Olisinpa yksi heistä, joille biisien kirjoittaminen on helppoa, mutta kun en ole. Se vie siis aikaa, ennen kuin tiedän, mistä kappaleessa on kyse.
Leonard Cohen, kanadalainen laulaja-lauluntekijä
Musiikki liikuttaa meitä kaikkia. Nautimme suuresti siitä, kun saamme jammailla suosikkikappaleiden mukana tai tiluttaa ilmakitaralla, kun suosikkisoolo tulee radiosta.
Jotkut arvostavat kappaleissa eniten musisointia, kun taas toiset keskittyvät sanoituksiin. Parhaimmillaan hyvät sanat puhuttelevat kuuntelijaa ja iskevät syvälle. Muusikoille laulujen kirjoittaminen voi sen sijaan olla terapeuttista, kun omia ajatuksiaan ja tunteitaan saa purkaa paperille ja lopulta yleisölle musiikin kautta.
Lauluntekijänä ei ole koskaan valmis, vaan taitoa hiotaan jokaisesta kappaleesta ja levystä toiseen. Joillekin se on luonnostaan helpompaa kuin toisille, mutta sitä voi myös harjoitella tietoisesti. Esittelemme tässä artikkelissa vinkkejä, joilla lauluntekijänä kehittyy varmasti – ei välttämättä nopeasti, mutta varmasti!
Onko laulujen kirjoittaminen vaikeaa?
Kuten taiteessa yleensä, laulujen kirjoittamiseen liittyy omat haasteensa. Maailman taitavimmillakin kynäniekoilla iskee toisinaan seinä vastaan, eikä biisi meinaa millään valmistua. Miksi laulujen kirjoittaminen on niin hankalaa? Syitä on monia.
Yksi yleisimmistä on varmasti se, että kappaleet ovat mutkikkaita kokonaisuuksia. Kappaleen teksti, melodia, sointukierrot ja monet muut osat muodostavat viidakon, jossa biisintekijä seikkailee. Kappaleille ei myöskään ole selkeitä raameja, vaan ne voivat olla minkälaisia tahansa.
Tämä on joidenkin kirous ja toisten onni: kappaleen voi rakentaa juuri niin kuin haluaa, mutta olisihan biisinteko helpompaa, jos jokainen kappale rakennettaisiin samalla kaavalla ja samoilla soinnuilla.
Musiikkia tehdessä pitäisi myös luoda jotain uutta. Musiikkia on tehty ainakin 40 000 vuoden ajan. Kivikautiset kappaleet eivät tietty vaikuta tämän päivän luomuksiin, mutta musiikissa on tehty ja koettu jo niin paljon, että originellin kappaleen tekeminen voi tuntua mahdottomalta.
Kun sattuu keksimään hyvän melodian tai riffin, ensimmäinen ajatus voi hyvin olla, että onkohan sen kuullut jossain muualla. Vähän niin kuin the Beatles -yhtyeen Paul McCartney, joka kuuli Yesterday-kappaleen melodian unessaan.
Hän kierteli seuraavat viikot Liverpoolin katuja kysellen ihmisiltä, onko melodia entuudestaan tuttu, sillä hän pelkäsi kopioivansa sen alitajuntaisesti. Melodia osoittautui originelliksi, ja näin syntyi yksi kaikkien aikojen soitetuimmista kappaleista.
Jos kymmeneltä artistilta kysyy, miksi biisien tekeminen on vaikeaa, saa todennäköisesti monta eri vastausta. Onhan kyse taiteesta, ja taiteen tekeminen on aina yksilöllistä. Biisinteko on kuitenkin taito, jota voi harjoitella ja jossa voi kehittyä. Olisiko yksityiset laulutunnit Tampere sopiva vaihtoehto sinulle?

Neuvosta vaarin
Tuottelias lauluntekijä John Legend on kertonut, että laulujen tekeminen on hänelle selkeärakenteinen prosessi: hän aloittaa soittimista ja yrittää ensin keksiä musiikillisia ideoita, sitten melodian ja koukun, ja lopuksi hän kirjoittaa sanat.
