Heprean kieli on yksi seemiläisistä kielistä yhdessä muun muassa aramean ja arabian kielen kanssa. Heprean tunnetaan Israelin virallisena kielenä, ja se kietoutuu vahvasti juutalaisuuteen. Sillä onkin mielenkiintoinen ja monivaiheikas historia, joka yllättää meistä monen.
Toisin kuin monet indoeurooppalaiset kielet, heprean kielessä ei käytetä meille tuttua latinalaista aakkostoa. Hepreaa myös luetaan päinvastoin eli oikealta vasemmalle. Se ei olekaan suomalaisnäkövinkkelistä helpoin mahdollinen kieli, mikä vaatii opiskelijalta oikeanlaista motivaatiota.
Motivaattorina voi toimia esimerkiksi Israelin-matka tai uskontoon liittyvät syyt. Opiskeluinto voi kummuta myös pelkästä kiinnostuksesta, ja mikäs sen kiinnostavampaa kielihistoria! Käymme tässä artikkelissa läpi
- heprean kielen syntyä
- sen tuhoa ja
- uudelleen syntymistä.
Heprean kielen synty
Heprean kieli on yksi maailman vanhimmista yhä puhutuista kielistä. Joissakin listauksissa se on ensimmäisenä, toisissa hieman jäljempänä. Varmaan kuitenkin on, että heprean kieli asettuu viiden vanhimman elossa olevan kielen joukkoon. Heprea onkin oikea kielten tutkijoiden aarreaitta!
Vaikka heprean kielen kehityksen voi jakaa selkeisiin aikakausiin ja kehitysaskeliin, monet nykyheprean puhujat ymmärtävät ns. vanhaa hepreaa. Esimerkiksi uskonnolliset kirjoitukset ovat edelleen "vanhalla" heprean kielellä. Muista vanhoista kielistä heprea muistuttaa eniten arameaa, jota puhutaan mm. Syyriassa ja Irakissa.
Heprean kieli yhdistetään usein juutalaisiin, jotka käyttävät sitä uskonnollisena kielenään. Ei ole kuitenkaan löydetty todisteita, että heprean kieli olisi syntynyt nimenomaan juutalaisten tai edes aikansa israelilaisten keskuudessa. Todennäköisempää on, että he omaksuivat kielen tuhansia vuosia sitten Jerusalemin ympäristössä eläneiltä kanaanilaisilta heimoilta.
Heprea oli alun perin ennen kaikkea kirjakieli, jolla kirjoitettiin heprealaisen Raamatun (Tanakin) ensimmäinen osa Toora sekä sen tulkintaan liittyvä pyhä kirja Talmud. Nämä teokset on ajoitettu noin parin tuhannen vuoden taakse, aivan ajanlaskun alkuaikoihin. Kirjoitettu heprea on siis aina ollut etusijalla sen puhumiseen nähden.
Heprean kielen katoaminen
Koska heprean kieli eli ennen kaikkea teksteissä, sen puhekieli oli vaarassa kadota, kun juutalaiset hajaantuivat ajanlaskun alkupuolella ympäri maailmaa (diaspora). Sille olisi voinut käydä kuin latinan kielelle, jota käytetään enää vain teksteissä. Näin saattoi itseasiassa käydäkin: joidenkin teorioiden mukaan heprea puhekieli "katosi", ainakin äidinkielen tasoisena.
Heprean puhekieli onkin harvoja tapauksia, joissa lähes täysin kuihtunut kieli on elvytetty uudestaan käyttöön onnistuneesti. Heprean kielen elvytys aloitettiin jo 1700-luvulla, ja se jatkui aina läpi 1800- ja 1900-lukujen. Kyseessä oli vuosisatojen aikainen projekti, johon liittyy monenlaisia käänteitä.
