Kiinalainen keittiö on pullollaan makuja ja tekstuureja. Perinteisestä uudenvuodenpöydästä löytyy usein mykyjä eli dumplingeja, mereneläviä, kevätkääryleitä, riisipalloja ja nuudelia, joita herkutellaan myös muina juhlapyhinä ja tavan arjessa.
Ruokapöydän antimia ei ole valittu vain maun perusteella, vaan niillä on myös symbolinen merkitys. Mykyt ja kevätkääryleet kuvastavat vaurautta, riisipallot edustavat perheen yhdessäoloa ja katkaravut symboloivat onnea ja menestystä. Nämä ja monet muut kiinalaisherkut sopivat suomalaiseenkin ruokapöytään!
Kiina isolla K:lla
Intro veti muutaman mutkan suoraksi, sillä Kiina on jättimäinen maa, johon mahtuu monenlaisia ilmastoja, viljelyalueita ja ruokakulttuureja. Maassa on virallisesti 56 etnistä ryhmää, joista yli 90 % on han-kiinalaisia ja loput kuuluvat 55 vähemmistöryhmään.
Jokaisella ryhmällä on oma kulttuurinsa, mikä heijastuu myös ruokapöytään. Jos kartalla zoomaa hieman kauemmas, Kiinan 22 maakuntaa voidaan jakaa kahdeksaan suureen keittiöperinteeseen (八大菜系, bā dà cài xì):
- Lu (鲁菜, lǔ cài): merellisiä makuja ja suolaisuutta
- Chuan (川菜, chuāncài): tulisuutta ja mausteisuutta
- Yue (粤菜, yuècài): tuoreita ja alkuperäisiä makuja
- Su (苏菜, sū cài): hienostuneita ja hillittyjä makuja
- Min (闽菜, mǐncài): mereneläviä, keittoja ja rustiikkisuutta
- Hui (徽菜, huī cài): luonnonantimia ja hauduttelua
- Xiang (湘菜, xiāngcài): raikkautta, tulisuutta ja värikkyyttä
- Zhe (浙菜, zhè cài): kepeyttä, raikkautta ja mietoa makeutta
Jokaisesta kiinalaispöydästä ei siis löydy samoja uudenvuodenherkkuja. Rannikkoseudulla syödään enemmän mereneläviä, kevätkääryleet ovat Etelä-Kiinan erikoisuus, ja katkarapuja ahmitaan eniten Cantonin ja Guangdongin maakunnissa.
Tämäkin on melko karkea yleistys. Samaan tapaan voisi sanoa, että mustamakkara on Tampereen sijaan koko Pirkanmaan herkku, mikä aiheuttaisi manselaisille painajaisia – ja Kiinan maakunnat ovat vielä monin kerroin isompia!
Suomalaisesta vinkkelistä tällä ei kuitenkaan ole kauheasti väliä, ellei tavoitteena ole kokata kiinalaiskumppanin kotiseudun pöperöjä. Alla olevista raaka-aineista ja ruuista voi poimia maukkaimmat, ja jos ne vievät kielen mennessään, alueen ruokakulttuuriin voi tutustua tarkemmin.
1. Säästeliäs kala
Monissa kiinalaispöydissä syödään uutenavuotena kalaa, sillä sen uskotaan tuovan uudelle vuodelle runsautta ja vaurautta. Uskomus juontuu kalaa tarkoittavaan 鱼-sanaan (yú), joka kuulostaa samalta kuin kiinan kielen "ylijäämää" tai "säästöä" tarkoittava sana.
Kalaan liittyvät uskomukset vaihtelevat alueittain: esimerkiksi Jangtse-joen pohjoispuolella kala syödään aattoillallisena viimeisenä ja osa jätetään syömättä, jotta uusi vuosi tuo mukanaan vaurautta. Kalan syöntiin liittyy myös sääntöjä:
- Kala tarjoillaan kokonaisena, mikä edustaa kokonaisuutta ja runsautta.
- Kalan pää osoittaa pöydän vanhinta, joka aloittaa syömisen.
- Kalan kääntäminen on kiellettyä, sillä sen uskotaan karkottavan onnea.
2. Varakkaat mykyt
Kiinalaiset herkuttelevat mykyjä eli dumplingeja (饺子, jiǎozi) ympäri vuoden ja erityisesti vuodenvaihteessa, sillä ne symboloivat rikkautta. Taikinanyyttien muoto muistuttaa kiinalaista hopeaharkkoa (sycee), joten tie vaurauteen käy vatsan kautta.
Ohut mykytaikina täytetään yleensä jauhelihalla ja kasviksilla, mutta uusi vuosi tuo usein omat mausteensa: purjo symboloi ahkeruutta, taatelit ennustavat menestystä ja maapähkinä tuo onnea. Dumplingien teko on koko perheen sormityötä, ja niiden taittelu muistuttaa karjalanpiirakoiden rypyttämistä!
3. Keväiset kääryleet
Etelä-Kiinassa suositut kevätkääryleet (春卷, chūnjuǎn) ovat löytäneet viime vuosikymmeninä tiensä myös suomalaisten sydämiin. Kasvis- tai lihatäytteiset rullat dipataan yleensä makeaan chilikastikkeeseen, ja paistaessa ne muuttuvat kullanvärisiksi, mikä symboloi vaurautta.
Nimestään huolimatta kevätrullia ei syödä vain keväisin, vaan nimi juontuu vuodenvaihteen juhlaan. Uudenvuodenaattoa seuraa kaksiviikkoinen kevätfestivaali, jota juhlistetaan muun muassa ilotulitteilla, tanssilla ja musiikilla – keväisiä kääryleitä unohtamatta.
