Elokuvia voi katsella monesta syystä: yhdessä voi kuolata oman julkkisihastuksen perään, toisessa vahvistaa naurulihaksia ja kolmannessa tutustua mielenkiintoiseen aiheeseen ja oppia uutta.
Näistä viimeinen sopii hyvin Ranskan suureen vallankumoukseen, vaikka valkokankaalla fakta sekoittuu usein fiktioon. Jos elokuvia kuitenkin lähestyy ennen kaikkea viihteenä, ne tarjoavat monipuolisen näkemyksen tapahtumista, jotka käänsivät Euroopan kurssin!
1. Marie Antoinette (1938)
Itävallan keisarinna päättää naittaa tyttärensä tulevalle Ranskan kuninkaalle. Maria-tytär on innoissaan uudesta roolistaan, mutta Ranskan hovin petollisuus nostaa nopeasti päätään – petollisuus, johon hän osallistuu pian itsekin.
Historiallinen hitti vai huti?
Elokuvan pukusuunnittelija matkusti Ranskaan tutkimaan aikakauden asusteita, lavasteita ja rekvisiittaa. Jättimäisen budjetin elokuva ratsastaakin ylellisillä puvuillaan ja miljööllään, mutta kokonaisuus on kovin amerikkalainen.
Elokuva nojaa vahvasti Maria Antoinetten mustamaalauskampanjoihin, joilla oli traaginen loppu. Se heijastaa historiallisia tapahtumia jokseenkin uskollisesti, mutta se antaa kuningattaresta ja ajan poliittisesta myllerryksestä yksipuolisen kuvan.
Miksi katsoa?
Elokuva perustuu Stefan Zweigin kirjoittamaan elämänkertaan Marie Antoinette: The Portrait of an Average Woman (1932). Vaikka W. S. Van Dyke otti toteutuksessaan taiteellisia vapauksia, arvostettu kirja antaa elokuvalle uskottavan pohjan.
2. Danton (1983)
Asianajaja George Danton palaa Pariisiin hirmuvallan aikana. Maximilien Robespierren entinen työtoveri edustaa nyt poliittisen spektrin vastakkaista päätä. Kun suostuttelu ei tuota tulosta, Robespierre yrittää tuhota entisen liittolaisensa.
Historiallinen hitti vai huti?
Jos historiankirjoihin on uskominen, Robespierre todella oli niin ovela, häikäilemätön ja vallanhimoinen kuin elokuva antaa ymmärtää. Tietomme Dantonista nojaavat puolestaan toisen käden kertomuksiin, sillä hän jätti jälkeensä vain vähän dokumentteja.
Jotkut muistavat hänet opportunistisena roistona, toiset jalona vallankumoustaistelijana. Elokuva valitsee näistä jälkimmäisen ja maalaa hänet vahvasti isänmaallisin värein. Ottaen huomioon terrorin ajan kauheuden, elokuva kallistuu melko sympaattiselle puolelle, mutta aikakauden realistinen kuvaaminen on ymmärrettävästi haastavaa.
Miksi katsoa?
Vaikka Danton ei osui jokaisen historiallisen naulan kantaan, se on silti yksi parhaita vallankumouselokuvia. Hahmojen ja tapahtumien yksioikoisuus on pieni miinus; Ranskan terrorin aika kuuluu modernien historian verisimpiin ajanjaksoihin, mikä ei välttämättä istu suuren yleisön elokuvaan.
3. Giljotiinin varjossa (1935)
Nuori Lucie Manette vie Ranskassa pitkään vangittuna olleen isänsä Englantiin. Matkalla he tapaavat Charles Darnayn, joka on luopunut ranskalaisista titteleistään. Mies ei kuitenkaan onnistu pakenemaan vallankumouksen haamuja, kun hänet pidätetään ja tuomitaan maanpetoksesta.
Historiallinen hitti vai huti?
Elokuvasta on tehty monia versioita (esim. 1958 ja 1980), joista mikään ei nouse esikuvansa tasolle. Elokuvan keskiössä on Charles Dickensin klassikkoromaani Kaksi kaupunkia (1859), ja Lucien, tohtori Manetten ja Charles Darnayn tunteikas matka kolahtaa myös valkokankaalla.