Monet aloittavat sen sijaan tekstistä ja rakentavat taustan siihen sopivaksi. On myös heitä, joille biisinkirjoittaminen ei ole selkeä prosessi, vaan siinä mennään fiilis ja inspiraatio edellä.
Laulujen kirjoittamiseen ei siis ole voittavaa reseptiä, mutta alla esiteltävät vinkit ovat semmoisia, joista hyötyvät kaikki ja erityisesti aloittelijat.
1. Täytä pöytälaatikko materiaalilla
Tällaiset ”harjoitus tekee mestarin” -vinkit lämmittävät harvoin mieltä, mutta minkäs teet. Jos biisintekijänä haluaa kehittyä, biisejä tulee kirjoittaa paljon. Monesti sanotaan, että luovuutta ei pidä pakottaa ja että biisejä kannattaa kirjoittaa vain inspiraation iskiessä, mutta pusertamisesta voi myös oppia.
Biisinkirjoittamista ymmärtää joka kerta paremmin, kun kappaleen saa valmiiksi. Melko nopeasti pysyy kertomaan, mikä kappaleessa toimii ja mikä ei, ja samalla oppii itsestään kirjoittajana. Tämä tekee kappaleiden tekemisestä helpompaa, kun inspiraatio iskee oikeasti.
Pöytälaatikkoon kannattaakin laittaa kaikki mahdollinen hyvistä riffeistä melodianpätkiin, sanaleikkeihin ja sointukiertoihin. Huonotkin ideat kannattaa kirjoittaa ylös, sillä niistä voi syntyä tulevaisuuden hittiajatus tai -biisi.
Pöytälaatikossa voi olla 100 kappaletta, josta 90 on käyttökelvottomia. Lopuista kymmenestä voi kuitenkin tulla jo kelpo levy, ja neljällä voi tehdä läpilyönnin takaavan pitkäsoiton.
Tähän sopii hyvin Coldplay-esimerkki: yhtyeen kolmannen levyn kirjoitusprosessi oli pitkä ja kivinen, ja he heittivät romukoppaan yhteensä yli 60 kappaletta. Tästä huolimatta X&Y:stä tuli vuoden 2005 myydyin levy.

2. Kirjoita kokonaisia kappaleita
Jokaisella biisinkirjoittajalla on omat vahvuutensa. Joillekin melodiat ja riffit tulevat helpoiten ja toisille taas tekstit. Jos biisinkirjoittajana haluaa kehittyä, kappaleet kannattaa kirjoittaa loppuun asti.
Jokaisesta riffistä tai melodiasta ei tietty tarvitse ammentaa kokonaista biisiä, mutta kun itsensä pakottaa mukavuusalueiden ulkopuolelle ja miettii kappaleen rakennetta, osien soljuvuutta ja muita yksityiskohtia, kehitystä tapahtuu varmasti. Etsi apuun laulunopettaja!
3. Kuuntele ja analysoi
Biisien kirjoittaminen käy sitä helpommaksi, miten paremmin musiikkia ymmärtää. Jos on toisin sanoen perillä toimivista sointukierroista, melodian rakentamisesta, kirjoitusprosessista ynnä muista, biisinkirjoitusta on helpompi lähestyä.
Kuuntele siis musiikkia ajatuksella, analysoi kappaleiden rakenteita, tutustu muiden artistien kirjoitusprosesseihin ja uppoudu musiikkiin täysillä. Miksi hittibiisin laulumelodia toimii niin hyvin? Millainen sointukierto hyvässä riffissä on? Sitä kannattaa miettiä ajatuksella!
Toki tässä kohtaa voi suositella myös musiikin ja musiikin teorian opiskelua: mitä enemmän musiikista tietää, sen parempi.

