Mitä joulusta tulee ensimmäisenä mieleen? Joillekin se on perheen kanssa vietetty yhteinen aika, toisille lahjat ja kolmansille jouluruoka. Onko se kenties jouluruoan kruunaava jälkiruoka ja muut jouluherkut? Tämä artikkeli tarjoaa
- vinkkejä jouluisiin jälkiruokiin meiltä ja muualta
- nippelitietoa niiden historiasta
- iloista joulumieltä!
Perinteiset jouluherkut
Jälkiruoka on aina aterian loppuhuipennus, eikä joulu ole tässä poikkeus. Tässä muutamia jälkkäreitä ja herkkuja, jotka löytyvät lähes jokaisesta suomalaisesta joulupöydästä:
Piparkakut
Suomessa on leivottu pipareita satojen vuosien ajan. 1600- ja 1700-luvuilla ne olivat harvinaista herkkua, sillä niissä käytettiin Kaukoidästä tuotuja harvinaisia mausteita. Piparkakkureseptit olivat myös pitkään tarkoin varjeltuja salaisuuksia, ja niiden leipominen yleistyi tavallisissa suomalaiskodeissa vasta 1800-luvun lopulla.
Piparkakkujen jouluisen maun takana on muun muassa kardemumman, neilikan, kanelin ja inkiväärin suussa sulava ja lämmin yhdistelmä. Monissa perheissä pipareita leivotaan pitkin joulukuuta, ja piparkakkutalon rakentaminen on yleinen jouluperinne.
Joulutortut
Jos joku joulujälkkäri on suomalainen, se on joulutorttu. Suomalaiset syövät vuosittain jopa 100 miljoonaa joulutorttua – jos torttutaikinan valmistajaan Myllyn Parhaaseen on uskominen – eikä samanlaisia joulutorttuja valmisteta juuri muualla.
Joulutorttujen esi-isänä pidetään 1800-luvun luumutäytteistä brittileivonnaista, joka kulkeutui Suomeen Ruotsin kautta. Ruotsin leivoksessa käytettiin kuitenkin omenahilloa ja se oli puolikuun muotoinen, joten suomalaiselle joulutortulle ei löydy muualta lähisukulaista.
Tässä muutamia ideoita, miten joulutortun voi tuunata nykypäivään:
Luumukiisseli
Jouluun kuuluu tietysti myös kuivatut hedelmät, ja luumukiisseli on tästä erinomainen esimerkki. Luumupuita on tiettävästi kasvanut Suomessa jo 1400-luvulla, mutta luumukiisseli lienee yleistyneen 1900-luvun alkupuoliskolla, kun kuivattujen hedelmien myynti yleistyi.
Perinteisen luumukiisselin resepti on yksinkertainen: luumuja keitetään hetki kanelitangon kanssa vedessä, sitten lisätään perunajauhot ja vispataan hullun lailla, jotta kiisseliin ei tule klönttejä. Sadassa vuodessa resepti ei ole juuri muuttunut – nykyään siihen tulee vain enemmän sokeria!
Luumukiisseliin voi laittaa myös muita kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita. Monessa kodissa puhutaankin sekametelisopasta eli sekahedelmäkiisselistä, ja sen voi syödä sellaisenaan, kermavaahdon kera tai riisipuuron lisukkeena.
Luumuista saa tehtyä myös monia muita jouluherkkuja, kuten luumurahkoja tai luumukakkuja! Kehitä taitojasi oman opettajan kanssa - kokkauskurssi Helsinki!
Jos haluat tutustua suomalaisten jouluherkkujen taustoihin tarkemmin, klikkaa tätä linkkiä!
Muut jouluiset herkut
Suomalaiseen jouluun kuuluu myös monia muita makeita herkkuja, joita ei voi välttämättä laskea jälkiruuiksi. Yksi näistä on glögi, joka saapui Suomeen Ruotsista 1800-luvulla. Aluksi se ei ottanut levitäkseen ja hävisi lähes kokonaan kieltolain takia, kunnes se kasvoi suomenruotsalaisten herkusta koko kansan jouluperinteeksi 1900-luvun lopulla.
