Vaikka musiikin kenttä on ollut pitkään miesvoittoinen, suomalaiset naisartistit ovat sykähdyttäneet kuulijoita vuosikymmenten ajan. Katri Helenan herkkyys, Paula Koivuniemen rosoisuus ja Vicky Rostin energisyys ovat jääneet soimaan paitsi kaiuttimiin myös muistoihin!
Tämä artikkeli esittelee muutamia ikonisia naisartisteja, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaisen musiikin historiaan. Kuten aina, lista on täysin subjektiivinen. Ulkopuolelle jää siis monen monta laulajaa, ja omia suosikkeja voi ehdottaa kommenttikentässä!
Jos haluat kehittää omaa lauluääntäsi, kannattaa kokeilla laulutunnit – ne voivat avata uusia mahdollisuuksia.
1. Katri Helena
Katri Helena on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista naislaulajista – jo pelkästään myyntilukujen valossa: hän on levyttänyt yli 480 kappaletta, julkaissut 52 albumia ja kokoelmaa, ja hänen äänitteitään on myyty yli 1,5 miljoonaa kappaletta.
Katri Helenan levytysura alkoi vuonna 1963 vain 19-vuotiaana, ja heti seuraava vuosi toi mukanaan läpimurtohitin Puhelinlangat laulaa. Siitä alkoi pitkä putki suomalaisen iskelmäviihteen huipulla, jota siivittivät mm. Vasten auringon siltaa, Katson sineen taivaan, Anna mulle tähtitaivas ja Joulumaa.
Katri Helena on monelle suomalaisen iskelmän tunnusääni. Hänen heleä, tunnistettava äänensä ja tunteikkaat tulkintansa ovat löytäneet kuulijoita useammassa sukupolvessa, ja hän on yhä rakastettu esiintyjä niin keikkalavoilla kuin radiossakin.
Helsingin kehittynyt koulutustarjonta tarjoaa mahdollisuuden laajentaa laulutaitoja – tutustu laulutunnit Helsinki -vaihtoehtoihin.
2. Paula Koivuniemi
Kun puhutaan suomalaisen iskelmän naisäänestä, Katri Helena saa kovan haastajan Paula Koivuniemestä. Molempien urat alkoivat 1960-luvulla, kestivät pitkälle 2000-luvulle ja olivat täynnä hittikappaleita. Koivuniemen suosituimpiin kuuluvat mm. Aikuinen nainen, Sata kesää, tuhat yötä, Tummat silmät, ruskea tukka ja Kun kuuntelen Tomppaa.
Koivuniemen monipuoliseen uraan mahtuu myös pop- ja rockvivahteita, mikä on yksi syy pitkään suosioon. Käheän matalasta alttoäänestään tunnettu iskelmätähti valloitti Provinssirockin lavan vuonna 2008, jolloin hänen klassikkonsa löysivät uuden, nuoremman yleisön.
Koivuniemi on saanut urallaan lukuisia tunnustuksia, kirkkaimpana Iskelmä-Finlandia vuonna 2006. Hän jää historiaan yhtenä rakastetuimmista suomalaislaulajista, ja hänen äänensä tulee säestämään suomalaisten iloja ja suruja vielä pitkään.
Jos laulutaitosi kaipaavat uutta potkua, etsi itsellesi laulutunnit Tampere ja löydä uusi soundi.
3. Virve Rosti
Virve "Vicky" Rostin ura alkoi vain 15-vuotiaana, kun hän voitti Suomen Iskelmälaulumestaruuskilpailut vuonna 1974. Tämä tiesi paikkaa Dannyn kesäkiertueella, ja seuraavana vuonna julkaistiin hitit Kun Chicago kuoli ja Tuolta saapuu Charlie Brown.
Rostin ura ei kuitenkaan rakentunut pelkän iskelmän varaan. 1970-luku oli discomusiikin kulta-aikaa, ja Rostin Oon voimissain (käännöskappale Gloria Gaynorin I Will Survive -hitistä) ja Menolippu (Neil Sedakan One Way Ticket) täyttivät tanssilattiat innokkaista juhlijoista. Vicky toi suomalaiseen arkeen kansainvälistä discotunnelmaa – glitteriä, räväkkyyttä ja voimaannuttavaa energiaa.
