Aktivismista tulee nopeasti mieleen hyvät tarkoitusperät ja määrätietoinen vaikuttaminen yhteiskunnan hyväksi. Haktivismi on nimitys aktivismille, jota tehdään hakkeroinnin keinoin. Aktivismin tarkoitus on saada aikaan muutosta tai herättää huomiota aktivistin tärkeäksi kokemaan asiaan.
Eettinen hakkerointi viittaa valkohattuhakkereiden harjoittamaan hakkerointiin. Valkohattuhakkerit ovat niin sanotusti hakkereiden "hyviksiä". Yleensä hakkerointi mielletään laittomaksi toiminnaksi, josta on vain haittaa. Maallikot eivät näe hakkeroinnin harmaan eri sävyjä.
Valkohattuhakkerit ja haktivistit eivät ole sama asia. Ne ovat täysin eri hakkeriryhmiä, joilla voi toki olla päällekkäisyyksiä hakkeroinnin keinoissa ja tavoitteissa. Muita hakkeriryhmiä ovat muun muassa mustahattuhakkerit, punahattuhakkerit ja sinihattuhakkerit. Kaikilla on omat motiivinsa hakkeroinnille.
Tässä artikkelissa perehdymme haktivismin ja eettisen hakkeroinnin eroavaisuuksiin. Lisäksi haluamme tuoda esiin myös hakkeroinnin hyödyllisen puolen, josta on apua koko yhteiskunnalle. Kaikki hakkerointi ei suinkaan ole vain pahasta, ja hyvää hakkerointia tapahtuu myös Suomessa.
Mitä eroa on haktivisteilla ja valkohattuhakkereilla?
Suuren yleisön korvaan haktivismi ja eettinen hakkerointi saattaa kuulostaa äkkiseltään samalta asialta. Haktivismi on aktivismia hakkeroimalla. Aktivismilla ajetaan muutosta poliittiseen tai muuten yhteiskunnalliseen asiaan. Se voi liittyä esimerkiksi ihmisoikeuksiin tai luonnonsuojeluun.
Koska kyseessä on ennen kaikkea jonkin poliittisen asian ajaminen, on haktivismista montaa mielipidettä. Jokaisella on omat poliittiset näkemyksensä eri asioihin, joten yksilöstä riippuen haktivismi voi kulloinkin olla positiivista tai negatiivista. Myös haktivismin keinoilla on väliä.
Osa ei hyväksy tietyillä keinoilla toteutettua haktivismia, vaikka olisikin sen tarkoitusperien kanssa samaa mieltä. Haktivismia voidaan harjoittaa laittomin keinoin. Toisaalta myös esimerkiksi propaganda on omanlaistaan aktivismia. Mikään aktivismi tai haktivismi ei mustavalkoisesti ole joko hyvä tai huono asia.
Valkohattuhakkereiden harjoittama eettinen hakkerointi ei ole aktivismia vaan luvallista hakkerointia hyvällä tarkoituksella. Valkohattuhakkerin on saattanut palkata organisaatio itse hakkeroimaan heidän omiin järjestelmiin, jotta esimerkiksi haavoittuvuudet voidaan löytää ja korjata ajoissa.
Haktivisteilla harvemmin on lupaa hakkeroitua yhtään minnekään vaan se tehdään huomion herättämiseksi tai muutoksen ajamiseksi ilman mitään valtuuksia. Hakkerointia tällä tavoin ei myöskään voi laskea kansalaistottelemattomuudeksi, mikä on tyypillinen perinteisen aktivismin keino.
Haktivistien tarkoitus on usein hyvä, vaikka joskus tämä tarkoitus pyhittää keinot. Molemmat hakkeriryhmät noudattavat pääsääntöisesti hakkeroinnin eettisiä periaatteita. Yksilöille mittavaa vahinkoa tekevien kyberhyökkäysten taustalla ovat muut hakkeriryhmät, usein mustahattuhakkerit.
Hakkereiden eettiset periaatteet
Vaikka ei uskoisi, on myös hakkereilla omat periaatteensa. Siinä missä muissakin ihmisryhmissä, osa noudattaa sääntöjä ja osa ei. Hakkereiden etiikka tai periaatteet voidaan jakaa kahteen osioon.
- Hakkerien velvollisuus on edistää vapaata tiedonjakoa, verkon avoimuutta ja desentralisaatiota.
- Hakkerointi on sallittua omaksi iloksi, tutkimustarkoituksessa sekä yhteiskunnallisen hyödyn saavuttamiseksi. Hakkerointi ei ole ok jos sillä aiheutetaan vahinkoa (paitsi jos hyöty nähdään suuremmaksi) tai haetaan rikoshyötyä itselle.
Kuulostaa päällisin puolin hyvältä, eikös? Siihen periaatteet eivät ota kantaa, onko hakkerointi laitonta vai laillista. Myöskin tarkoitus pyhittää keinot -ajattelumalli on vähintääkin kyseenalainen. Ja selvää on se, että mustahattuhakkerit eivät näitä periaatteita pahemmin noudata.
Esimerkiksi Suomessa monelle ihmiselle vahinkoa aiheuttanut Vastaamon tietomurto sekä muun muassa siihen liittyvät verkossa tapahtuneet kiristykset ovat kaukana kaikista hakkereiden periaatteista - eettisestä toiminnasta puhumattakaan.
Hakkereiden etiikka ei ota kantaa asioiden laillisuuteen. Etiikka ylipäätänsä viittaa moraalikäsitykseen ja siihen mitä ihmiset (tai tietyn ihmisryhmän jäsenet) kokevat oikeaksi ja vääräksi. Se perustuu filosofiseen pohdintaan ennemmin kuin yhteiskunnan sääntöihin. Hakkereiden periaatteet ovat universaaleja.