Voidaan kysyä, olisiko heprean kieli säilynyt puhekielenä ilman Israelin valtion syntyä? Tarve yhteiselle kielelle on ollut merkittävässä osassa heprean kielen elpymistä pitkällä tähtäimellä. Lisäksi toisen maailman sodan aikaiset tapahtumat vähensivät juutalaisten toisen puhutun kielen jiddišin suosiota. Tämä johtui siitä, että jiddiš pohjautui osin saksan kielelle.
On kuitenkin hyvä huomioida, että heprean kieli olisi tuskin koskaan kadonnut kirjakielenä, sillä juutalaisuus on yksi isoimmista uskonnoista, ja sen pyhät tekstit ovat aina olleet hepreaksi. Hyvä esimerkki tästä on heprealainen Raamattu Tanak ja sen kolme osaa: Toora, Nevi’im ja Ketuvim ("toora, profeetat ja kirjoitukset").
Heprean kielen uudelleensyntyminen
Heprean kielen puhujia on tänä päivänä arviolta yhdeksän miljoonaa. Äidinkielenään sitä puhuvia on huomattavasti vähemmän, noin viisi miljoonaa, eikä puhujien määrä ole juurikaan kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Ennen vuosituhannen vaihdetta kasvu oli kuitenkin nopeaa: vuonna 1998 heprean kielen puhujia oli vain viisi miljoonaa – sata vuotta aiemmin 1900-luvun alkupuolella puolestaan alle 35 000! Heprean kielen elvyttäminen ja jopa räjähdysmäinen kasvu ovatkin yksi kielihistorian merkittävimmistä tarinoista.
Kuten kaikki kielet, myös heprea kehittyy jatkuvasti. Kieleen tulee uusia sanoja, lainasanoja, fraaseja ja muita kielen elementtejä. Myös ääntäminen on muuttunut vuosien varrella: esimerkiksi kirjaimet ח (Het) ja כ (Kaf) äännetään hepreassa tätä nykyä samalla tavalla, kun taas arabiassa vastaavien kirjainten äänneasu on pysynyt toisistaan erillään.
Tämä voi olla ilouutinen kaikille heprean kieltä opiskeleville, koska kirjainten ääntäminen aiheuttaa monille harmaita hiuksia! Kyseessä on niin sanottu kurkkuäänne, johon törmää Euroopassa puhutuista kielistä vain hollannissa.
Tässä uusille heprean opiskelijoille suunnattu video, jolta voi bongata äänteen (ja paljon muuta):
Heprean kieli nykypäivänä
Heprean kielen puhujia löytyy ympäri maailman. Suurin osa heistä asuu Israelissa, jossa heprean kieli on virallinen kieli ainoana maailmassa. Seuraavaksi eniten puhujia löytyy Palestiinan puolelta, jossa se ei ole kuitenkaan ensisijaisesti käytetty kieli. Israelissa kouluissa opetetaan heprean lisäksi pakollisena kielenä arabian kielen perusteet.
Heprean kielen puhujia löytyy paljon myös Yhdysvalloista, reilut 200 000 ihmistä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että etenkin monet juutalaiset osaavat jonkin verran hepreaa, vaikka se ei kuuluisi heidän yleisesti puhumiin kieliin. On siis mahdollista, että alemman tason heprean kielen osaajia on maailmalla huomattavasti enemmän.
Nykyään puhuttua hepreaa kutsutaan nykyhepreaksi. Lisäksi olet saattanut kuulla puhuttavan muinaishepreasta, vanhan testamentin hepreasta tai keskiajan hepreasta. Tätä voi tietyiltä osin verrata tuhansia vuosia vanhan suomen kielen ja nykysuomen eroihin. Tilanne on tosin siinä päinvastainen, että suomen kieli eli ennen kaikkea puheessa ennen kirjakielen kehitystä.
