Suomalainen musiikki on täynnä sielua, tarinoita ja tunnelmaa. Olipa kyse kaihoisista iskelmistä, kitaravetoisesta rockista tai tummasävyisestä metallista, suomalaiset miesäänet ovat soineet radiossa, keikoilla ja korvalappustereoissa vuosikymmenten ajan.
Esittelemme seuraavaksi heistä muutamia, joiden ääni on olennainen osa suomalaista mielenmaisemaa. Toinen artikkelimme keskittyy suomalaisyhtyeisiin, joten ethän pahastu, kun Gösta Sundqvist, Martti Syrjä ja Nipa Neumann loistavat poissaolollaan. Jos kuitenkin päätät pahastua, lisääthän edes kommentin, kuka ulkopuolelle jääneistä artisteista koki suurimman vääryyden!
Jos haluat kehittää omaa lauluääntäsi, voit kokeilla laulutunnit.
1. Olavi Virta
Lista on helppo aloittaa Olavi Virrasta, joka on nimetty suomalaisen musiikin suurimmaksi ääneksi. Virta levytti aikanaan yli 600 kappaletta, joista monet ovat suomalaisen iskelmän ikivihreitä – kirkkaimpana Hopeinen kuu, joka on äänestetty historian hienoimmaksi iskelmäksi.
Risaisessa perheessä kasvanut Olavi Virta oli musiikillisesti lahjakas nuori, joka levytti ensimmäisen kappaleensa Syysserenadin vuonna 1938. Ahkera musisointi ei keskeytynyt edes sotavuosina, vaan hän viihdytti rintamatovereita kitaransa kanssa.
Varsinainen läpimurto tapahtui sotien jälkeen. Virta levytti entistä ahkerammin ja innostui näyttelemisestä. Pian hän keikkaili ahkerasti ympäri maata, näytteli elokuvissa ja perusti samalla yrityksiä. Hurja suosio toi mukanaan hurjat tulot ja elämän, joka oli täynnä ylellisyyksiä – suuri asunto Kruunuhaassa, elektroniikkaa ja amerikanrautoja.
Vaikka uran loppupuolisko oli alkoholi- ja talousongelmien värittämä, Olavi Virta muistetaan Suomen iskelmähistorian ensimmäisenä supertähtenä – "Suomen Tangokuninkaana" – jonka Hopeinen kuu, Metsäkukkia, Kultainen nuoruus ja monet muut hitit soivat yhä.
2. Kari Tapio
Kari Tapio on niin ikään iskelmämusiikin legenda, joka muistetaan sinivalkoisesta äänestään. Tapio aloitti musiikkiuransa 1960-luvulla, mutta varsinaista läpimurtoa saatiin odottaa vuoteen 1976 ja Laula kanssain -singleen. Tätä seurasi Viisitoista kesää -hitti ja 1980-luvun alussa Olen suomalainen, josta kasvoi suomalaisuuden symboli.
Vaikka Kari Tapion tuotanto ei yllä tasaisuudeltaan suomalaislaulajien huipulle, sen kärki on sitäkin kirkkaampi: Olen suomalainen, Juna kulkee ja Myrskyn jälkeen kuuluvat kaikki suomi-iskelmän kaanoniin. Kappaleille on tyypillistä suomalainen kaiho, syvällinen tulkinta ja tarttuvat melodiat.
Tapion elämä ei ollut vaikeuksia vailla, ja hän kamppaili niin alkoholin kuin mustasukkaisuuden kanssa. Haasteista huolimatta hän oli päättäväinen oppimaan virheistään, mikä vain vahvisti suosiota. Loppupeleissä suosio kiteytyy kuitenkin ikoniseen musiikkiin, josta 21 kultalevyä, 8 platinalevyä ja yksi tuplaplatina puhuvat puolestaan.
Jos olet Helsingissä ja haluat kehittää lauluääntäsi, suosittelemme tarkastelemaan laulutunnit Helsinki.
Jos tämä artikkeli jättää nälkäiseksi, Superprofilta löytyy samanlainen katsaus suomalaisista naislaulajista!
3. Kirka
Kirill ”Kirka” Babitzin on jäänyt monen suomalaisen mieleen miellyttävästä raspistaan ja tuuheasta tummasta tukastaan. Hän oli maahanmuuttajaperheen poika, joka jätti koulut kesken, otti lainaa ja osti itselleen lauluvehkeet. Tämä aiheutti perheessä kauhistusta, sillä pitkätukkarokkarit pääsivät 60-luvun Suomessa harvoin pitkälle.
Kirkan kohdalla satsaus kannatti, sillä se vei hänet Dannyn kesäkiertueille ja sen siivittämänä soolouralle. Heti ensimmäisenä soolovuonna 1967 ilmestyi läpimurtohitti Hetki lyö ja vuosikymmenen vaihteen jälkeen mm. Leijat sekä Varrella virran.