Monet hakkeriryhmät ovat kansainvälisiä. Ihan jo siitä syystä, että hakkereiden sijainnit ovat usein hämärän peitossa. Tunnettu hakkeriryhmä Anonymous on julistanut sodan terrorismia vastaan. Tätä moni tuskin näkee pahana asiana, vaikka keinot eivät olekaan täysin laillisia.
Anonymous hakkeriryhmän jäsenet ovat muun muassa ryhtyneet hakkeroimaan terroristiryhmien sosiaalisen median tilejä ja poistamaan heidän propagandasivustojaan. Ajoittain vaikuttaa siltä, että he onnistuvat tässä paremmin kuin sosiaalisen median alustojen todelliset omistajat - ainakin mitä tulee vaarallisten tilien poistamiseen.
Hakkerit Suomessa
Kyberhyökkäyksiä, hakkerointia ja tietoturvaongelmia tapahtuu joka ikinen päivä kaikkialla maailmassa. Hakkerointi ei ole paikallista tekemistä, ja suurin osa Suomeen kohdistuva hakkerointi tulee ulkomailta. Toisaalta hakkereita toimii Suomessakin satojen ellei tuhansien yritysten IT-osastoilla päivittäin.
Monet hakkerit ovat työkseen ohjelmoinnin ja tietotekniikan asiantuntijoita. Suurin osa omilla kasvoillaan tunnetuista hakkereista on IT-alan huippuosaajia - ja lähestulkoon aina valkohattuhakkereita. Viime vuosina Suomessa tunnetuksi tullut mustahattuhakkeri on Aleksanteri Julius Kivimäki.
Kivimäki on tuomittu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa muun muassa törkeästä tietomurrosta, törkeästä kiristyksestä ja törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Tuomio liittyy yhteen isoimpaan Suomessa tapahtuneeseen tietomurtoon, Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon.
Palataan kuitenkin vielä muiden hakkereiden esiin tuomiseen. Mielestämme hyvää tekevät ja hakkeroinnillaan yhteiskuntaa auttavat hakkerit ansaitsevat enemmän huomiota kuin pahantahtoisesti muille vahinkoa tuottavat hakkerit.
Esimerkiksi Yle on tehnyt hakkerointiin liittyvän dokumenttisarjan yhdessä kolmen ammattihakkerin kanssa. Dokumenttisarjan tavoite on jakaa tietoa tietoturvariskeistä ja täten myös auttaa ehkäisemään hyökkäysten kohteeksi joutumista.
Lisäksi haluamme mainita amerikansuomalaisen hakkerin Linus Torvaldsin, joka on myös kuuluisan Linus-käyttöjärjestelmäytimen kehittämisen isä. Ja jos mielikuvasi hakkerista on hyvin miesvaltainen, anna meidän rikkoa myös hieman tätä stereotypiaa...
Oona Räisänen on yksi tunnetuimmista suomalaisista hakkereista. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa radiosignaaleihin liittyvistä hakkerointiprojekteistaan. Hän on myös ollut puhujana kansainvälisessä hakkeriyhteisön konferenssissa.
Eettisen hakkeroinnin hyödyt
Eettinen hakkerointi on tietoturvallisuuden kulmakivi. Ilman valkohattuhakkereita tulisivat erilaiset haavoittuvuudet ennemmin tai myöhemmin muiden hakkeriryhmien löytämiksi. Eettisen hakkeroinnin avulla pidetään huolta kyberturvallisuudesta ja ehkäistään vahinkoa aiheuttavia tietomurtoja.
Eettistä hakkerointia tekevät valkohattuhakkerit, jotka ovat yleensä joko organisaation omilla palkkalistoilla tai työskentelevät freelancereina. Heidän tehtävänsä on löytää haavoittuvuuksia ja auttaa organisaatioita pitämään huolta kyberturvallisuudesta.
Nimitys valkohattuhakkeri on peräisin vanhoista länsimaisista elokuvista, joissa niin sanottu "hyvis" pukeutui aina valkoiseen. Eettiset hakkerit toimivat aina luvan kanssa ja esimerkiksi murrettavan järjestelmän omistajan pyynnöstä.
Eettisellä hakkeroinnilla et tule tehneeksi vain hyvää vaan voit myös rakentaa menestyksekkään työuran ja tienata yli suomalaisen mediaanin. Osaaville eettisille hakkereille on aina kysyntää maailmassa, joka on yhä enemmän verkon varassa.
Eettisenä hakkerina voi toimia sivutoimisestikin. Monilla yrityksillä on englannin kielen termillä kutsuttuja bug bounty -ohjelmia, jossa valitut hakkerit saavat omalla ajallaan yrittää etsiä jaetusta koodista haavoittuvuuksia ja muita ongelmia. Palkkiota maksetaan löytöjen perusteella.
Haluaisitko oppia koodaamaan ja tutustua hakkeroinnin perusteisiin? Superprofin kautta löydät alan ammattilaisia, jotka opettavat mielellään kaiken tasoisia koodareita yksityistuntien avulla. Koodaaminen on oiva vaihtoehto työuralle tai mielekäs harrastus vapaa-ajalle.
Koodaamisen yksityisopetus sopii myös jo kokeneille koodareille, jotka haluavat oppia lisää alasta tai esimerkiksi uuden koodauskielen. Sinustakin voi tulla eettinen hakkeri, joka edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