Vaikka tarina itsessään on fiktiivinen – ja vaikka joissain historiallisissa tapahtumissa on käytetty värikynää – Ranskan vallankumouksen aikaiset rakkauden, uhrauksen ja oikeudenmukaisuuden teemat välittyvät kirkkaasti.
Miksi katsoa?
Elokuvan keskiössä ei ole niinkään Ranskan vallankumous vaan henkilökohtaiset tarinat, joille myrskyisä aika tarjoaa raamit. Se keskittyy poliittisten kiemuroiden sijaan vallankumouksen inhimilliseen puoleen ja laajempaan yhteiskunnalliseen murrokseen.
4. Farewell, My Queen (2012)
Ranskan monarkia on tullut tiensä päähän, ja maa on myrskyn silmässä. Kaiken keskellä kuningattaren hovin nuori palvelijatar, Sidonie Laborde, yrittää turvata oman tulevaisuutensa ja läheistensä turvallisuuden – kuningattaren avustuksella. Sidonien lojaalius joutuu koetukselle, kun kuningasperhe kamppailee vallastaan ja valtakunta on romahduksen partaalla.
Historiallinen hitti vai huti?
Farewell, My Queen tarkastelee vallankumousta mielenkiintoisesta näkökulmasta: elokuvan keskiössä ei ole kuningasperhe tai vallankumoukselliset, vaan hovin jäsen, joka joutuu monarkian ja vallankumouksellisten virtausten ristipaineeseen.
Elokuva fokus on monarkian viimeisten hetkien ihmissuhteissa, mutta se ottaa luovia vapauksia historiallisista tapahtumista. Se tarjoaa fiktiivisen version kuningattaren hovista syventymättä sen suuremmin vallankumouksen terrorin laajuuteen.
Miksi katsoa?
Useimmat vallankumouselokuvat keskittyvät joko monarkiaan tai vallankumouksellisiin – Farewell, My Queen kallistuu ehdottomasti monarkian puolelle, mutta se kuvaa väliinputoajia, joilla ei ole päätösvaltaa suuntaan tai toiseen. Elokuva onnistuu tuomaan esiin monarkian romahduksen inhimillisen puolen, joka jää usein vähemmälle huomiolle perinteisissä historiallisissa kuvauksissa.
5. Susien klaani (2001)
Ranskan vallankumouksen keskellä markiisi kirjoittaa muistelmia 20 vuoden takaisesta pedosta, joka terrorisoi Gévaudanin provinssia. Takaumien kautta paljastuu tarina pimeistä salaisuuksista, kauhusta ja poliittisesta vallankäytöstä.
Historiallinen hitti vai huti?
Elokuva perustuu tositarinaan Gévaudanin pedosta, joka terrorisoi Etelä-Ranskaa vuosina 1764–67. Elokuva onnistuu luomaan pelon ilmapiirin, joka leijui Ranskan maaseudulla ennen vallankumousta. Se ei kuitenkaan perustu tositapahtumiin, ja elokuvassa peto saa lähes mytologisen ja yliluonnollisen roolin.
Elokuva onkin puhdas fantasiajännäri, jossa taistelukohtaukset ja salaseurat lisäävät mukavasti vauhtia ja jännitystä. Se ei kuitenkaan nojaa päättömään äksöniin vaan heijastaa onnistuneesti aikakauden valtarakenteita ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.
Miksi katsoa?
Elokuvassa ei ole kyse kuninkaallisista tai vallankumouksesta vaan tavallisista ihmisistä ja siitä, millainen rooli uskonnolla oli aikalaisten elämässä. Se lähestyy vallankumousaikaa hieman poikkeuksellisesti fantasian ja jännityksen kautta.
6. The Lady and the Duke (2001)
Grace Elliot, skottilainen kurtisaani, on vakaumuksellinen rojalisti vallankumouksen aikaisessa Ranskassa, jossa monarkia on punainen vaate. Hän vaarantaa henkensä auttaakseen korkea-arvoista aristokraattia pakenemaan, mikä ajaa hänet myrskyn silmään.
