Aasialaista ruokaa rakastetaan kaikkialla maailmassa. Etenkin japanilainen ruokakulttuuri on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen maailman makuhermoihin. Ruoka-aineiden tuoreus viehättää. Myös ruokaan liittyvää tapakulttuuria ja ruoanlaittotyyliä ihaillaan.
On kuitenkin hyvä muistaa, että aina japanilaiseksi mainostettu ravintola ei ulkomailla (lue: Japanin ulkopuolella) ole täysin autenttinen. Monia reseptejä on muunneltu sopimaan sen maan ruokamieltymyksiin. Tämä ei ole mitenkään poikkeavaa alalla. Onhan jopa suositun limsan Fantan resepti eri Suomessa kuin Yhdysvalloissa...
Jos mielii täysin aitoa ja alkuperäistä japanilaista ruokaa, on parempi ottaa suunta Japaniin. Tai valmistaa japanilaisista resepteistä ruokaa itse kotona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ravintolat huijaavat. He vain seuraavat asiakkaidensa mieltymyksiä pitääkseen ravintolansa menestyksekkäästi auki.
On huomioitava, että kaikki ei vain yksinkertaisesti toimi Suomessa. Me täällä länsimaissa esimerkiksi kartamme syömästä mitään mikä on vielä elossa. Jossain tapauksissa se on myös lain rajamailla. Sen sijaan Japanissa muun muassa elävien katkarapujen, mustekalan ja kalan syöminen on melko yleistä.
Toinen jopa kuvottavaksi kuvailtu eroavaisuus ruokakulttuureissamme on sisäelinten syöminen. Me länsimaissa emme yleensä syö eläinten elimiä tai silmämunia. Japanissa kalan silmämunat sekä eläinten päät ja elimet ovat enemmän kuin hyväksyttäviä ruokailtavaksi. Ne ovat osa jokapäiväistä ruokavaliota.
Jos puhutaan kestävämmistä ruokavalinnoista... eläimen syöminen hännästä päähän käy järkeen. Ehkä tästä tulee siis vielä trendi täällä länsimaissa missä jaksamme kyllä moralisoida muita maita (ja ihmisiä) ympäristöasioista.
Näiden erojen lisäksi japanilaista ruokakulttuuria on mukautettu ulkomailla muillakin tavoin. Tässä artikkelissa käymme läpi miten täällä kotimaassa ja Euroopassa syömäsi japanilainen ruoka eroaa aidosta paikallisesta japanilaisesta ruoasta.
Japanilaiset reseptit - suolalla vai ilman?
Lähes kaikki suomalaiset saavat liikaa suolaa ruokavaliostaan. On sanomattakin selvää, että rakastamme suolaista ruokaa. Sipsejä myöhäisen illan naposteltavana, poppareita leffateatterissa ja pitsaa perjantaisin.
Suolainen ruoka ei ole vain meidän suomalaisten juttu, vaan myös muualla länsimaissa "suositaan" suolaa. On vaikea löytää reseptiä, jonka yksi ainesosa suola ei olisi. Se on perusmausteemme, ja löytyy jokaisesta kodista.
Suola saattaa hyvin olla yksi syy, joka tekee japanilaisesta ruoasta niin houkuttelevaa meille. Tai ei suola, vaan pikemminkin sen puute. On kuitenkin syytä kysyä, että vastaako ulkomailla tehty japanilainen ruoka todella aitoa ja alkuperäistä japanilaisessa keittiössä valmistettua ruokaa? Vai onko sitä mukautettu maan mukaan? Saa vastaus kysymyksiisi, kokkauskurssi Helsinki.

Japanilainen ruoka on yleensä melko mietoa autenttisimmassa muodossaan. Sen aromit tulevat muun muassa soijakastikkeesta, mirinistä, etikasta, misosta ja ruoanlaittoon tarkoitetusta sakesta. Japanilainen kokki ei koe suolaa välttämättömyydeksi.
Toisaalta joissakin japanilaisissa ruoissa käytetyissä ainesosissa on luonnostaan suolainen maku. Dashi on japanilainen liemipohja, jota käytetään laajasti japanilaisessa keittiössä keittojen ja kastikkeiden valmistukseen sekä lihan haudutukseen.
Dashi koostuu kalahiutaleista ja merilevästä. Nämä kaksi ainesosaa yhdessä luovat vaikutelman suolasta, vaikka sitä ei niissä ole. Usein japanilaisessa ravintolassa täällä Suomessa on pöydässä suola- ja pippurisirottimet. Suosittelemme, että seuraavalla kerralla et käytä niitä vaan nautit aidosta ruoan mausta.
Kokkauskurssi yksityisopetuksessa Superprofilla!
Japanilaista ruokaa... isoina aterioina?
Japanilaiset suosivat pieniä annoksia. Tämän voi huomata jo heidän astioiden koosta. Pienet lautaset, pienet kulhot, pienet kupit ja niin edelleen. Etenkin japanilaiset riisiruoat, kuten donburi, tarjoillaan yleensä pienempinä annoksina kuin mihin me länsimaalaiset olemme tottuneet.
Ilman sen kummempia kaunistelematta todettakoon, että keskimääräinen länsimainen annoskoko riittäisi ihan hyvin kahdellekin yhden sijaan. Kaloreista puhumattakaan. Jotkut ateriat edustavat koko päivän suositeltua kalorien saantimäärää!