4. Hanki palautetta
Omien kappaleiden ja tekstien julkaiseminen voi olla jännittävää, ja nettitrolleilta saatu negatiivinen palaute voi lannistaa. Omista luomuksistaan kannattaa kuitenkin hankkia palautetta, sillä siitä oppii paljon.
Jos nahka ei ole tarpeeksi paksu ventovieraille tai potentiaalisille trolleille, palautetta voi pyytää kavereilta, kollegoilta, perheenjäseniltä tai musiikkifoorumeilta, jotka keskittyvät rakentavan palautteen antamiseen.
Etsi laulunopettaja Helsingistä tai muualta pääkapunkiseudulta!
5. Kirjoita musiikkia itsellesi
Laulujen kirjoittaminen on silloin luonnollisimmillaan, kun sen tekee itselleen eikä kuulijoille. Siinä ei tietty ole mitään väärää, jos oma musiikkimaku osuu valtavirtaan, mutta sellaisia biisejä on vaikea tehdä, joista ei itse tykkää.
Mieti siis, minkälainen musiikki on sinun mieleesi ja aloita siitä. Teksteissä kannattaa ammentaa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan, sillä vaikka ne eivät olisi maata mullistavia, ne heräävät monesti henkiin, kun niiden takana on tunnetta ja aitoutta.
6. Tee yhteistyötä
Yksi parhaista tavoista kehittyä biisintekijänä ja kirjoittajana on yhteistyön tekeminen. Tulevatko tekstit nopeasti mutta melodiat ja riffit eivät? Jollain muulla tilanne on varmasti toinen.
Muilta muusikoilta voi oppia myös biisinkirjoittamisen prosesseista ja tekniikoista, joten jos saat tilaisuuden seurata kokeneempaa muusikkoa tai tehdä sellaisen kanssa yhteistyötä, pistä parhaat Paavo Pesusieni -housusi jalkaan ja koita imeä mahdollisimman paljon tietoa.

Haluaisitko kehittyä biisinkirjoittamisen lisäksi myös laulajana? Pohdimme toisessa artikkelissamme äänialan kehittämistä.
7. Älä pelkää lainata ja inspiroitua
Kuten alussa tuli jo mainittua, musiikkia on tehty niin pitkään, että on vaikea olla originelli. Se on sanomattakin selvää, että suora kopiointi on väärin, mutta siinä ei ole mitään väärää, jos omat suosikkikappaleet ruotii osiin, tutkii niiden toimivia kohtia ja ottaa niistä inspiraatiota.
Varsinkin, jos tavoitteena on kehittyä biisinkirjoittajana eikä julkaista musiikkia, suosikkiartisteja ja -kappaleita kannattaa lainata surutta. Kun homma alkaa sujua, oma soundi on helpompi löytää, jolloin inspiraatioihin tulee pakostikin etäisyyttä.
8. Älä unohda lukea
Jos biisinkirjoituksen vaikein osuus on itse teksti, apu löytyy usein lukemisesta. Laululyriikka on pohjimmiltaan runoutta, ja kun luet runoja, faktaa ja fiktiota, sanavarastosi karttuu ja opit erilaisia tapoja käyttää kieltä. Monet artistit löytävät inspiraationsa ja kappaleen aiheet myös kirjojen sivuilta, joten lukeminen auttaa myös siinä.
Näillä eväillä biisintekijänä kehittyy varmasti, mutta se ei tapahdu hetkessä, eikä siinä ole koskaan valmis. Jokaisella kynäniekalla on omat vahvuutensa, ja voi olla, että kaikilla biisinkirjoituksen osa-alueella ei ole koskaan huippuhyvä.
Tällaisessa tilanteessa apu löytyy usein muista ihmisistä, eikä siinä ole mitään väärää. Siitä onkin paljon apua, kun hyväksyy biisinkirjoituksen realiteetit ja raakuuden: biisien tekeminen on vaikeaa, ja taitavimmatkin kamppailevat sen kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siinä voisi kehittyä – ja usein vaikeudet tekevät onnistumisista kahta kauniimpia.









