Laulaminen on suosittu harrastus, eikä ihme, sillä se on monipuolinen itseilmaisun tapa. Monille laulaminen on elämäntapa: ei tulisi mieleenkään, että ei laulaisi!
Laulamisen hienous on, että siihen ei tarvita sen kummempia varusteita – kun instrumenttina on oma ääni, ei tarvitse kuin avata suunsa! Kun laulamisesta on toden teolla innostunut, voi kuitenkin jossakin vaiheessa tulla ajankohtaiseksi hankkia varusteita, jotka tuovat lisää ulottuvuuksia harrastukseen.
Yksi laulajan tärkeimmistä apuvälineistä on mikrofoni. Esiintyvälle artistille se on aivan välttämätön työkalu, mutta myös harrastajat saavat siitä paljon iloa. Mikrofoni esimerkiksi mahdollistaa karaoken laulamisen tai jos musiikin kirjoittaminen kiinnostaa, omien kappaleiden äänittämisen muiden ihailtaviksi – mahdollisuuksia on monia!
Erilaisia mikrofoneja on markkinoilla suuri määrä, joten kuinka valita juuri itselle sopiva? Tähän ei valitettavasti ole yksiselitteistä vastausta, sillä erilaiset mikrofonit sopivat erilaisiin tarkoituksiin ja kaikki riippuu omista tarpeista. Valintaa helpottaaksemme esittelemme tässä artikkelissa erilaisia mikrofoneja!
Erilaiset mikrofonityypit
Mikrofonin toiminta vaikuttaa päällisin puolin varsin yksinkertaiselta: kun mikin päähän puhuu, ilmestyy ääni kovempana kaiuttimesta ulos. Hieman tieteellisemmin selitettynä mikrofoni muuttaa ilman värähtelyä sähkövärähtelyksi.
Kuinka tämä sitten käytännössä tapahtuu? Erilaisten mikrofonien toimintaperiaatteet ovat hieman erilaiset, ja nyt tutustumme kahteen yleiseen mikrofonityyppiin. Etsi sopivat laulutunnit itsellesi, niin pääset alkuun!
Dynaaminen mikrofoni
Dynaamisessa mikrofonissa on pelkistetysti neljä osaa: kalvo, kela, magneetti ja johtimet. Kun ääniaallot osuvat kalvoon, liikkuu kalvo ja siihen kiinnitetty kela. Kela puolestaan liikkuu magneettikentässä, jolloin syntyy vaihtojännite. Johtimet kuljettavat tämän signaalin vahvistimeen, minkä jälkeen pääsemmekin kuulemaan vahvistetun äänen!
Dynaamiset mikrofonit ovat kestäviä ja ne sopivat hyvin suureenkin äänenpaineeseen. Tällaisia mikrofoneja voidaan käyttää esimerkiksi rummuissa, jotka tunnetusti ovat verrattain kovaäänisiä. Yksinkertaisen rakenteensa ja kestävyytensä ansiosta dynaaminen mikrofoni sopii live-keikoille ja yleiseen bändikäyttöön.
Miinuspuoli on, että dynaaminen mikki on verrattain epäherkkä. Hiljaisia tai kaukaa tulevia ääniä se ei siis taltioi kovin hyvin, mutta tämä voi tietenkin olla myös etu, jos tarkoituksena ei olekaan liikaa korostaa kaukaisempia äänilähteitä.

Kondensaattorimikrofoni
Kondensaattorimikrofonissa puolestaan on kalvo, jonka takana on metallinen levy. Kun kalvo liikkuu, vaihtelee samalla sen ja levyn välinen etäisyys. Tämä aiheuttaa vaihtelua varauskyvyssä, jonka tuottama signaali vahvistetaan.
Kondensaattorimikrofonit ovat herkkiä, joten ne soveltuvat mainiosti hiljaisten tai kaukaa tulevien äänien taltiointiin. Niitä käytetään erityisesti studioissa ja muissa yhteyksissä, joissa korkealaatuisen äänen saaminen on tärkeää. Kondensaattorimikrofonit ovat dynaamisia herkempiä myös kestävyydeltään, joten kenttäkäyttöön ne eivät sovi yhtä hyvin.