Suomalainen joulu ei olisi myöskään mitään ilman konvehteja. Tästä todisteena toimii makeisvalmistaja Pandan teettämä kysely (vuonna 2018), jossa 95 % vastaajista kertoi syövänsä suklaakonvehteja jouluna. Suomessa konvehteja on valmistettu yli 110 vuotta, ja suomalaisten konvehtimaku on pysynyt koko tämän ajan lähes muuttumattomana.
Monien joulupöydistä löytyy myös ympärivuotisia herkkuja joulutwistillä. Tällaisia ovat esimerkiksi joulupullat sekä maustekakut, joista saa ihanan jouluisia kardemumman, kanelin ja sahramin avulla. Eräs jouluklassikko on myös taatelikakku, joka koristaa monen joulupöytää.
Uudempi jälkiruoka, joka on löytänyt tiensä suomalaisten jouluisiin sydämiin, on juustotarjotin. Juustotarjottimelta löytyy usein kovia juustoja, kuten sinihomejuustoa, valkohomejuustoa ja goudaa, tuorejuuston kaltaisia pehmeitä juustoja sekä erilaisia keksejä.
Juustotarjottimien jouluisuus tulee puolestaan hedelmistä, hilloista ja marmeladeista. Juuston kanssa voi kokeilla esimerkiksi jouluomenaa, kanelia tai marsipaania! Lisäripauksen joulua saa myös jouluoluista ja -viineistä, jotka sopivat juustotarjottimien kanssa yhteen hyvin.
Ruoanlaittokurssi Tampere juuri sinulle!
Tuttuja makuja uusissa kuorissa
Joulu on monelle perinteiden juhla, ja joulupöydästä löytyy vuodesta toiseen lähes samat antimet. Mikään ei kuitenkaan estä pientä hulluttelua: joulupöytään voi tuoda täysin uusia jälkiruokia, tai sitten tuttuja makuja voi nauttia uudella tavalla. Tässä muutama vaihtoehto:
- Perinteisen luumurahkan sijaan voi tehdä piparkakkurahkaa, jonka herkullinen resepti löytyy Kotilieden sivuilta.
- Joulutorttuihin voi laittaa täytteeksi nutellaa, jolloin tortuissa yhdistyy kaksi suomalaisten suosikkimakua: tortut ja suklaa. Tämän reseptin löytää Yhteishyvän sivuilta.
- Joulupöytää voi koristaa myös herkullinen lanttukakku, jossa lanttu saa kaverikseen joulumausteita ja vaniljaa. Lanttukakun reseptiin voi tutustua Marttojen sivuilla.
Toinen artikkelimme esittelee tarkemmin jouluisia reseptejä!
Jouluherkkuja muualta
Oletko innokas leipuri ja makumatkaaja, joka haluaa tuoda joulupöytään muiden maiden jouluklassikoita? Kokeile näitä:
Italian perinteiset kakut
Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että jouluherkut ovat kaikkialla maata lähes samat. Italiassa tilanne on toinen, ja eri alueilla on omat ruokaperinteensä. Italian tunnetuimmat jouluherkut ovat molemmat kotoisin maan pohjoisosasta: pandoro-kakku Veronasta ja panettone-kakku Milanon seudulta.
Pandoro on pehmeä ja ilmava kakku, jonka viipaleista on jouluisin tapana rakentaa joulukuusta muistuttava torni. Kakun voi syödä sellaisenaan tomusokerin kera, tai kerrosten väliin voi laittaa esimerkiksi mascarponea ja sulatettua suklaata.
"Pandoro" tarkoittaa suomeksi kultaista leipää. Nimen voi ajatella viittaavan sen kullanväriseen taikinaan, mutta se kertoo myös kakun historiasta: ennen vanhaan kakkua tarjoiltiin rikkaille venetsialaisille kullalla koristeltuna.
Panettone on tiiviimpi leipämäinen kakku, jonka sisällä on kuivatettuja hedelmiä. Kakku paistetaan aina paperisessa muotissa, eikä sitä oteta pois paistamisen jälkeenkään. Panettonen kylkiäisenä on tapana nauttia kuumaa juomaa tai makeaa viiniä.
