Avaruustutkimuksen kohdalla on puhuttu pitkään sen kannattavuudesta. Maan kamaralla riittää ongelmia ratkottavaksi, kuten ilmastonmuutos, pandemiat ja luontokato, joten kannattaako rahaa sysätä avaruuteen ja sen tutkimiseen?
Kysymys on tärkeä ja ajankohtainen, mutta 1) avaruustutkimus ei ole niin kallista kuin monet luulevat. Se ei toki ole halpaa, mutta esimerkiksi Nasan vuosibudjetti on noin 0,5 % Yhdysvaltain kokonaisbudjetista. 2) Toisekseen avaruustutkimus maksaa satsaukset yleensä monin kerroin takaisin.
Lyhyt katsaus historiaan
Avaruus on kiinnostanut ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Vuonna 1979 saksalaisesta luolasta löydettiin norsunluulaatta, jonka kuviot muistuttavat Orionin tähdistöä. Laatan iäksi arvioitiin vähintään 32 500 vuotta, mikä tekisi siitä maailman vanhimman tähtikartan.
Avaruuden tutkiminen rajoittui pitkään maan kamaralle, kunnes 1900-luvun alkupuolella keksittiin keinot päästä avaruuteen. Hiljalleen teoriasta edettiin käytäntöön: ensin lähetettiin satelliitteja ja raketteja ja pian ihmisiä.
Tämän ympärille rakentui ns. avaruuskilpa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä, mikä kulminoitui vuonna 1969 ensimmäiseen ihmiseen (Neil Armstrong) Kuun pinnalla. Yhdysvaltain voiton jälkeen avaruusmatkailun kupla puhkesi – tärkein tavoite oli saavutettu, joten huomio siirrettiin hedelmällisempiin hankkeisiin.
Yhdysvaltain Apollo-ohjelma teki seuraavina vuosina vielä muutamia miehitettyjä kuulentoja, mutta vuoden 1972 jälkeen Kuussa on käynyt vain robotteja. Ponnistelut on keskitetty sen sijaan avaruusasemilla tehtävään tutkimukseen, kuten siihen, miten ihmiskeho ja eri materiaalit reagoivat avaruuden olosuhteisiin.
Avaruusmatkailu ei kuitenkaan tyssännyt tähän. 2000-luvulla on syntynyt monenlaisia avaruusohjelmia sekä yrityksiä, jotka pyrkivät kehittämään avaruuden tutkimista sekä avaruusmatkailua. Tämän pohjalta voidaan kysyä, miksi avaruuteen satsataan niin paljon ja miksi sinne pääsemisestä on kisailtu vuosikymmenten ajan.
Miksi avaruuteen?
Historia on osoittanut, että sivilisaation menestys vaatii sopeutumista ja kehittymistä. Ihmisen esi-isät eivät siirtyneet puista tasangoille sattumalta, vaan koska se tarjosi parhaat mahdollisuudet selviytyä.
Ihmisten halua oppia, kehittyä ja selvitä ruokkii myös avaruustutkimusta. Se tarjoaa tärkeää tietoa ilmastosta, luonnonkatastrofeista, sadoista, elintarvikkeiden tuotannoista sekä muista vaaroista ja mahdollisuuksista.
Avaruustutkimusta tehdään siis tiedonjanosta, joka on paitsi hyödyllistä myös välttämätöntä. Se on kuitenkin vain yksi syy.
Varautuminen
Iso osa avaruustutkimusta on löytää elinkelpoisia planeettoja. Tällä hetkellä Maa on ainoa planeetta, jolla voi selviytyä ilman avaruuspukua. Siitä olisikin kiva pitää huolta ainakin niin kauan, että muita elinkelpoisia planeettoja löytyy – ja mieluusti vielä pidempään, sillä harva kai oikeasti haluaa jättää rakkaan kotiplaneettansa taakseen?
Tulevaisuudessa kyse ei kuitenkaan välttämättä ole halusta. On arvioitu, että maapallon väkiluku saavuttaisi 10–12 miljardin huippulukemat vuoden 2100 tienoilla. Maapallon resurssit ovat jo nyt kortilla, eikä se tule helpottamaan kasvun myötä. Pahimpaan varautuminen ja vaihtoehtojen kartoittaminen onkin välttämätöntä pitkän aikavälin selviytymisen turvaamiseksi.