Kondensaattorimikrofoni tarvitsee aina ulkoisen virtalähteen toimiakseen. On kuitenkin olemassa elektreettimikrofoneja eli elektriteettikondensaattorimikrofoneja, jotka toimivat kuten kondensaattorimikrofonit, mutta niissä tarvittava varaus on jo "ladattu" pysyvästi taustalevyyn. Aivan ilman virtaa nekään eivät toimi, sillä mikrofonin esivahvistin tarvitsee jännitettä – se voidaan hoitaa paristoilla.
Selaa opettajavalikoimaamme ja löydä itsellesi sopivimmat laulutunnit Helsinki!
Mikrofonien suuntakuviot
Mikrofoneihin tutustuvalle tulee termi suuntakuvio ennemmin tai myöhemmin tutuksi. Yleisiä mikrofonin suuntakuvioita ovat:
- Pallo: klassinen esimerkki, joka on varmasti kaikille tuttu. Pallonmuotoinen mikrofoni poimii äänet yhtä herkästi riippumatta niiden tulosuunnasta.
- Hertta eli kardioidi: suuntakuvio on sydämen muotoinen. Käytännössä se tarkoittaa, että mikrofoni poimii hyvin edestä ja sivuilta tulevat äänet, mutta ei takaa tulevia. Tämän kuvion mikkejä käytetään laajalti ja toimivat hyvin, kun tarkoituksena on taltioida yhdestä suunnasta tulevaa ääntä – sellaista on vaikkapa soololaulaminen.
- Kahdeksikko: mikrofoni poimii ääniä edestä ja takaa, mutta ei yhtä hyvin sivuilta. Se sopii erityisesti tilanteisiin, joissa ääntä halutaan poimia tasaisesti kummaltakin puolelta.
- Haulikko: mikrofoni poimii erityisesti edestä tulevia ääniä. Sitä käytetään erityisesti tv-tuotannoissa.
Edellä mainituilla kuviotyypeillä voi myös olla tarkempia alatyyppejä. Sellainen on esimerkiksi superkardioidi, jossa suuntaus on tavallista kardioidia vahvemmin eteenpäin. Tarvitsetko apua? Etsi laulutunnit Tampere!
Suuntakuvioilla kuvataan siis sitä, kuinka herkästi mikrofoni poimii ääniä eri suunnista. Suunnat, jotka kuvitteellisessa kuviossa eniten pullistelevat, ovat niitä, joista tulevaa ääntä mikrofoni poimii vahvimmin. On hyvä muistaa, että piirrettyinä esitetyt kuviot ovat suuntaa antavia, eli vaikka kuvio ei jonnekin yltäisikään, se ei suinkaan tarkoita, ettei sieltä kuuluvia ääniä voisi kantautua mikrofoniin. Näin ollen esimerkiksi kardioidissakin suoraan takaa tuleva ääni kyllä kuuluu, kunhan se on riittävän kova!
Joissakin mikrofonimalleissa voi olla eri kuvioita valittavana. Kannattaa huomioida, että mikrofonin ulkomuoto ei välttämättä paljasta sen suuntakuviota – tutustu siis tuotetietoihin laitetta hankkiessa!

Muut tarvikkeet
Kun käyttää mikrofonia, tarvitaan usein myös muita varusteita. Tarvitaan ensinnäkin jotakin, johon mikki kytketään – mikseri ja vahvistin ovat esiintyjällä välttämättömiä. Kotioloissa äänittäessä mikrofonin voi mahdollisuuksien mukaan kiinnittää tietokoneeseen. USB-mikrofonit ovat tässä käteviä!
Erilaiset telineet ja pidikkeet vapauttavat laulajan kädet. Mallista riippuen pieniä pidikkeitä tai kolmijalkoja voi tulla jo alkuperäisessä pakkauksessa, mutta usein teline on ostettava erikseen. Live-keikoilta tuttu lattialla seisova mikkiteline on klassinen valinta, mutta saatavilla on myös esimerkiksi erilaisia pöytään kiinnitettäviä liikuteltavia telineitä, jotka sopivat kotiäänitykseen hyvin.
