Feminismin kolmas aalto alkoi 1990-luvun alussa reaktiona feminismin toiseen aaltoon ja sen haasteisiin. Kolmatta aaltoa kutsutaan joskus myös postfeminismiksi. Kolmas aalto pyrki tasa-arvon edistämisen lisäksi vastaamaan toisen aallon saamaan kritiikkiin ja epäonnistumisiin.
Kolmannen aallon feminismiin vaikutti postkolonialistinen ja postmoderni ajattelu. Se rakensi myös uutta laajempaa feminiinisyyden määritelmää ja poststrukturalista käsitystä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Kolmanteen aaltoon ja feministiseen liikkeeseen liittyi myös uuden sukupolven naisia (ja miehiä).
Kulttuurinen ja poliittinen aalto
Feminismin kolmannella aallolla oli suuri kulttuurinen vaikutus erityisesti Yhdysvalloissa feministisen punkin alakulttuurin syntymisen myötä. 1990-luvulla syntyi riot grrrl -liike, joka yhdisti feminismin, punkin, musiikin ja politiikan.
Sen musiikki käsitteli muun muassa raiskauksia, perheväkivaltaa, seksuaalisuutta, rasismia, patriarkaattia, klassismia, anarkismia ja naisten voimaantumista. Lisäksi niin sanottu "grrrl-feminismin" edustajat eivät halunneet identifioitua "feministeiksi", koska liikkeen sisällä sitä pidettiin rajoittavana ja poissulkevana.
Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa oikeustieteen professori Anita Hill syytti afroamerikkalaista tuomaria Clarence Thomasia seksuaalisesta häirinnästä. Syytöksistään huolimatta Thomas nimitettiin Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen. Tässä ristikkäin asettuivat naisten oikeudet ja kysymykset rotujen tasa-arvosta.
Feminismin ja feministin määrittely uudelleen
Kolmannen aallon suurin haaste oli olla toistamatta toisen aallon virheitä, joita olivat muun muassa syrjintä ja vähemmistöjen ongelmien vähättely. Kolmas aalto oli myös muistutus siitä, että naisten oikeuksia ei pidä pitää itsestäänselvyytenä milloinkaan.
Monet väittivät, että sukupuolten välinen tasa-arvo olisi saavutettu jo kahden ensimmäisen aallon aikana. Tämän ihmiset kokivat feminismin jatkumon turhana tai jopa uhkaavana siten, että naisista tulisi miehiä arvokkaampia. Näitä argumentteja kuulee edelleen tänäkin päivänä.
Kolmannen aallon feminismissä oli kyse tietoisuuden levittämisestä. Se jopa rohkaisi naisia määrittelemään feminismin itse. Feminismin määrittely onkin ollut haastavaa jo sen varhaisista vaiheista lähtien. Henkilökohtaisesti tehdyt omat määritelmät tuskin auttoivat asiaa.
Koska toisen aallon katsottiin sulkevan pois vähemmistöryhmät, kolmannen aallon feminismi keskittyi kaikkien mukaan ottamiseen luodakseen osallistavan feministisen liikkeen. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että feministisiä kysymyksiä esitettiin laajemmassa yhteiskunnallisessa laajuudessa.
Kolmannen aallon feminismin käsittelemät ongelmat
Vaikka poliittisista oikeuksista, sosiaalisista normeista ja sukupuolirooleista oli taisteltu jo feminismin ensimmäisen ja toisen aallon aikana, kolmas aalto käsitteli aiheita entistä drastisemmin. Siihen vaikutti myös akateeminen postmodernistinen liike, joka keskittyi asioiden uudelleenmäärittelyyn.
Väkivalta
Naisiin kohdistuva väkivalta on aina ollut ongelma. Kolmannen aallon feminismi käsitteli väkivallan eri muotoja kuten raiskausta, perheväkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Seksuaalisesta häirinnästä tuli erityisen tärkeä puheenaihe.
Seksuaalista häirintää käsiteltiin myös kuuluisassa näytelmässä The Vagina Monologies (suom. Vaginamonologeja) vuonna 1996. Se herätti keskustelua myös naisten tunteista, orgasmista, syntymästä ja raiskauksesta. Näytelmän puheenvuorot olivat rehellistä, raakaa, humoristista ja joskus jopa kauhistuttavaa kuunneltavaa.
Seksuaalinen vapautuminen
Feminismin kolmannen aallon aikana seksuaalinen vapautuminen haastoi perinteisesti seksuaalisuuteen liittyvät käyttäytymismallit. Tämä määrittely oli jo tuolloin ja on edelleen vaikeaa. Edelleen kiistellään siitä mitä seksuaalinen vapautuminen tarkoittaa, mutta kolmannen aallon feministit korostivat, että naisten pitäisi omaksua kehonsa ja seksuaalisuutensa voimaantuaakseen.
Lisääntymisoikeus
Vaikka tästä aiheesta alettiin keskustella jo feminismin toisen aallon aikana, se jatkui entistä laajempana keskusteluna kolmannen aallon aikana. Ehkäisyn käyttöä, aborttioikeutta ja lisääntymisoikeuksia haluttiin laajentaa kaikille naisille, ei vain valkoisille keskiluokan naisille.
Tee testi maailmanhistoriasta!
