Arabi tarkoittaa arabian kieltä äidinkielenään puhuvaa ihmistä. Muslimi sen sijaan tarkoittaa islamin uskontokuntaan kuuluvaa ihmistä. Muslimeja on maailmassa arvioiden mukaan noin 2 miljardia. Islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Arabeja on ympäri maailmaa "vain" yli 420 miljoonaa.
Jo luvuista voi päätellä, että kaikki muslimit, edes suurin osa, ei puhu arabiaa. Myöskään kaikki arabit eivät ole muslimeja. Muslimeista kaikki eivät harjoita uskontoaan. On siis hyvä ymmärtää, että arabi ei ole yhtä kuin muslimi - tai toisin päin.
On kuitenkin kiistatonta, että islamilla ja arabian kielellä on yhteys. Niillä on pitkä yhteinen historia jo vuosituhansien takaa. Moni arabian kieltä osaamatonkin tunnistaa sanan Allah (arabiaksi اللّه), joka tarkoittaa Jumalaa.
Arabia on muslimeiden pyhän kirjan, Koraanin, kieli. Myös rukoilu tapahtuu pääsääntöisesti arabian kielellä. Koraania ovat tulkinneet myös tieteentekijät ja historian alan tutkijat. Tässä artikkelissa syvennymme arabian kielen ja islamin merkitykseen. Lisäksi tulet oppimaan mitä eroa on modernilla standardoidulla ja klassisella arabialla.
Arabian kielen merkitys islamissa
Islam on monoteistinen uskonto niin kuin kristinusko ja juutalaisuus. Sen perustajana pidetään islamin viimeistä profeetta Muhammedia. Sen synty määritellään yleensä noin 600-luvulle. Arabia kielenä on sen sijaan syntynyt jo paljon aiemmin. Jopa ensimmäiset kirjalliset todisteet arabian kielestä sijoittuvat 300-luvulle.
Arabian kielellä, jolla Koraani kirjoitettiin, on ollut merkittävä rooli islamin kehityksessä ja leviämisessä. Kieltä pidetään pyhänä ja sitä käytetään moniin uskonnollisiin tarkoituksiin, mukaan lukien Koraanin lukemiseen, islamilaisiin rukouksiin ja uskonnollisiin saarnoihin.
Koraani on kirjoitettu modernista arabiasta eroavalla klassisella arabialla. Klassiselle arabialle on ominaista sen monimutkainen kielioppi, rikas sanasto ja runollinen rakenne. Se eroaa myös nykyaikaisista arabian murteista, joita puhutaan eri alueilla.
Tämän seurauksena klassisen arabian opiskelu on olennainen osa islamilaista koulutusta, ja islamin opiskelijoiden on opittava kieli, jotta he voivat ymmärtää ja tulkita Koraania oikein. Lisäksi Koraanilla on ollut syvällinen vaikutus arabiankielisen kirjallisuuden ja kulttuurin kehitykseen.
Kielen runollinen rakenne ja rikkaus ovat vaikuttaneet muiden kirjallisuuden lajien, kuten runouden, proosan ja draaman, kehitykseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että Koraani on kirjoitettu klassisella arabialla, joka on arabian kielen erittäin jäsennelty ja runollinen muoto.
Arabian kieltä pidetään islamissa pyhänä ja sitä käytetään laajasti uskonnollisiin tarkoituksiin. Näin ajattelevat myös he islamin uskontoaan harjoittavat muslimit, jotka eivät itse puhu arabian kieltä äidinkielenään.
Voimme olla varmoja, että Koraani tarinan mukaan "paljastettiin" profeetta Muhammedille ja levitettiin sitten arabian kielellä, koska profeetta Muhammed tuli Saudi-Arabiasta ja puhui siten arabiaa äidinkielenä. Arabian kieli on tässä mielessä uskonnollinen perinne, jolla kaikki muslimit voivat ymmärtää toisiaan.