Tunnetuin tähän liittyvä visio on kuultu SpaceX-pomo Elon Muskin suusta: yhtiön virallinen missio on mahdollistaa ihmiselämä muilla planeetoilla, ja ensimmäinen askel on Marsin miehittäminen.
Marsiin muutto voi tuntua äkkiseltään kaukaiselta, mutta ilmastonmuutos ja muut globaalit ongelmat voivat tehdä elämästä maapallolla todella tukalaa. Historiasta löytyy myös esimerkkejä asteroidien aiheuttamista sukupuutoista – vaikka suuren asteroidin osuminen Maahan on epätodennäköistä, se tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin.
Siinä missä alkuperäinen avaruuskilpa nojasi vastakkainasetteluun, uuden kilvan keskiössä on yhteistyö.
Teknologinen kehitys
Avaruus tarjoaa monenlaisia haasteita, mikä ruokkii kehitystä monilla aloilla. Parasta tässä on se, että monet teknologiset läpimurrot ovat sovellettavia, jolloin niistä hyötyy avaruuden lisäksi tavallisessa arjessa.
Voimme kiittää avaruusohjelmia muun muassa GPS-paikannuksesta, langattomista kuulokkeista, vedensuodattimista, tarkoista sääennusteista, välittömästä globaalista viestinnästä ja UV-laseista. Avaruudessa tehdään myös paljon bioteknistä ja lääketieteellistä tutkimusta. Kun Maan painovoima ei ole hidasteena, lääkkeiden ja sairauksien sekä niiden rakenteen analysointi on helpompaa ja tarkempaa.
Avaruudessa tarvitaan lisäksi samoja lääketieteellisiä laitteita ja kojeita kuin Maassa. Monet niistä ovat kuitenkin suuria ja painavia ja syövät paljon energiaa, joten niitä on vaikea viedä sellaisenaan – jo siksi, että jokaiselle ekstrakilolle tulee avaruudessa hintaa kymmeniä tuhansia.
Teknologiaa pitää siis kehittää pienemmäksi, käytännöllisemmäksi ja tehokkaammaksi. Hyvä esimerkki tästä on uuden sukupolven CT-skanneri, jonka saa kiinnitettyä potilaan ympärille ja laukaistua tarpeen mukaan. Näin kuvantaminen on helpompaa ja onnistuu nykyteknologiaa pienemmällä säteilymäärällä.
Rikkaudet
Avaruustutkimusta ei kuitenkaan tehdä vain tiedonjanon tai teknisen kehityksen takia, vaan kaiken taustalla on vähemmän yllättäen nainen raha. Avaruustalouden on arvioitu kasvavan 1,8 biljoonaan dollariin vuoteen 2035 mennessä.
Iso osa tästä liittyy avaruusteknologian kehitykseen: mitä suurempi vaikutus teknologialla on, sitä arvokkaampaa se on. Ja kuten tuli jo sivuttua, avaruusteknologialla on näppinsä pelissä lähes kaikkialla, kuten
- maailmanlaajuisessa viestinnässä, tiedonsiirrossa ja internetissä
- terveydenhuollossa ja sen kehittämisessä
- maataloudessa
- energiateollisuudessa.
Kun teknologia jatkaa kehitystään, se tuottaa yhä enemmän lisäarvoa. Kehitys tekee avaruustutkimuksesta ja -matkailusta myös halvempaa, mikä houkuttelee puoleensa uusia yrityksiä ja muita toimijoita.
Avaruustutkimus oli pitkään valtioiden avaruusjärjestön harteilla, mutta 2000-luvulla mukaan on noussut yksityisiä yrityksiä. Tämä luo uusia työpaikkoja, ruokkii kilpailua ja edistää sitä kautta taloudellista kasvua.