Rokkikukon elämään mahtui suuria suunnitelmia ja suuria menoja, mikä ajoi Kirkan pahoihin verovelkoihin. Miljoonavelat ja sossun tiski eivät kuitenkaan pysäyttäneet häntä, vaan hän ponnisti uudestaan suomalaisen musiikin huipulle 80-luvun lopulla.
Jos asut Tampereella ja haluat kehittää omaa ääntäsi, voit kokeilla laulutunnit Tampere.
4. Juice Leskinen
Juice Leskinen nousi koko kansan tietoisuuteen vuonna 1974 Juice Leskinen & Coitus Int-kokoonpanon singlellä Marilyn/Einarin polkupyörä. Tätä seurasi yli 30 vuoden ja yli 30 levyn ura, joka muovasi Juicesta suomalaisen rock-musiikin isähahmon.
Juice jäi monen mieleen nerokkaana lyyrikkona. Haitarin yhdessä päässä ovat Viidestoista yö ja Musta aurinko nousee, joiden monitulkintaisuus haastaa aivonystyröitä ja tulkintoja yhä – toisessa Ilomatsin ja Keskitysleirin ruokavalion piikittelevyys ja suorasukaisuus, joka ei kuvia kumarrellut:
Miksi kylmää tarjotaan vain kättä nyt?
Hoi, hoi, hoi, on äly jättänyt
Ei voi virkavaltaa muuten opettaa
Kuin viedä saunan taakse ja lopettaa
Juice herättikin ihastusta ja vihastusta. Kielellisesti hän oli aikaansa edellä ja uskalsi kirjoittaa ravisuttavia tekstejä. Lähipiiri muistaa hänet myös sydämelisenä ystävänä. Vaikka kamppailu kuningas alkoholin kanssa verotti uran ehtoopuolta, Juice jätti kappaleillaan syvän ja pysyvän jäljen suomalaisen rockin historiaan.
5. Hector
1960-luvun alkupuolella suomirock keskittyi käännöskappaleisiin ja kansainvälisten perinteiden mukailuun. Vuonna 1965 uransa aloittanut Heikki "Hector" Harma on Juicen tapaan pioneeri, joka näytti suuntaa tekstivetoiselle rockille.
Hectorin toista sooloalbumia Herra Mirandosia (1973) on kuvailtu sukupolvikokemukseksi. Asfalttiprinssi ja Olen hautausmaa olivat molemmat hittejä, mutta Lumi teki enkelin eteiseen toimi pääsylippuna tähtiin. Levy keikkui albumilistan kärjessä kuukausikaupalla, ja sen onnistui syrjäyttämään vasta Hectorin seuraava albumi Hectorock I (1974).
Kestosuosikiksi Hector nousi 80- ja 90-lukujen taitteessa. Tältä ajanjaksolta muistetaan erityisesti hitit Juodaan viinaa ja Yhtenä iltana. Hittitehtailu jatkui 2000-luvulle Kuunnellaan vaan taivasta -kappaleen myötä, ja vuonna 2014 julkaistu Hauras-albumi nousi sekin albumilistan kärkeen.
Hectorin pitkä ja arvostettu ura nojaa kykyyn kirjoittaa koukuttavia kappaleita suomalaisuudesta, yhteiskunnasta, rakkaudesta ja kuolemasta – teemoista, jotka puhuttelevat yhä uusia sukupolvia ja kantavat aikakausien yli.
6. J. Karjalainen
Debyyttialbuminsa vuonna 1981 julkaissut J. Karjalainen on ollut vuosikymmenten ajan Suomen suosituimpia artisteja. Hän yhdistelee bluesia, rockia ja poppia tavalla, joka on turvallinen mutta samaan aikaan raikas ja mielenkiintoinen. Lämmin ja kevyen raspinen ääni on myös tunnetta täynnä.
J. Karjalaisen nousukiito alkoi vuonna 1985 Doris-kappalesta. Tätä seurasi monen monta albumia ja biisiä, jotka kuuluvat suomalaisen poprockin kirkkaimpaan kärkeen: Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään, Telepatiaa, Hän, Villejä lupiineja, Meripihkahuone…
J. Karjalaisen tekstit käsittelevät suomalaista mielenmaisemaa, rakkautta ja nostalgiaa – arkisia hetkiä kauniissa paketissa. Pitkän uran taustalla on kyky kasvaa ja kehittyä: alkuvaiheen blues-, folk- ja kantrivaikutteet ovat muovautuneet yhteen popin ja rockin kanssa, mutta musiikin ydin on säilynyt samana – aitona ja lämpimänä.
7. Ismo Alanko
Ismo Alanko nousi 70- ja 80-lukujen taitteessa suuryleisön suosioon Hassisen Koneen nokkamiehenä. Joensuulaisen ompelukoneliikkeen nimeä kantanut ryhmä yhdisteli taitavasti energistä punkkia, uuden ajan rockia ja runollisen surrealistisia tekstejä.