Myös Suomesta löytynee heprean kielen puhujia, mutta tuskin enempää kuin yksittäisiä satoja. Tilastokeskuksen puhujamäärissä listan viimeisenä olevalla tamilin kielellä on Suomessa 2795 puhujaa (2022). Muut tätä pienemmät kielet on niputettu yhteen, joten tarkkoja lukuja heprean kielen osalta ei ole.
Suomen juutalaisiin seurakuntiin kuuluu arviolta tuhat ihmistä, joista osa osaa todennäköisesti hepreaa. Suomeen on myös muuttanut heprean kieltä puhuvia ihmisiä, erityisesti Israelista. Heistä kaikki eivät kuitenkaan puhu äidinkielenään hepreaa, sillä noin puolella israelilaisista on jokin muu äidinkieli. Tämä johtuu Israelin valtion nuoresta iästä ja väestön monipuolisesta kaksikielisyydestä.
Heprea on monella tapaa kiehtova kieli. Tiesitkö esimerkiksi, että hepreassa ei ole yhtään vokaalia? Kielessä on 22 aakkosta, jotka ovat kaikki konsonantteja. Hepreaa myös luetaan oikealta vasemmalle, ja se oli kreikan ja aramean ohella yksi Raamatun alkuperäiskielistä.
Nykyään heprean kieltä opiskelevat monet eri taustoista tulevat ihmiset. Syitä opiskelulle on varmasti lähes yhtä monta kuin sen opiskelijoita. Myös sinä voit aloittaa heprean kielen opiskelun, ja opiskelumahdollisuuksia on sekä Suomessa ja ulkomailla. Heprean kieli ei ole lainkaan niin vaikea oppia, mitä usein kuvitellaan.
Heprean kielen opiskeluun saa apua, tukea ja asiantuntevaa opetusta Superprofin yksityisopettajilta. Opetus tai vähintään yhdessä oppiminen on tärkeä osa kielten opiskelua, jotta keskustelu- ja kuuntelutaidot kehittyvät yhdessä lukemisen ja kirjoittamisen kanssa. Kieli on aina lopulta ihmisten välinen kommunikoinnin tapa!
Lähteet
- Helsingin Juutalainen Seurakunta. https://jchelsinki.fi/ (Viitattu 28.8.2023)
- Jewish Virtual Library. Academy of Hebrew Language. https://www.jewishvirtuallibrary.org/academy-of-the-hebrew-language (Viitattu 28.8.2023)
- Larsen, Mille. AutoLingual. https://autolingual.com/arabic-vs-hebrew/ (Viitattu 28.8.2023)
- Pasman, Amit. Hebrew Advanced. Living Language, 2013.
- Tilastokeskus. Vieraskieliset, 2022. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html (Viitattu 28.8.2023)
- Yang, Allie. National Geographic. Hebrew wasn’t spoken for 2,000 years. Here’s how it was revived. https://www.nationalgeographic.com/history/article/hebrew-wasnt-spoken-for-2000-years-heres-how-it-was-revived (Viitattu 28.8.2023)
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
Ai että!
Olipa eritäin hyvä teksti juuri minun tarpeeseeni Emilia. Minua kiinnostaa lähes kaikki tässä maailmassa ja nyt halusin tietoa seemiläisistä kielistä taustaksi professori Hannu Juusolan kompetenssiin asiantuntijana. Heprea on minulle täyttä hepreaa enkä aio (luultavasti) siihen enempää perehtyä, mutta tämän artikkelin ansiosta arvelen olevani paljon ymmärtävämpi kielestä. Erityisesti myös se, että seemiläisiin kieliin kuuluu sekä heprea että arabia. Teksti oli juuri sopivan tasapainoinen sisällöltään pikalukuun. Jos epäilet taitojasi, osaat erinomaisesti! Rakastan nettiä (73 v), varsinkin juuri tällaisten tietoiskujen vuoksi. Enkä kommentoi usein.
Hei Kari! Kiitos kommentistasi. Tosi mukava kuulla, että pidit artikkelistamme näinkin paljon. :)