Vuonna 2001 avaruusmatkailun kenttä muuttui, kun amerikkalaismiljonääri Dennis Titosta tuli historian ensimmäinen avaruusturisti. Tito pulitti viikon ISS-avaruusasemavisiitistä noin 20 miljoonaa dollaria, ja sen jälkeen avaruusturistien määrä on kasvanut tasaisesti.
Samaan aikaan avaruusmatkojen hinnat ovat laskeneet, sillä avaruusteknologia ja avaruusmatkailu kehittyy kaiken aikaa. Minkälaisia toimijoita avaruusturismiin liittyy ja miltä sen tulevaisuus näyttää? Otetaan siitä selvää.
Avaruusaika alkaa
Maan kiertorata oli ihmisvapaa vyöhyke aina vuoteen 1957 saakka, kunnes Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisen satelliittinsa Sputnik 1:n 4. lokakuuta Maata kiertävälle radalle. Sen kolme kuukautta kestänyt matka avasi ovet uusiin ulottuvuuksiin ja käynnisti avaruusajan eli kauden, jolloin ihminen toimii avaruudessa.
1950-luku oli kylmän sodan aikaa, jolloin Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat maailman herruudesta. Yhdysvallat olivat pitkään luottaneet teknologiseen etumatkaansa, mutta illuusio särkyi Neuvostoliiton onnistuneen satelliittimatkan myötä.
Näin sai alkunsa ns. Sputnik-kriisi, jossa Yhdysvallat satsasi valtavan määrän rahaa, aikaa ja työtunteja avaruustutkimukseen, kehitystyöhön ja koulutukseen. Kriisin seurauksena syntyi myös National Aeronautics and Space Administration (tuttavallisemmin Nasa), joka alkoi luotsata Yhdysvaltain avaruusohjelmaa.
Yhdysvaltain ponnisteluista huolimatta Neuvostoliitto vaikutti olevan aina askeleen edellä. Neuvostoliiton Luna 2 oli ensimmäinen avaruusluotain, joka iskeytyi Kuuhun vuonna 1959. Itänaapuriin meni myös maailman ensimmäisen avaruuslentäjän titteli, kun Juri Gagarin kiersi maapallon Vostok 1 -avaruuslennolla vuonna 1961.
Gagarin oli myös ensimmäinen Suomessa käynyt avaruuslentäjä, kun hän vieraili samana vuonna Helsingin Messuhallissa kertomassa avaruuden valloittamisesta ja tulevaisuuden avaruusmatkailusta.
Yhdysvallat kaipasivat avaruuskilvassa kipeästi voittoa. Neuvostoliitto oli saavutuksillaan selkeässä johdossa, eikä sitä kurottaisi pienillä uroteoilla. Yhdysvallat valitsikin tavoitteista suurimman: ihmisen viemisen Kuuhun.
Tästä syntyi Apollo-ohjelma, jolle presidentti John F. Kennedy asetti selkeän tavoitteen: viedä amerikkalaisastronautti Kuuhun 60-luvun aikana. Heinäkuussa 1969 tämä myös onnistui, kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin tekivät Apollo 11 -lennolla ensimmäisen kuukävelyn.
Saavutuksesta ovat jääneet elämään Armstrongin kuuluisat sanat "tämä on yksi pieni askel ihmiselle, suuri loikka ihmiskunnalle", mutta harvempi muistaa hänen pomppineen Kuussa lastenlaulua hoilaten:
Yhdysvallat hävisivät siis avaruuskilvan aikajaon sekä välietapit mutta voittivat lopulta pääpotin. Kun avaruuskakku oli syöty, avaruuskilpailu ja -tutkimus hiljenivät merkittävästi. Osasyy tähän oli se, että seuraavaa suurta tavoitetta ei ollut – ja kun ei ollut kilpailtavaa, kalliiden avaruusohjelmien rahoittamiseen ei ollut enää mielenkiintoa.
Neuvostoliitto jatkoi yrittämistä vuoteen 1976, jolloin ns. N1/L3-ohjelma kuopattiin lopullisesti useamman epäonnistuneen testilennon myötä. Se siirsi huomionsa avaruusasemien rakentamiseen:
- Neuvostoliitto laukaisi maailman ensimmäisen avaruusaseman Saljut 1:n vuonna 1971.
- Saljut-ohjelmaa seurasi Mir-avaruusasema, joka oli maailman ensimmäinen jatkuvasti miehitettynä ollut avaruusasema 1986–1996.
2000-luvun taitteessa Mir sai väistyä Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) tieltä, jonka rahoittamiseen ja rakennukseen osallistui toistakymmentä valtiota.
Avaruusmatkailu näytti loppuneen tähän, kunnes yhdysvaltalainen yrittäjä Dennis Tito tarttui vuonna 2001 Space Adventures -yrityksen tarjoukseen matkustaa avaruuteen. Nasa vastusti avaruusturismia eikä suostunut kouluttamaan Titoa, joten tämä kääntyi Venäjän puoleen.
Se kannatti, sillä Space Adventures lennätti Titon ISS:lle huhtikuussa 2001 Venäjän avaruusjärjestön Sojuz TM-32 -lennon mukana. Hän vietti avaruusasemalla seitsemän päivää, mikä teki hänestä historian ensimmäisen avaruusturistin. Hintaa matkalle tuli hulppeat 20 miljoonaa dollaria.
Dennis Titon matka käynnisti avaruusmatkailun. Vuoteen 2009 mennessä avaruudessa oli vieraillut yhdeksän upporikasta turistia, ja 2020-luvun parhaina vuosina turisteja on tullut vuosittain 20 lisää.