Mikrofoneille on lisäksi saatavilla suojia, jotka suojaavat, tuulelta puhallusääniltä ja lialta. Studiomikrofoniin kannattaa hankkia niin kutsuttu pop-filtteri. Se on mikrofonin eteen asetettava ristikko tai verkko, joka ehkäisee voimakkaiden ilmavirtausten osumisen mikkiin – näin välttyy ylimääräisiltä poksahduksilta äänitteessä. Filttereillä ja suojilla on myös toinen tärkeä tehtävä: ne suojaavat mikrofonia kostealta hengitysilmalta, joka yhdessä muiden epäpuhtauksien kanssa ei tietenkään tee herkälle laitteelle hyvää.

Oman mikrofonin valitseminen
Aktiiviselle ja varsinkin esiintyvällä laulajalle oman mikrofonin hankkiminen on hyvä idea, sillä kun mikillä saa äänen paremmin kuuluviin, voidaan välttää äänen liiallista rasitusta – äänen väsyminen ei silloin koidu niin suureksi ongelmaksi. Mikrofoneja on monia erilaisia, joten sellaisen hankinta ei välttämättä ole aivan yksinkertaista. Vaihtelua on niin ominaisuuksissa, käyttötarkoituksissa, laadussa kuin hinnoissakin. Mistä sitten oikein tietää millainen mikki kannattaa hankkia?
Aivan kuten mitä tahansa muutakin investointia tehdessä, kannattaa ensinnäkin pohtia käyttötarkoitusta. Tarvitsetko mikrofonia esiintymiseen kenttäolosuhteissa vai haluatko äänittää biisejä kotistudiossa? Hyvä yleinen nyrkkisääntö on, että dynaaminen mikrofoni käy esiintymiseen ja kondensaattorimikrofoni puolestaan studio-olosuhteisiin.
Suuntakuviot voivat käsitteenä kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei hätää – kun hankkii normaalin laulamiseen tarkoitetun mikrofonin ja käyttää sitä normaalisti, ei suuntiin välttämättä koskaan tarvitse juurikaan kiinnittää huomiota. Laulumikit lienevät pääsääntöisesti herttoja, joten valinnassa vikaan menemisen riski on pieni. Äänen suuntiin ja mikrofonin kuvioihin liittyvät kysymykset tulevat enemmän ajankohtaisiksi, kun mukana on useampi muusikko esimerkiksi bändissä soittaessa.

Mikrofonien laatu ja sitä myötä hinta vaihtelee. Edullisimmillaan mikin voi saada muutamallakin kympillä, kun taas laadukkaimmista mikrofoneista saa pulittaa jopa satoja ellei enemmänkin. Kun arvostaa hyvää äänenlaatua, on laadukas mikrofoni investointi, jota ei varmasti kadu! Mikrofoneja myydään ja markkinoidaan vaihteleviin tarkoituksiin, joten valikoimaa selatessa kannattaa varmistaa, että mikkiä ylipäätään suositellaan laulukäyttöön.
Muistutettakoon vielä, että laulaminen ei loppujen lopuksi ole välineurheilua – hyväksi laulajaksi ei tulla hyvällä mikrofonilla eikä hyvä laulaja muutu huonoksi huonolla mikrofonilla. Siksi viimeisintä huutoa olevan laitteiston ei tarvitse olla aloittelevan laulajan hankintalistalla ykkösenä. Laulaminen itsessään on tärkeintä, ja oheislaitteet tulevat siinä sivussa – muista siis äänen lämmittely, hyvä laulutekniikka ja muut hyvät käytännöt!
Jos laulaa kotona illanvietoissa tai äänittää kappaleita omaksi ja ystävien iloksi, hyvä, toimiva ja ei niin kallis perusmikrofoni voi riittää vallan mainiosti. Kun vaatimustaso kokemuksen myötä kasvaa, on oiva aika panostaa!









