Ympäri maailmaa puhutaan arviolta noin 6 900 eri kieltä. Arabia on näistä viidenneksi puhutuin – vain englannilla, mandariinikiinalla, hindillä ja espanjalla on nimissään enemmän puhujia. Arabialla onkin ollut vahva jalansija useammalla mantereella jo pitkään, joten on vain luonnollista, että se on myös vaikuttanut moniin kieliin ympäri maailmaa.
Esimerkiksi englannin, ranskan ja espanjan kielissä on paljon arabiankielisiä lainasanoja, ja muun muassa näiden kielten kautta arabian kieli on vaikuttanut myös suomeen. Keskitymme tässä artikkelissa arabian kielen vaikutukseen ja esittelemme sellaisia lainasanoja, jotka ovat vuosisatojen mittaan löytäneet tiensä myös suomen kieleen.
Arabian kielen historia pähkinänkuoressa
Arabian kielen voi jakaa karkeasti kolmeen: klassiseen arabiaan, standardiarabiaan eli moderniin kirjakieleen sekä arabian eri murteisiin. Klassisen arabian juuret löytyvät noin 500-luvulta, mutta kielen varhaisimmat muodot ajoitetaan usein ajanlaskun alkuun.
Arabian kielen historia ja leviäminen linkittyvät vahvasti 600-luvulla syntyneeseen islamin uskoon, sillä siitä tuli uskonnon pääkieli. Profeetta Muhammadin saamia jumalallisia ilmoituksia alettiin kirjata systemaattisesti muistiin 600-luvulla, mistä syntyi islamin pyhä kirja Koraani. Koraanin kirjoittaminen vakiinnutti klassisen arabian muotoa, ja kieli lähti leviämään ympäri maailmaa islamin mukana.
Islam hankki 700-luvulta alkaen vahvan jalansijan esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, josta se levisi vielä Iberian niemimaalle eli nykyisen Espanjan ja Portugalin alueelle. Ei olekaan ihme, että islamilaista arkkitehtuuria löytyy vähän sieltä sun täältä! Idässä islam saavutti alueita aina nykyiseen Kiinaan saakka, ja näin arabian kieli oli kontaktissa monien muiden kielten kanssa, mikä näkyy erityisesti lainasanoina.
Arabian lainasanat ovatkin yleisiä juuri niissä kielissä ja maissa, jotka ovat olleet kosketuksissa islamin uskon kanssa. Esimerkiksi espanjassa ja erityisesti katalaanin kielissä on paljon arabialaisia lainoja, sillä muslimit hallitsivat Iberian niemimaata lähes 800 vuotta.
Arabialaisia lainoja on paljon myös esimerkiksi englannissa ja ranskassa, joihin ne ovat siirtyneet joko muiden kielten kautta tai siirtomaavallan aikana. Ranskalla ja Englannilla oli 1800- ja 1900-lukujen aikana vahva ote Pohjois-Afrikan maista, joissa englannin ja ranskan kielet olivat jatkuvassa kontaktissa arabian kielen kanssa. Muun muassa näistä kielistä arabialaiset lainasanat ovat levinneet myös suomen kieleen.
Jos kiinnostuit arabian kielestä ja kulttuurista nyt enemmän, niitä voi ihailla monissa Lähi-idän kaupungeissa.
Arabian lainasanat suomessa
Suomen ja arabian kielten kontaktit ovat sen verta vähäiset, että arabian kielen lainasanat ovat saapuneet suomeen epäsuorasti, useimmiten ruotsin kielen kautta. Osa lainasanoista on spesifejä ja harvassa käytössä, mutta joidenkin tuttujen ja turvallisten sanojen takaa löytyy arabian kieli.
Kahvi. Suomalaiset kuluttavat paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa per nokka, mutta kuinkakohan moni tietää, että kahvi-sanan juuret ovat arabiassa? Suomen kieleen kahvi lainattiin 1600-luvulla ruotsin kaffe-sanasta, mutta Suomen etymologinen sanakirja osaa kertoa, että sana on lähtenyt leviämään arabian sanasta qahwa.
Teorian mukaan qahwa-sanan takana on Etiopian Kaffa-niminen maakunta, jossa on kasvatettu pitkään kahvipensaita. Ensimmäiset kaffet keitettiinkin tiettävästi Arabian niemimaalla, jonne kahvipavut kulkeutuivat orjien mukana. Kahvia tykättiin ilmeisesti juoda ennen rukousta, sillä se auttoi pysymään hereillä.
Alkoholi. Suomessa riittää myös alkoholin nautiskelijoita, joten esitetään sama kysymys heillekin: tiesittekö, että saamme kiittää arabian kieltä myös alkoholi-sanasta? Viimeinen pysäkki sanan etymologisella matkalla on jälleen ruotsin kielessä, josta se lainautui suomeen 1800-luvun alkupuoliskolla.
Sanan alkuperä on arabian kielen sanassa al-kuhl, mutta merkitys on muuttunut vuosisatojen saatossa melkoisesti. Alun perin al-kuhl nimittäin tarkoitti silmäluomien tummentamiseen käytettävää hienoa jauhetta eli käytännössä meikkivoidetta! Euroopassa tästä ”hienosta jauheesta” tuli ensin jonkin aineen ja etenkin viinin ”hienoin ainesosa” ja lopulta väkiviina.