Avaruusturismi ja yritykset
Space Adventuresin lupaus avaruusseikkailuista perustuu siihen suunniteltujen järjestelmien ja palveluiden käyttöön. Sillä ei kuitenkaan ole omaa välineistöä tai teknologiaa, joten se tekee yhteistyötä muiden avaruusyhtiöiden kanssa. Tässä niistä suurimpia:
Virgin Galactic
Brittimiljardööri Richard Branson perusti Virgin Galacticin vuonna 2004, jolloin tavoitteeksi asetettiin avaruusmatkojen aloittaminen vuonna 2010. Neitsytmatka viivästyi tavoitteesta lopulta 8 vuodella useamman takaiskun jälkeen, suurimpana VSS Enterprise -koneen tuhoutuminen 2014 koelennolla.
Ensimmäisten kaupallisten lentojen lipunmyynti starttasi helmikuussa 2022, ja varaukselle tuli hintaa 450 000 dollaria. Ensimmäiset matkat toteutuivat seuraavan vuoden heinäkuussa, ja VSS Unity -avaruusalus on sittemmin tehnyt yhteensä 32 lentoa, joista 12 avaruuteen.
Yhtiö ilmoitti marraskuussa 2023 keskeyttävänsä kaupalliset lennot 18 kuukaudeksi rakentaakseen suuremman lentokoneen.
Blue Origin
Amazon-pohatta Jeff Bezosin perustama Blue Origin (2000) on sekä avaruuslaitevalmistaja että operaattori. Yrityksen ensimmäiset testilennot tehtiin vuonna 2006, ja ensimmäisiä miehitettyjä lentoja saatiin odottaa vuoteen 2021 saakka – tällöin Bezos oli ensimmäisten matkustajien joukossa. Yhteensä matkustajalentoja on kertynyt 8 kappaletta, joilla on ollut 44 matkustajaa.
Blue Origin -nimi viittaa siniseen planeettaan eli Maahan, joka toimii avaruusmatkailun synty- ja lähtöpaikkana.
SpaceX
SpaceX lienee avaruusyhtiöistä tunnetuin, ei kuitenkaan avaruusturismin vaan Elon Muskin suurten suunnitelmien takia.
Musk oli 2000-luvun alkupuolella kovassa vedossa. Hän oli mukana perustamassa PayPalia, josta kasvoi yksi maailman suosituimmista maksujärjestelmistä. Sen jälkeen hän perusti Tesla Motorsin, jonka tavoitteena oli mullistaa sähköautomarkkinat.
Hän kehitteli samaan aikaan visiota Marssin asuttamisesta, mikä alkaisi jättimäisen kasvihuoneen rakentamisella. Hän etsi yhteistyökumppaneita Venäjältä, mutta sen kireät välit Yhdysvaltojen kanssa vesittivät yhteistyöaikeet. Musk ottikin ohjat omiin käsiinsä ja perusti oman avaruusyrityksen.
SpaceX:n ”leipätyö” on avaruusalusten ja satelliittien rakentamisessa sekä satelliittiviestintäpalvelujen tarjoamisessa. Avaruusmatkailu on sille sivuseikka: Starship-lippulaiva-alus on vasta testausvaiheessa, ja yrityksen miehittämätön prototyyppialus räjähti neljä minuuttia laukaisun jälkeen vuonna 2023 – työsarkaa siis riittää.
SpaceX:n tavoitteena on kuitenkin tehdä miehitetty Mars-lento 2020-luvun aika, ja Elon Muskin papereissa on yhä Marsin asuttaminen ja tukikohdan rakentaminen Kuuhun.
Avaruusturismin tulevaisuus
Vaikka avaruusmatkailu on ottanut edistysaskeleita viime vuosina, kehitys on ollut melko hidasta, ja matkaa riittää ennen kuin kaupalliset avaruusmatkat avautuvat suurelle yleisölle. Tietyt asiat kuitenkin puoltavat sen toteutumista.
Ensin kehittyy teknologia…
Vaikka avaruusmatkailu tuntuu kehittyvän melko verkkaisesti, avaruusteknologia kehittyy senkin edestä. Raketeista ja laukaisualustoista on tullut turvallisempia ja luotettavampia, ja yritykset ovat kehittäneet uudelleenkäytettäviä raketteja, mikä laskee lentojen hintaa merkittävästi.
Samaan aikaan matkustajien koulutus on kehittynyt, mikä tekee tulevien avaruusturistien kouluttamisesta helpompaa. Perinteisten koulutusohjelmien rinnalle on tullut esimerkiksi VR-simulaattoreita, joiden avulla matkustajat voivat kohdata avaruusmatkaan liittyviä tilanteita ja haasteita. Lisäksi moni fysiikan opettaja kannustavaa oppilaitaan tutkimaan avaruuden ilmiöitä.
…sitten laskevat hinnat
Avaruusmatkojen hinnat laskevat sitä mukaa, kun avaruusteknologia kehittyy. Tällä hetkellä Virgin Galacticin lyhyen avaruuslennon hinta on 450 000 dollaria per matkustaja, mutta mitä enemmän matkustajia saadaan kerralla kyytiin ja mitä tiheämpään lentoja voidaan tehdä, sitä enemmän hinnat tippuvat.
Sitä saa kuitenkin odottaa rauhassa, että avaruusmatkustuksesta tulee ”järkevän” hintaista. Asiantuntijoiden mukaan hinnat voivat tippua seuraavan 5–10 vuoden aikana alle 100 000 dollariin, mikä on vielä kaukana tavan tallaajan budjetista.
Tästä ei kuitenkaan pidä lannistua, sillä lentokoneilla lentäminenkin oli alkuaikoina vain rikkaiden hupia. Kuinka paljon sinä olisit valmis maksamaan lyhyestä visiitistä avaruuteen tai sen liepeille?
Sopiva hinta avaruusmatkalle
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
