruunu oli huolissaan sen vaikutuksista talouteen ja terveyteen.
- Kahvi saapui Ruotsista Suomeen turkulaisten porvareiden mukana, ja Suomen ensimmäinen kahvila, Kaffehus, avattiin Turkuun vuonna 1778.
- Sotavuosina kahvin tuonti keskeytyi, ja suomalaiset pakotettiin korvikkeiden ääreen. Kitkerä korvike tehtiin yleensä viljasta, sikurista tai voikukanjuurista.
Kiroilurikas kieli
Kiroilua tutkineen Jari Tammen mukaan suomalaiset, venäläiset, skotit ja Balkanin väestö ovat maailman ahkerimpia kiroilijoita. Kun kuuntelee nuorempien sukupolven arkista keskustelua, tästä on vaikea yllättyä. Suomalaisten kiroilu on kuitenkin paljon muutakin kuin loputonta vitun viljelyä.
Rintamakiroilua
Kiroilu on liitetty pitkään sodankäyntiin. Väinö Linnan klassikkoteos Tuntematon sotilas (1954) on täynnä värikkäitä ärräpäitä ja voimasanoja, mikä herätti julkaisuvuonnaan kohun. Sodat voivatkin selittää suomalaisten ahkeraa kiroilua: kun kiroilu siirtyi kotirintamalle, jossa tehtiin paljon lapsia, kiroilusta tuli yhä arkisempaa.
Uskonto, sukuelimet ja eritteet
Valtaosa kirosanoista liittyy joko uskontoon, sukuelimiin tai eritteisiin. Tämä näkyy suomalaisten yleisimmissä kirosanoissa: vittu, perkele, saatana, helvetti ja jumalauta. Näistä neljä viimeistä ponnistaa uskonnosta, mutta ne eivät ole kristinuskon luomuksia, vaan kaikilla on pakanalliset juuret. Vittu taas on skandinaavinen lainasana, joka tarkoittaa häpyä.
Moderni kiroilu
Kirosanat ovat aina aikansa tuotteita. Tänä päivänä uskonnollisesti latautuneet voimasanat ovat saaneet haastajan yhä vahvemmin alatyylisistä sanoista, kuten vittu, paska ja perse. Nuorempien sukupolvien puheessa kuuluu myös englanninkielisiä kirosanoja, kuten fuck, shit ja damn. Kiroiluetiketti on niin ikään muuttunut: voimasanoja käytetään sekä negatiivisissa että positiivisissa viesteissä.
Tiesitkö, että…
- Jari Tammen Suuresta kirosanakirjasta (2016) löytyy yhteensä 5 721 hakusanaa, joiden alavariantteja on tuhansia. Suomen kielessä lähennelläänkin 10 000 kirosanan rajapyykkiä.
- Perkele on suomalaisten suosikkikirosana. Sen juuret ovat balttialaisessa ukkosenjumalassa Perkunasissa, joka tunnettiin jo noin 2000–3000 vuotta sitten.
- Yhdysvaltalaistieteilijä Steven Pinker on löytänyt kirosanojen käytölle viisi päätapaa: kuvaileva (”sain vittua”), idiomaattinen (”meni vituiksi”), solvaava (”haista vittu”), painottava (”vitun hieno) ja katarttinen (”voi vittu!”).
- Vaikka monet paheksuvat kiroilua, siitä voi olla hyötyä. Kiroilu voi esimerkiksi vähentää kivun määrää, lieventää stressiä tai aktivoida "taistele tai pakene" -reaktion eli nostaa elimistön suorituskykyä.
Sähkö maailmaa muovaamassa
Länsimaista yhteiskuntaa on vaikea kuvitella ilman sähköä, sillä kaikki lämmityksestä valaistukseen, ilmastointiin, viestintään ja elektroniikkaan nojaavat sähköön. Sähkön aikakausi on kuitenkin vain pieni osa ihmisten historiaa.
Meripihkasta sähköön
Varhaisimmat havainnot sähköstä ovat noin 600-luvulta eaa., kun kreikkalainen filosofi Thales Milestoslainen hankasi meripihkaa turkista vasten ja huomasi sen vetävän kevyitä esineitä puoleensa. Hän oli tietämättään paikantanut staattisen sähkön, mutta sähkön varsinainen tutkiminen käynnistyi vasta 1600-luvulla, kun englantilaistutkija William Gilbert lanseerasi sähkön englanninkielisen electric-termin kreikan meripihkaa tarkoittavasta electron-sanasta.
Yhteiskunta sähköistyy
1700- ja 1800-luku toivat mukanaan monia merkittäviä sähköön liittyviä löytöjä ja keksintöjä, kuten Alessandro Voltan varhaisversio paristosta, H. C. Ørstedin sähkömagnetismi ja Michael Faradayn sähkömagneettinen induktio, joka raivasi tietä teolliselle vallankumoukselle. Piikkipaikkaa pitää kuitenkin Thomas Edisonin rakentama hehkulamppu, mikä vauhditti sähkövalaistuksen yleistymistä.
Sähköinen Suomi
Sähkö saapui Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1882. Suomen sähköistymäisen pioneerina pidetään Gottfrid Strömbergiä, jonka nimeä kantava yritys rakensi sähkölaitoksia, -teknologiaa ja- verkkoja ympäri maata. Kotitalouksissa sähkö alkoi yleistyä 1920-luvulla, ja valtaosa Suomesta sai sähköt 1970-luvun puoliväliin mennessä.
Tiesitko, että…
- Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen valo syttyi Finlaysonin kutomosalissa Tampereella vuonna 1882. Tampereesta tuli näin Euroopan viides sähkövalonsa sytyttänyt kaupunki Pariisin, Strasbourgin, Milanon ja Lontoon jälkeen.
- Gottfrid Strömbergin vuonna 1889 perustamasta Gottfr. Strömbergin sähköliikkeestä kasvoi nopeasti alansa suurin yritys, jonka laitteet keräsivät kansainvälisiä palkintoja. Yritys tunnetaan tänä päivänä ABB:n Suomen yksikkönä.
- Suomen sähköntuotanto nojasi pitkään vesivoimaan: 1950–60-luvuilla vesivoimalla tuotetiin jopa 90 % sähköstä.
- Kittilän Pokasta tuli Suomen viimeinen sähköt saanut kylä vuonna 1987.
Kuten tästä pikakatsauksesta kävi toivottavasti ilmi, perunan, kahvin, kirosanojen ja sähkön historiassa on kyse paljon muustakin kuin perunasta, kahvista, kirosanoista tai sähköstä. Ne ovat kaikki tarinoita suomalaisen yhteiskunnan kasvusta, kehityksestä ja muutoksesta.
On siis omalla tavallaan hyvä asia, ettei perunaa syödä enää 1950-luvun huippuvuosien tapaan. Se on merkki siitä, että suomalaiskauppojen tarjonta on monipuolistunut ja suomalaisilla on kiinnostusta ja varaa kokeilla uusia elintarvikkeita. Muutos ja kehitys onkin väistämätöntä, ja monessa tapauksessa suunta on ollut oikea.
Lähteet
- DigiSarka. 17.5.2020. 10 poimintaa perunan historiasta. Viitattu 5.3.2025.
- Kahvi.fi. Kahvin historia Suomessa. Viitattu 5.3.2025
- Rautio, Samppa. 10.2.2021. Olemme kiroilukansaa. Iltalehti. Viitattu 5.3.2025
- Stampe, Pelle. 21.10.2019. Sähkön historia: Alkeellisista paristoista huipputeknologiaan. Historia. Viitattu 5.3.2025
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