Molempia kakkuja voi löytää Suomen elintarvikemyymälöistä. Jos päätät leipoa kakut itse, valmistaudu haasteeseen, sillä kumpikaan ei ole helpoimmasta päästä! Panettonen valmistus kestää pitkään, kun taas pandoron leipomisessa on monia työvaiheita. Jos haaste tuntuu liian suurelta, miten olisi kokkauskurssi Superprofilla?
Ison-Britannian liekehtivä joulukakku
Britit rakastavat puddingejaan eli pikkukakkujaan, mikä näkyy myös joulupöydässä. Ison-Britannian suosituin jouluherkku onkin ns. Christmas pudding, jonka keskiössä on kuivatut hedelmät, kuten rusinat ja luumut. Kakku keitetään kypsäksi vesihauteessa, ja perinteeseen kuuluu, että kakku valellaan tilkalla brändiä ja liekitetään tarjoiltaessa.
Ranskalainen jouluhalko
Ranskan jouluklassikko kulkee nimellä jouluhalko (Bûche de Noël), joka on kuin juhla-asuun sonnustautunut kääretorttu. Sen täytteenä voi käyttää esimerkiksi jäätelöä, kastanjasosetta tai marsipaania. Kuorrutus tehdään suklaavaahdosta, josta saa haarukanvedoilla kaarnan näköisen.
Halkoa muistuttava ulkonäkö juontuu kelttiläiseen talvipäivänseisaukseen, jolloin oli tapana polttaa jouluhalko. Halonpoltto kävi vaikeaksi ihmisten muuttaessa kaupunkiin, joten se korvattiin joulupöydässä pienemmällä oksalla, joka ympäröitiin erilaisilla herkuilla. 1800-luvulla oksa vaihtui puolestaan leivokseen, josta tehtiin perinteitä kunnioittaen halon näköinen!
Tanskalaista jälkkäripuuroa
Tanskalainen suosikkiherkku risalamande on harvalle suomalaiselle tuttu, mutta se on raaka-aineiltaan sitäkin turvallisempi. Siinä kylmään riisipuuroon sekoitetaan kermavaahtoa, vaniljaa ja mantelirouhetta. Nam! Joissain suomalaisperheissäkin on tapana syödä kylmää riisipuuroa jälkiruokana luumukiisselin kanssa, mikä liippaa melko läheltä.
Saksalaiset leipäset
Jos täysin uusi joulujälkkäri kuulostaa vieraalta, jotain uutta voi tarjoilla kahvipöydässä. Tähän sopii hyvin esimerkiksi Saksassa suositut Lebkuchen-leipäset, jotka osuvat pikkuleivät ja kakun väliin. Niiden jouluisuus syntyy hunajan, mantelijauhon, inkiväärin ja kanelin herkullisella yhdistelmästä, ja leipäset voi halutessaan kuorruttaa esimerkiksi suklaalla.
Maailma onkin pullollaan hyviä jouluherkkuja, ja toivottavasti tämä artikkeli onnistui tarjoamaan inspiraatiota jouluherkkujen suunnitteluun! Jos listalta puuttuu jokin perinnejälkkäri tai oma suosikkisi, kommentoi se alle, niin muutkin pääsevät nauttimaan siitä.
Lähteet
1. Heli Nieminen. (18.12.2015). Panettone ja pandoro, ihanat italialaiset joulukakut – mutta mitä eroa niillä on? Turun Sanomat. Viitattu 21.12.2023 https://www.ts.fi/ruoka/1283492922
2. History.com editors. (28.11.2023). Christmas Traditions Worldwide. History.com. Viitattu 21.12.2023 https://www.history.com/topics/christmas/christmas-traditions-worldwide
3. Katri Nisulan kolumnit. (20.11.2013). Missä ovat joulutortun juuret? Sveriges Radio Finksa. Viitattu 21.12.2023 https://sverigesradio.se/artikel/5709019
4. Ruokatieto. Talven ruokajuhlat. Viitattu 21.12.2023 https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/nykypaivan-ruokakulttuuri/talven-ruokajuhlat/
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