Tyypillinen japanilainen ateria, joka tarjoillaan ravintolassa Japanissa, koostuu yleensä pienestä kulhosta riisiä, kolmesta lisukkeesta ja pienestä miso-keitosta. Lisukkeet ovat yleensä sesongin tuotteita. Japanissa sesongin ruoka-aineksia suositaan ja esimerkiksi satokalenteria seurataan ympäri vuoden.
Suomessa tärkeämpää tuntuu olevan ajattelutapa; mahdollisimman paljon ja mahdollisimman halvalla. Ei ihme, että kaiken maailman perhepakkaukset sun muut ovat niin suosittuja kaupan valikoimasta. Tämä on toki taloudellisesti järkevää ostaa pienemmällä kilohinnalla.
Valitettavasti emme ole yhtä avoimia kokeilemaan uutta. Japanilaiset ajattelevat syömisen ennen kaikkea kokemuksena. Vastaava ajattelu puuttuu yleisellä tasolla Suomessa. Palataan vielä hetkeksi annoskokoihin ja kalorimääriin.
Tässä vertailun vuoksi länsimaissa tarjoiltavia ruokia verrattuna japanilaisiin versioihin.
- Tekka Maki, tonnikalarulla: 134 kaloria per annos
- Tonnikalarulla (länsimainen): 290 kaloria per annos
- Umekyu, valmistettu marinoiduista ume-hedelmistä ja kurkusta: 176 kaloria annosta kohti
- Dynamite roll (länsimainen), täytetty katkaraputempuralla ja monilla muilla ainesosilla: 310 kaloria per annos
- Natto, valmistettu muun muassa soijapavuista: 191 kaloria per annos
- Hämähäkkirulla (länsimainen), valmistettu leivitetystä ravusta, avokadosta ja kurkusta: 400 kaloria per annos
Eroavaisuudet jatkuvat loputtomiin. Esimerkiksi Kalifornian rullat, joita monet meistä sushin ystävistä rakastamme, eroavat suuresti Japanissa syötävästä sushista. Ensinnäkin, Kalifornian rullat täällä länsimaissa on rullattu "sisältä ulospäin". Näin nori eli merilevä jää riisin piiloon.

Kaikki nämä muutokset on tehty siksi, että japanilainen ruoka vetoaisi paremmin länsimaiselle yleisölle. Lisäksi rullaa voidaan päällystää muilla ainesosilla kuten paahdetuilla seesaminsiemenillä. Länsimaisessa sushissa on paljon muutakin "vikaa", jolle japanilainen nyrpistäisi nenää.
Täällä sushirullia on perinteisesti täytetty useilla ainesosilla. Niissä voi olla myös mausteita tai esimerkiksi majoneesia tai wasabia. Ja niissä on ehdottomasti hyödynnetty ainesosia, joilla ei ole mitään tekemistä sesongin kanssa.
Aidon ja autenttisen japanilaisen keittiön olennainen ominaisuus on, että se perustuu vahvasti tuoreisiin, paikallisesti hankittuihin sesongin omiin raaka-aineisiin. Suomessakin on olemassa satokalenteri, jonka suosio on pikkuhiljaa kasvamaan päin.
Kuuluuko liha japanilaiseen keittiöön?
Lyhyt vastaus; kyllä. Japanilainen ruoka ei suinkaan ole vain kasvisruokaa. Liharuoat kuuluvat japanilaisen keittiön valikoimaan ja tämä on mahtava uutinen kaikille liharuokia rakastaville. Japanilaiset hallitsevat monia eri tekniikoita lihan grillaamiseen, hauduttamiseen ja paistamiseen.

Japanilaisia pihviravintoloita pidetään omassa maassaan suuressa arvossa. Niitä pidetään erityisen hienostuneina ravintoloina. Mutta liha-ateriatkin ovat Japanissa pieniä. Japanilaisia suosittuja liharuokia ovat muun muassa:
- Gyukatsu, friteerattua lihaa.
- Karee raisu, curry-lihapata.
- Gyudon, liha-inkiväärikulho.
- Wagyu, maailman parasta (japanilaista) naudanlihaa.
- Sukiyaki, perinteinen pataruoka.
On myös monia ruokia, jotka länsimaissa mielletään japanilaisiksi liharuoiksi, mutta ovatkin jotain ihan muuta. Esimerkiksi teriyaki ei tarkoita kanaruokaa. Se itseasiassa viittaa ruoanlaiton tekniikkaan, jota kyllä hyödynnetään lihan grillaamisessa tai paistamisessa, mutta itse sana ei viittaa lihaan - etenkään kanaan.
Kana ei ole ylipäätänsä yleinen lihatuote Japanissa. Löydät harvoin paikallisen ravintolan ruokalistalta mitään kanaa sisältäviä aterioita. Jos jotain löytyy niin se on luultavasti joko kanakatsu tai kanasashimi. Molemmat näistä ovat tosin ruokia, jotka yleensä valmistetaan joko possun lihasta (katsu) tai kalasta (sashimi).
Kun japanilaista ruokaa tarjoillaan länsimaissa, sitä mukautetaan eniten mausteiden, annoskokojen ja ainesosien tuoreuden osalta. Myöskään japanilainen ruokakulttuuri tapoineen ei ole ottanut tuulta purjeisiin täällä Euroopassa. Japanissa ateriat katetaan tyylillä, josta voisimme täälläkin ottaa oppia!