Feministit halusivat lisätä oikeutta ehkäisyyn ja aborttiin päättääkseen itse lisääntymisestään. Luonnollisesti tämä oli keskustelu mihin myös miesten oikeudet ja velvollisuudet liittyvät vahvasti. Aihe herättää paljon tunteita - vielä tänäkin päivänä.
Kieli
Muun muassa loukkaavien termien, kuten nartun tai lutkan, käyttöön puututtiin. Kolmannen aallon aikana alettiin keskustelemaan siitä, miten kieli vaikuttaa ajatteluumme ja siten myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Rotu
Mustien feminismin, afroamerikkalaisen feminismin ja muiden etnisten vähemmistöryhmien yhteistyöstä tuli aktiivisempaa. Ensimmäisen ja toisen aallon aikana syntyneitä säröjä pyrittiin korjaamaan feministisen liikkeen yhtenäistämiseksi.
Intersektionaalisuus
Kolmannen aallon aikana ymmärrettiin, ettei sukupuoli ollut ainoa vaikuttava tekijä. Naiset eri yhteiskunnan luokista, etnisistä alkuperistä ja ikäluokista, kokivat kaikki epätasa-arvoa eri tavoin. Sen avulla voitiin analysoida tarkemmin etuoikeuksia ja identiteettejä.
Koulutus
Koulutuksella ei ole enää ollut yhtä suurta painoarvoa kolmannen aallon aikana verrattuna aikaisempiin feminismin vaiheisiin. Akateeminen maailma on kuitenkin pitänyt yllä keskustelua naisten oikeuksista, ja esimerkiksi yliopistoihin liittyvistä epäkohdista sukupuolten välillä.
Kriitikot ja jäljellä olevat haasteet
Monet kriitikot sanovat, että feminismin kolmas aalto oli vain toisen aallon jatke, joka ei saavuttanut oikeastaan mitään uutta. Siltä puuttui heidän mukaansa selkeät tavoitteet, joiden puolesta taistella. Kolmas aalto oli liian laaja eikä siksi pystynyt keskittymään yksittäisten asioiden ajamiseen.
Feminismin ensimmäisen aallon tärkein tavoite oli saada naisille äänioikeus. Tämä otti aikansa pisimpänä aaltona, mutta tavoitteessa onnistuttiin. Toisaalta toisen aallon aikana naisten oikeudet yhteiskunnassa laajenivat merkittävästi. Toisaalta samalla kritisoitiin liian "kapeasta feminismistä", joka ei huomioinut kaikkia naisia.
Kolmas aalto yritti vastata aikaisempien aaltojen kritiikkiin sisällyttämällä feminismiin kaikki ja kaiken. Siksi siltä puuttui selkeästi määriteltävät tavoitteet. Toisaalta kolmannen aallon aikana myös termiä aalto kritisoitiin voimakkaasti. Sen ei enää koettu kuvaavan feminismin kehittymistä eri ajanjaksojen välillä.
Kiistaa aiheutti myös se, että muun muassa tyttömäisten asusteiden käyttöä ei pidetty edustavana seksuaaliselle vapautumiselle vaan sitä pidettiin vanhan sorron naamioimisena. Muun muassa useat kirjailijat liikkeen sisältä ja ulkopuolelta väittivät, että kolmas aalto ei tuonut liikkeelle mitään merkittävää tai uutta.
Onko feminismi kuollut?
Kolmas aalto ei suinkaan päättänyt feminismin jatkumoa, sillä 2010-luvulla siirryttiin feminismin neljännelle aallolle. Neljättä aaltoa leimaa muun muassa #MeToo-kampanja. Feminismi on edelleen tarpeen ja enemmän kuin voimissaan.
Vaikka feminismi saa osakseen ansaittua kritiikkiä, on sillä äärimmäisen tärkeä paikkansa maailman joka kolkassa tasa-arvon puolustajana. Viime vuosina naisten oikeuksissa on ajoittain otettu jopa takapakkia niin länsimaissa kuin muualla maailmassa.
Esimerkkejä otetusta takapakista ovat muun muassa naisten asema Talibanien uudelleen valtaamassa Afganistanissa ja Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tekemä päätös, joka kumosi aikaisemmin kaikkia maan osavaltioita koskevan oikeuden aborttiin.
Lisäksi naisten oikeudet eivät ole kaikissa maissa kehittyneet läheskään samalle tasolle mihin olemme Suomessa tottuneet. Ei voida myöskään sanoa, että tasa-arvo toteutuisi täydellisesti myöskään kotimaassamme tai muissa edistyneissä länsimaissa.
Kansainvälistymisen ja internetin myötä saamme ja jaamme entistä enemmän tietoa naisten asemasta ympäri maailman. Protesteja järjestetään joka puolella, ja niitä tuetaan ulkomailta asti. Ristiriidoiltakaan ei voida välttyä liikkeen sisällä. Se milloin siirrytään viidennelle aallolle on vielä kysymysmerkki.
Feminismin historia on mielenkiintoinen ja monivaiheinen. Ehkä yllättävin puoli feminismin historiaa tutkiessa on se, että monet naisten oikeudet, joita sietäisi pitää melkein itsestäänselvyyksinä, ovat todellisuudessa myönnetty vasta joitain kymmeniä vuosia sitten länsimaissakin.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