Avioiduttuaan hän pyhitti 1980-luvun alun perhe-elämälle, mutta ura sai uuden nousun Sata salamaa -hitin myötä 1987. Pirteän energisen, punapäisen legendan ura täytti vuonna 2024 pyöreät viisikymmentä, ja menestyksekäs taival jatkuu yhä.
4. Kaija Koo
Kaija Koo aloitti uransa 1980-luvulla muun muassa Frederikin ja Kirkan taustalaulajana. Varsinainen läpimurto tapahtui toisen studioalbumin Tuulten viemää (1993) myötä: se palkittiin vuoden parhaana albumina, Kuka keksi rakkauden vuoden sävellyksenä ja Kaija itse vuoden naisartistina.
Tästä alkoi ura, joka etsii Suomessa vertaistaan. Seuraavat albumit Tuulikello, Unihiekkamyrsky, Operaatio jalokivimeri ja Tinakenkätyttö olivat kaikki menestyksiä, ja hittikimaralla höystetty ura on pysynyt elinvoimaisena aina 2020-luvulle saakka. Vapaa, Supernaiset, Kaunis rietas onnellinen – lista on pitkä ja yleisö onnellinen.
Kaija Koon salaisuus piilee paitsi tasaisessa hittituotannossa myös siinä, että hänen kappaleensa löytävät yhä uusia kuulijoita. Festari- ja keikkalavoilla näkee vierekkäin lapsia, nuoria, aikuisia ja senioreita – kaikki laulamassa mukana ja nauttimassa elämyksestä.
5. Tarja Turunen
Klassisesti koulutettu sopraano Tarja Turunen nousi koko Suomen – ja pian koko maailman – tietoisuuteen Nightwishin siivillä. Tuomas Holopaisen kipparoima yhtye oli etulinjassa luomassa modernia sinfoniametallia, eikä se olisi onnistunut ilman Turusen vaikuttavaa ääntä ja lavakarismaa.
Musiikkilehti Soundin lukijaäänestys valitsi Tarja Turusen vuoden 2002 parhaaksi suomalaiseksi laulajaksi ja ihanimmaksi ihmiseksi.
Turunen erotettiin Nightwishista vuonna 2005 väärinkäsitysten ja erimielisyyksien takia, mikä ei kuitenkaan himmentänyt hänen loistoaan. Upea ääni ja kyky tulkita suuria tunteita siivittivät hänet soolouralle ja takaisin kansainvälisille areenoille. Tarja Turunen onkin kiistatta yksi Suomen suurimpia naislaulajia, joka tasapainottelee taitavasti metallin, klassisen ja popin välillä.
Turun ammattimainen koulutus tarjoaa loistavia mahdollisuuksia, joten kannattaa kokeilla myös laulutunteja Turku.
6. Maija Vilkkumaa
Suomalainen naisrock kiteytyy monella tavalla Maija Vilkkumaahan. Hän on yksi Suomen eniten levyjä myyneistä artisteista, ja menestyksekäs ura on jatkunut jo 35 vuotta.
Vilkkumaan aktiiviura alkoi vuonna 1990 Tarharyhmä-yhtyeessä. Varsinainen läpimurto tapahtui seitsemän vuotta myöhemmin soolonimellä julkaistun Satumaa-tangon myötä. Tätä seurasi kolmen albumin putki, joka nosti Vilkkumaan suomalaisen rockin kärkeen:
- Pitkä ihana leikki (1999): mm. Satumaan-tango, Tähti ja Hiuksissa hiekkaa.
- Meikit, ketjut ja vyöt (2001): mm. Totuutta ja tehtävää ja Ingalsin Laura.
- Ei (2003): mm. Ei, Kristiina ja Mun elämä.
Vilkkumaa on voittanut uransa aikana useita Emma-palkintoja, Teosto-patsaan sekä sanottajille myönnettävän Juha Vainio -palkinnon. Hän edustaa laulajapolvea, joka ei vain laula vaan myös kirjoittaa musiikkia – Vilkkumaan tapauksessa musiikkia, joka resonoi vahvasti suomalaisen mielen- ja sielunmaiseman kanssa.
7. Jenni Vartiainen
Jenni Vartiainen kuuluu 2000-luvun suomalaispopin supertähtiin. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen Gimmel-yhtyeen mukana ja vakiinnutti paikkansa popin eturintamassa toisella soolosinglellään Ihmisten edessä vuonna 2007.