Hassisen Koneen tarina tuli päätökseen vain kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen Alanko perusti Sielun Veljet, mikä merkkasi siirtymistä entistä tummempaan, raskaampaan ja kokeellisempaan soundiin. Tätä seurasi tukku keskenään erilaisia soololevyjä, kuten Kun Suomi putos puusta (1990) ja Taiteilijaelämää (1995), jotka sementoivat Alangon paikan suomirockin runoilevana rokkikukkona.
Alangon soolotuotantoon mahtuu rockin ja punkin lisäksi elektropoppia, iskelmää, tanssimusiikkia ja lastenmusiikkia, mikä on yksi syy pitkään suosioon. Hän on uskaltanut rikkoa genrerajoja ja inspiroinut monia sukupolvia muusikoita. Kaiken kruunaa Rappiolla, Peltirummun ja Taitelijaelämän kaltaiset hitit, jotka kuuluvat suomirockin kaanoniin.
8. Ville Valo
Ville Valon maailmanvalloitus alkoi vain 15-vuotiaana, kun hän perusti His Infernal Majestyn kavereidensa kanssa Helsingin Oulunkylässä 1991. Debyyttialbumi Greatest Lovesongs Vol. 666 (1997) sai heti suurta huomiota Suomessa, mutta maailmalle rakkausmetalli levisi kunnolla kakkosalbumin Razorblade Romance (1999) myötä.
Seuraavat kaksi albumia tekivät HIMistä Suomen suosituimman vientituotteen, ja menestys ulottui aina Yhdysvaltoihin saakka. Brittiläinen Metal Hammer -lehti valitsi Valon vuoden 2004 parhaaksi rokkitähdeksi, ja hänet on valittu useaan otteeseen myös maailman parhaaksi metallilaulajaksi.
Vuosi 2017 merkkasi HIM-uran päätöstä, mutta Valo ei jäänyt laakereilleen lepäämään. Hän jatkoi keikkailua legendaarisen Agents-kokoonpanon kanssa ennen soolouraa, jonka ensimmäinen kokopitkä Neon Noir julkaistiin 2023.
Levyn myötä Valo nousi jälleen kansainvälisille estradeille, muun muassa maailman suurimmalle metallifestivaalille Wacken Open Airiin. Saammekin toivottavasti nauttia Valon valloittavasta baritonista vielä pitkään!
9. Anssi Kela
Anssi Kela kuuluu kiistatta 2000-luvun suurimpien suomalaismuusikoiden joukkoon, mutta matka huipulle on ollut mutkia täynnä. Muusikkoperheessä kasvanut Kela aloitti musisoinnin nuorena ja perusti vuonna 1986 Yhdeksäs Hetki -yhtyeen vain 13-vuotiaana.
Vuonna 1993 yhtye tunnettiin Pekka ja Susi -nimellä, ja se voitti Rock SM -musiikkikilpailun kappaleellaan Karhun elämää. Tämä enteili hyvää tulevalle debyyttialbumille, joka sai kuitenkin valjun vastaanoton. Yhtye hajosi vuonna 1999 musiikillisiin erimielisyyksiin.
Kela alkoi kirjoittaa kappaleita puhtaalta pöydältä ja suoraviivaisemmin. Tämä kannatti, sillä debyyttialbumi Nummela nousi 2000-luvun myydyimmäksi albumiksi Suomessa. Se muistetaan nimikkokappaleen lisäksi erityisesti hiteistä Mikan faijan BMW, Puistossa, Kaksi sisarta ja Milla.
Rakettimainen läpimurto sai kuitenkin seurakseen synkemmän jakson: Kela oli lähellä halvaantua F3-luokan auto-onnettomuudessa, eikä seuraavat levyt löytäneet (1972-hittiä lukuun ottamatta) yleisöään Nummelan tavoin. Moni olisi antanut periksi, mutta Kela löysi uuden vaihteen – otti etäisyyttä ja aloitti taas puhtaalta pöydältä.
Vakava folk-kerronta oli Levoton tyttö -sinkulla (2013) tipotiessään, ja tilalle oli tullut menevä kasaripoljento. Riskinotto kannatti, sillä kappaleesta tuli yksi Kelan uran suurimpia hittejä. Näin hän oli takaisin suomirockin huipulla.
Jos olet Turussa ja etsit keinoa kehittää laulutaitojasi, suosittelemme etsimään laulutunteja Turku.
Tiedetään! Yllä oleva listaus ei ole trendikkäimmästä päästä – artisteista nuorin aloitti jo kasarilla! Artistien merkittävyyden ja "parhauden" ymmärtäminen vaatii kuitenkin aikaa. Palataan siis asiaan 2030- tai 2040-luvulla ja katsotaan, miten arvokkaasti tämä lista on vanhentunut.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