Kalevi Koukkunen osaa kertoa teoksessaan Atomi ja missi: Vierassanojen etymologinen sanakirja, että vierasperäinen alkoholi yritettiin 1800-luvulla korvata joko ”viinan ytimellä” tai ”ydinviinalla”, mutta kumpikaan näistä ei ottanut yleistyäkseen.
Välihuomio: tiesitkö, että arabiankieliset tatuoinnit ovat yleistyneet viime vuosina? Tämä pätee toki moniin vieraskielisiin tatuointeihin, mutta arabiaa pidetään poikkeuksellisen vahvana ja kauniina.
Tässä muutamia muita arkisia sanoja, joiden juuret ovat arabian kielessä:
- Sohva saapui suomeen kieleen jälleen ruotsin kautta, ja sen alkuperä on arabian kielen sanassa suffa, joka tarkoittaa penkkiä, jolla levätään.
- Amiraali tarkoittaa ylimmän arvoluokan meriupseeria, ja sen juuret ovat arabian kielen amīr-sanassa, joka tarkoittaa päällikköä. Samasta sanasta on johdettu myös emiiri eli heimopäällikkö.
- Makasiini on lainattu arabian kielen sanasta mahāzin, joka tarkoittaa varastoa. Nykyään se voi tarkoittaa myös lehteä tai aseen lipasta, mutta ne ovat hieman uudempia keksintöjä.
- Kaapeli sanan takaa löytyy arabian kielen habl, joka tarkoittaa purjetta. Merkitys on siis muuttunut melkoisesti, ja lainasanaan on ilmeisesti vaikuttanut latinan kielen capulum-sana, joka tarkoittaa veneen kiinnitysnuoraa. Kaapeli sana onkin alun perin liittynyt merenkäyntiin, mutta yleiskielessä se tarkoittaa nykyään sähköjohtoa.
- Safari on peräisin arabian kielen sanasta safar, joka tarkoittaa retkeä tai matkaa.
Suomessa ja monissa Euroopan kielissä on siis yllättävän paljon arabialaisia lainasanoja. Sanojen alkuperien eli etymologioiden selvittäminen on välillä arpapeliä, joten arviot elävät ja muuttuvat tiedon lisääntyessä. Voi siis olla, että sanojen juuret ovat jossain muualla kuin arabiassa, mutta eri lähteiden mukaan ainakin nämä sanat ovat tulleet Eurooppaan arabien kielen tai muslimien kautta:
Matematiikka ja kemia
- algebra
- algoritmi
- alkali
- alkemia
- alkoholi
- amalgaami
Lääketiede
- talkki
- sooda
- siirappi
- kamferi
- muumio
Kasvit ja hedelmät
- kahvi
- aprikoosi
- artisokka
- pinaatti
- sahrami
Ei ole sattumaa, että arabiasta on lainattu monia al-alkuisia sanoja, sillä al on arabian kielen määräinen artikkeli (kuten englannin the). Esimerkiksi algebran juuret ovat arabian al-jabr-sanassa, joka tarkoittaa palauttamista tai yhdistelmää.
Algoritmi on sen sijaan peräisin persialaisen matemaatikon ja tähtitieteiljän nimestä Muhammed ibn-Musa al-Khwarizm, joka kirjoitti aihetta käsittelevän kirjan.
Arabiankielisten lainasanojen merkitys
Mitä yllä esitellyistä lainasanoista voi päätellä? Vieraiden kasvien ja hedelmien ynnä muiden nimien lainaamista on harrastettu iät ajat. Tätä on tapahtunut esimerkiksi kauppiaiden kautta sekä siirtomaa-aikana, jolloin valloitetuilta alueilta tuotiin kotimaahan uusia ylellisyyksiä ja herkkuja. Esimerkiksi erään vanhan irlantilaisen linnan kattokruunua koristaa ananaksen kuvat, sillä se oli aikaan vain rikkaiden herkku.
Tieteen sanaston lainautuminen kertoo puolestaan arabialais-islamilaisen ja eurooppalaisten kulttuurien eroista. 1100-luvulle asti eurooppalaiset eivät juuri välittäneet tieteestä, sillä fokus oli kristinuskossa – Raamatun katsottiin tuomitsevan kaiken ”maallisen tiedon”.
Arabien tilanne oli toinen: kreikankielistä tiedettä oli käännetty sen sukukielille (esim. syyrian kielelle) 500–600-luvulta saakka, ja sitä alettiin kääntämään myös arabiaksi, ensin syyrian kautta ja myöhemmin suoraan kreikan kielestä. Näin arabit olivat tieteen aallon harjalla ja alkoivat kehittää sitä.
Arabian kielellä kirjoitettiin merkkiteoksia esimerkiksi
- tähtitieteessä ja merenkulussa
- lääketieteessä
- matematiikassa
Kun eurooppalaisten kiinnostus alkoi hiljalleen siirtyä uskonasioista tieteeseen, muun muassa näitä arabiankielisiä teoksia alettiin kääntää latinan kielelle, joka oli pitkään länsimaisen tieteen ykköskieli. Arabian kielen sanoja siirtyi siinä sivussa latinan kieleen ja muihin kieliin. Tieteellinen vallankumous puhkesi Euroopassa kukkaan 1600-luvulla, ja siinä olisi tuskin onnistuttu ilman arabeilta saatuja oppeja.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