Historiallinen hitti vai huti?
Elokuva perustuu tositapahtumiin ja päähenkilö Grace Elliotin muistelmiin. Vaikka Elliotin keskeiset elämänkäänteet kuvataan uskollisesti, elokuva ottaa taiteellisia vapauksia, joilla rakennetaan draamankaarta ja lisätään panoksia.
Elokuva kuvaa aikakauden poliittista myllerrystä melko tarkasti. Jotkut ovat kritisoineet sen rojalistista näkökulmaa ja syytäneet sen asettavan vallankumoukselliset negatiiviseen valoon. Jos vallankumousta haluaa kuitenkin tarkastella mahdollisimman monipuolisesti, perspektiivi on jopa raikas!
Miksi katsoa?
Elokuvan väkivaltaisuus herätti julkaisuvuonnaan melkoisen porun, ja jotkut syyttivät sitä rojalistien propagandaksi. Olipa tämä totta tai ei, elokuva herättää ajatuksia ja keskustelua, mikä tekee siitä katsomisen arvoisen.
Ranskan vallankumouksen syntyihin syviin ja seurauksiin voi tutustua valkokankaan lisäksi myös tekstimuodossa!
7. Punainen neilikka (1935)
Sir Percy Blakeney on varakas englantilaisparoni, joka asuu vaimoineen hirmuvallan aikaa edeltävässä Ranskassa. Ulospäin kevytmielinen hovimies johtaa salaa uskaliasta operaatiota, jossa aristokraatteja salakuljetetaan pois vallankumouksellisten kynsistä.
Historiallinen hitti vai huti?
Tämä(kin) tarina on sovitettu moneen otteeseen näyttämölle ja valkokankaalle, mutta kultakauden versio on edelleen vaihtoehdoista paras. Jättimäinen tuotanto, aikakauden mukaiset puvut ja mahtavat lavasteet kuvastavat ajan tapaa korostaa näyttävyyttä.
Historiallisesti tarina on täyttä fiktiota – siitä ei ole näyttöä, että salaseurat olisivat pelastaneet aatelisia. Elokuva kuvastaa kuitenkin vallankumouksellisen Ranskan pelkoa, kaaosta ja moraalista epäselvyyttä, vaikka se romantisoi aristokraattien sankaruutta.
Miksi katsoa?
Ranskan vallankumous syntyi todellisesta vihasta vallitsevia oloja ja sääty-yhteiskuntaa vastaan. Tässä valossa elokuva aatelisten sankaruudesta voi tuntua tahdittomalta, mutta fiktiivinen tarina kannustaa tutkimaan vallankumouksen molempia puolia ja niiden oikeudenmukaisuutta.
8. Marie Antoinette (2006)
14-vuotias Marie Antoinette lähetetään Itävallasta Ranskaan vahvistamaan maiden poliittista liittoa. Eristäytynyt elämä vieraassa hovissa ja ohjauksen puute ajavat hänet tuhlailun ja ylellisyyden tielle, mikä lietsoo yleistä mielipahaa, ja hänestä tulee monarkian tuhon symboli.
Historiallinen hitti vai huti?
Ohjaaja Sofia Coppola kuvaa Marie Antoinettea raikkaassa ja sympaattisessa valossa. Tämä vastaa tuoreempia historiallisia tulkintoja, jotka kyseenalaistavat kuningattaren mainetta pinnallisena tuhlaajana. Elokuva korostaa kuningattaren nuoruutta, eristyneisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta.
Elokuvan poptunnari ja kuningattaren Converse-tennarit jakavat kuitenkin mielipiteitä ja ihan aiheesta. Niiden tarkoituksena on todennäköisesti korostaa Marie Antoinetten kapinallisuutta, mutta ne lähinnä häiritsevät ja rikkovat elokuvan immersiota.
Miksi katsoa?
Marie Antoinette joutui vallankumouksen aikana propagandan ja mustamaalauskampanjoiden kohteeksi. Elokuva kehottaa katsojia tarkastelemaan hänen perintöään uudelleen – ei monarkkiroistona vaan nuorena naisena, joka oli väärinymmärretty ennen ja väärinmuistettu nyt.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