Eikä pidä unohtaa avaruusturismia, jonka odotetaan yleistyvän 2020-luvun loppua kohti. Jos yksityiset avaruusyhtiöt saavat haluamansa, avaruusmatkat tulevat olemaan yhtä yleisiä kuin Pariisin- tai Lontoon-matkat!
Avaruudesta voi löytyä myös konkreettisia rikkauksia, kuten rajaton määrä aurinkoenergiaa, mineraaleja, metalleja, vettä, ilmakehän kaasuja ja alkuaineita. Joitain näitä hyödynnetään jo avaruudessa, mutta tulevaisuudessa niistä voi olla iloa myös Maassa.
Inspiroituminen
Moni aikuinen muistaa varmasti sen hetken vuonna 1969, kun Neil Armstrong laskeutui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle ja lausui kuuluisat sanansa ”tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”.
Tästä inspiroituminen ei vaadi tutkijan tai astronautin papereita, vaan avaruus voi kiehtoa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Yksi avaruusmatkailun ja -tutkimuksen syistä onkin inspiroida uuden sukupolven astronautteja ja avaruusharrastajia.
Tutkimusten mukaan Yhdysvaltain voitto avaruuskilvassa lisäsi fysiikan ja insinööriopintoja huomattavasti, ja monet alan tutkijat ovat maininneet Armstrongin ja Buzz Aldrinin Apollo 11 -lennon tärkeänä inspiraation lähteenä. Lisäksi monet, jotka haluavat ymmärtää avaruuden toimintaa paremmin, voivat aloittaa opintonsa fysiikan alkeet.
Kuka tahansa voi siis inspiroitua avaruussaavutuksista, ja se voi valaa uskoa kehitykseen ja parempaan huomiseen. Pelkkä avaruuden ajattelu on myös hyödyllistä, sillä ympärillämme tapahtuu valtavasti asioita, joista voi aina oppia lisää.
Avaruustutkimuksen tulevaisuus
Onko näköpiirissä merkkipaaluja, jotka voisivat olla 2000-luvun neilarmstrongeja ja apolloja? 1960-luvun avaruuskilvan ympärille rakentui niin suuri huuma, että sitä on vaikea päihittää. Yrityksen puutteesta se ei kuitenkaan jää kiinni.
Takaisin kuuhun Artemiksen siivillä
Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan tavoitteena on palata kuuhun Artemis-ohjelmansa siivillä. Laskeutuminen oli tarkoitus tehdä vuonna 2024, mutta sitä on sittemmin lykätty. Ohjelman muihin tavoitteisiin kuuluu ihmisen pysyvä oleskelu Kuussa vuonna 2028, mikä toimisi valmistautumisena Marsin miehitykseen.
Tavoitteena Mars
Mars on Maan naapuriplaneetta, mikä tekee siitä loogisen seuraavan tutkimuskohteen. Nasan tavoitteena on lähettää ensimmäiset ihmiset Marsiin vuoteen 2030 mennessä, ja Elon Muskin SpaceX tavoittelee samaa. Lopullisena maalina on asuttaa planeetta askel askeleelta.
Uudet avaruusasemat
Kansainvälinen avaruusasema ISS on ollut käytössä vuodesta 1998 saakka, ja se on tarkoitus korvata 2020–2030-lukujen taitteessa. Jeff Bezosin Blue Origin -yrityksellä on puolestaan kehitteillä Orbital Reef -asema, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027 avaruustutkimukseen ja -turismiin.
Kun tähän lisätään Kiinan viimeisin Taingong-avaruusasema, avaruustutkimus monipuolistuu, kehittyy ja tehostuu kaiken aikaa.
Kehittyvä teknologia
Avaruuslentojen hinnat ovat laskeneet tasaisesti, sillä laukaisualustoista ja raketeista on tullut entistä taloudellisempia. SpaceX:n Falcon-raketit ovat uudelleenkäytettävän raketin malliesimerkki.
Kierrätettävyys ei tee avaruuslennoista halpoja mutta kuitenkin halvempia: tällä hetkellä avaruusvisiitistä saa maksaa noin 450 000 dollaria, ja hintojen odotetaan laskevan alle 100 000 dollarin seuraavan 5–10 vuoden aikana.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