Ihmisten edessä -albumi ja sen nimikkokappale voittivat julkaisuvuonnaan Emma-palkinnot, eikä menestysputkelle ole tullut loppua. Seuraavalta Seili -albumilta löytyy suomalaispopin kenties paras neljän peräkkäisen kappaleen kimara: En haluu kuolla tänä yönä, Nettiin, Missä muruseni on ja Duran Duran.
Tämän jälkeen hittitehtailu rauhoittui hieman, mutta Terra ja Monologi -albumit keräsivät silti kiitosta. Vartiainen jäi vuonna 2018 perhesyistä tauolle ja palasi vuonna 2023 keikkalavoille osana Mestarit Areenalla -yhteiskiertuetta yhdessä Kaija Koon, Paula Vesalan ja Ellinooran kanssa.
8. Paula Vesala
Paula Vesala muodosti 2000-luvun alkupuolella puolet rakastetusta PMMP-duosta, mikä nosti hänet Suomen suosituimpien laulajien joukkoon: yhtye voitti yhteensä 9 Emmaa, ja Rusketusraidat, Joutsenet, Lautturi, Pikkuveli ja monet muut hitit vakiinnuttivat paikkansa suomalaisten soittolistoilla.
Kun PMMP lopetti vuonna 2013, Vesala jatkoi musiikin tehtailua soolona. Ensimmäiset singlet Tequila, Tytöt ei soita kitaraa ja Älä droppaa mun tunnelmaa keräsivät heti ylistyssanoja ja toivat hänelle vuoden parhaan albumin, kappaleen, naissolistin ja popin Emmat.
Sooloura nosti Vesalan entistä korkeammalle jalustalle. Hän on paitsi taitava laulaja myös monipuolinen artisti, joka yhdistelee rohkeasti poppia, rockia ja elektronisen musiikin elementtejä. Hän on kirjoittanut kappaleita monille eturivin artisteilla, ja hänet on palkittu Juha Vainio -sanoituspalkinnolla (2016) ja Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla (2019).
Kun saat tämän artikkelin luettuasi, Superprofilta löytyy vastaava katsaus mieslaulajista!
9. Alma
Alma kuuluu niihin harvoihin suomalaislaulajiin, jotka ovat onnistuneet lyömään läpi ulkomailla. Maailmanvalloitus alkoi heti debyyttisingleillä Karma ja Dye My Hair, jotka nousivat listoille muun muassa Suomessa, Britanniassa, Itävallassa ja Saksassa. Chasing Highs -hitin myötä vauhti vain kiihtyi.
Alma yhdistelee musiikissaan poppia, elektroa, soulia, indietä ja trappia, mistä syntyy rohkea ja kansainvälinen soundi. Hän on myös suorasukainen ja valloittava persoona, mikä tekee hänestä yhden uuden sukupolven jännittävimmistä tähdistä! Alma on palkittu lyhyen uransa aikana mm. vuoden tulokkaana, Vuoden vienti -Emmalla ja Kriitikoiden valinta -Emmalla.
10. Sanni
Sanni murtautui suomalaisen popin eturintamalle heti debyyttialbumillaan Prinsessoja ja astronautteja (2013), joka toi Emma-gaalassa vuoden naissolistin palkinnon. Pian tämän jälkeen Elovena-tyttö-look sai tehdä tilaa räväkämmälle tyylille, josta on kasvanut yksi artistin tavaramerkeistä.
Debyyttialbumia seurasi hittejä hitin perään:
- Kakkoslevyn 2080-luvulla nousi Suomen lataus- ja striimauslistojen kärkeen ja päätyi koko 2010-luvun suosituimmaksi radiokappaleeksi.
- Kolmannen Sanni-albumin Että mitähän vittua rikkoi lähes kaikki suomalaiset striimausennätykset ja herätti samalla keskustelua räväkästä kielenkäytöstä.
- Neloslevyn Pornoo-single jatkoi samaa rataa ja nousi single-, lataus- ja striimauslistojen kärkeen. Samalla Sannin tyyli kallistui yhä vahvemmin menevään ja kokeelliseen suuntaan.
Sanni ansaitsee paikkansa listalla pelkkien numeroiden valossa: hän on Suomen kuunnelluin naisartisti vuodesta 2016 lähtien, ja hänen statuksensa nuoremman sukupolven räväkkänä äänenä takaa suosion myös jatkossa.
Jäikö oma suosikkisi listan ulkopuolelle? Kommentoi alle!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