4. Onnellinen kana
Kana on valloittanut uudenvuoden juhlapöydät ympäri Kiinaa, sillä se pursuilee symboliikkaa. Kana tarjoillaan kokonaisena päästä varpaisiin, mikä edustaa onnea ja perheen yhtenäisyyttä. Liha symboloi myös vaurautta ja voimaa, joten mitä suurempi ja eheämpi kana, sitä parempi.
Onnekkuutta lisää se, että kanaa tarkoittava 鸡-sana (jī) lausutaan samalla tavalla kuin onnea tarkoittava 吉 (jí). Jotta onneen olisi mahdollisimman helppo tarttua, kanan "tarttumakoneisto" eli jalat päätyvät usein perheen pään lautaselle.
5. Makeat riisipallot
Kiinalaisia riisipalloja (汤圆, tāngyuán) syödään erityisesti kevätfestivaalin päättävässä lyhtyjuhlassa, jolloin maa täyttyy punaisista koristeista, esityksistä ja lyhdyistä. Riisipalloja syödään myös vuodenvaihteen molemmin puolin, mikä selittyy jälleen symboliikalla:
- Herkullisen sitkeät pallot tarjoillaan usein kastikkeen tai siirapin kanssa, mikä kuvaa yhdessäoloa.
- Pallojen pyöreys edustaa eheyttä ja harmoniaa, mikä sopii uudenvuoden perhejuhlaan.
- Riisipallojen nimi tangyuan kuulostaa samalta kuin "tuan yuan", joka tarkoittaa jälleennäkemistä.
Riisipallojen täytteeksi kelpaavat niin sulolaiset kuin makeat herkut, kuten seesami- tai paputahna tai maapähkinävoi, joten suupaloja on helppo tuunata oman maun mukaan.
Haluatko sukeltaa vielä syvemmälle kiinalaiseen uuteenvuoteen? Toinen artikkelimme esittelee kiinalaisia horoskooppeja!
6. Pitkän iän nuudeli
Kiinalaispöydistä löytyy myös nuudelia, mutta merkityksellisyys ei perustu tällä kertaa ääntämykseen vaan muotoon: pitkä nuudeli = pitkä elämä. Eivätkös kaikki nuudelit ole pitkiä? Ovat, mutta pitkäikäisyysnuudelit (伊面, yī miàn) ovat rahvaan nuudeleita ohuempia ja pidempiä!
Pitkäikäisyyden lisäksi nuudelien syönti symboloi vaurautta ja onnea. Nuudelit voi joko keittää tai paistaa ja tarjoilla esimerkiksi keitinliemen, sienten ja kasvisten kanssa. Pitkäikäisyysnuudeli on uudenvuodenherkku erityisesti Pohjois-Kiinassa.
Kiinassa uutta vuotta juhlitaan pitkän kaavan mukaan: juhlakausi alkaa vuoden lopulla kevään tervehtimisellä ja jatkuu uuden vuoden puolella vielä 15 päivää. Kaiken kruunaa lyhtyjuhla, jossa kaupungit täyttyvät punaisista koristeista, esityksistä ja lyhdyistä.
7. Karjuvat lihapullat
Leijonan pää -lihapullia (狮子头, shīzitóu) syödään uutenavuotena varsinkin Kiinan suurimmassa kaupungissa Shanghaissa. Pullien veikeä nimi johtuu niiden rosoisesta ja pyöreästä muodosta, joka muistuttaa kiinalaisen leijonakoiran päätä.
Mitä muuta pyöreys symboloi? Yhtenäisyyttä tietty! Leijona edustaa kiinalaisessa kulttuurissa puolestaan voimaa, joten pullat ovat paitsi herkullisia ja yhtenäistäviä myös voimaannuttavia. Sianlihapallot on tapana höyryttää tai hauduttaa ja dipata makeantahmaiseen kastikkeeseen.
Harkirt Singh
8. Energiset kasvikset
Illallispöydästä ei puutu myöskään kasviksia, jotka edustavat kevättä, uudistumista, energiaa ja vaurautta. Kasviksia on monenlaisia, joilla kaikilla on omat symbolinsa. Salaattia tarkoittava 生菜 (shēng cài) kuulostaa samalta kuin rikastumista tarkoittava 生财 (shēng cái). Pinaatti- tai kiinankaalin uskotaan puolestaan tuovan rikkautta kuluvaan vuoteen ja onnea tulevaan.
9. Hyvinvoivat hedelmät
Uudenvuoden kruunaa herkullinen kattaus hedelmiä, joista monet ovat – vähemmän yllättäen – kellertäviä ja pyöreitä. Mandariinit, appelsiinit ja pomelot ovat kaikki kovassa huudossa, ja syy löytyy fonologiasta:
- Appelsiinia tarkoittava 橙 (chéng) kuulostaa samalta kuin menestystä tarkoittava 成. Mandariinin kirjoitusmerkissä 桔 (jú) on puolestaan onnea tarkoittava 吉-merkki.
- Pomelo (柚, yòu) kuulostaa samalta kuin "omistaa" (有, yǒu) ja "taas" (又 yòu). Vanhan viisauden mukaan omaisuus kasvaakin sitä mukaan, mitä enemmän pomeloita syö!
Haluaisitko ottaa jonkun yllä olevista herkuista kokeiluun? Tämä kattaus keskittyi ruokin symboliikkaan, mutta varsinaisia reseptejä voi etsiä esimerkiksi Yhteishyvän, Kotilieden tai Kikkomanin sivuilta!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