Islamilainen historia kertoo, että vuonna 610 profeetta Muhammed - ollessaan hengellisellä retriitillä Hira-vuorella - sai ilmestyksen arkkienkeli Gabrielilta. Muhammed kuuli Jumalan pyhän sanan. Palattuaan Mekkaan profeetta Muhammad esiteltiin Jumalan sanansaattajana ja sitoutui levittämään pyhää sanaa.
Muslimiperinteen mukaan profeetta Muhammed oli lukutaidoton. Hänellä ei ollut muita keinoja kuin äidinkielensä opettaa Koraanin jakeita ja levittää islamilaista kieltä ja kulttuuria koko Arabian niemimaalle. Jumalan uskotaan valinneen pyhäksi kieleksi arabian juuri tästä nimenomaisesta syystä.
Profeetta Muhammedin "tehtävä" oli kommunikoida mahdollisimman monen ihmisen kanssa, joka voisi liittyä tällöin vielä uutena pidettyyn uskontoon. Vuosina 602–628 niin sanottua esi-islamilaista aluetta tuhosi sota Välimeren läntisellä alueella sijainneen Bysantin valtakunnan ja idässä olevan Persian valtakunnan (nykyisen Iranin) välillä.
Profeetta Muhammed kuoli vuonna 632. Hänen kuolemaansa ja alueellisia tappioita seurasi esi-islamilaisen alueen voitto Sassanian Persiaa vastaan vuonna 636. Tämä osaltaan johti Lähi-idän arabien islamilaiseen laajentumiseen.
Arabian kieli yhdistävänä tekijänä
Ennen islamin syntyä, sen ajan alueen ihmiset eivät kaikki olleet monoteistisia. Joukkoon mahtui niin kristittyjä, juutalaisia kuin nykyään pienempien tai jopa kadonneiden uskontokuntien edustajia. Koska alueella kuitenkin puhuttiin arabiaa uskonnosta riippumatta, on ajateltu Jumalan valinneen profeetaksi arabian kieltä puhuvan, jotta hän voisi toimia viestinviejänä.
Nykyään arabia on virallinen kieli 25 eri maassa. Suurin osa näistä maista edustaa islamia pääuskontona, mutta eivät kuitenkaan kaikki. Esimerkiksi Eritreassa suurin osa väestöstä on kristittyjä. Aivan ei voida siis sanoa yksi yhteen, että arabiaa puhuvat maat olisivat aina islamilaisia. Ja myös islamilaisia maita löytyy, joissa ei puhuta arabiaa. Tästä hyvä esimerkki on Iran.
Lisäksi islamin suuntaukset jakautuvat shiia- ja sunnimuslimeihin. Sunnimuslimeita on huomattavasti enemmän. Arabian kieltä puhuvista valtioista muun muassa Irak ja Bahrain ovat kuitenkin shiia-enemmistöisiä.
Mitä tulee vielä kielen ja uskonnon yhteyteen, myös muilla uskontokunnilla on tai on ollut virallinen pääkieli. Esimerkiksi katolisen kirkon virallinen kieli on ollut latina. Juutalaiset sen sijaan käyttävät hepreaa uskonnollisissa yhteyksissä. Myös Toora, juutalaisten pyhä raamattu, on heprean kielellä.
Juutalaisten Toorassa käytettävä heprean kieli eroaa nykyajan muuten käytetystä heprean kielestä. Puhutaan yleensä niin sanotusta raamattuhepreasta. Sama käy ilmi arabian kielen suhteen. Koraani on kirjoitettu klassisella arabialla, vaikka nykyään muuten käytetään modernia standardiarabiaa.
Klassinen arabia vs moderni standardiarabia
Arabiyhteisön kieli on lähes 2000 vuotta vanha. Koraani kirjoitettiin 700-luvulla muinaisen arabian muodossa, jota uskottiin kaikkien arabiaa puhuvien ymmärtävän. Koraani on kirjoitettu nykyisten termien mukaan klassisella arabialla. Klassista arabiaa ei välttämättä ymmärrä edes äidinkielenään arabiaa puhuva, ellei hän ole sitä erikseen opetellut.
Klassinen arabia on sinänsä hyvin samanlainen kuin moderni standardiarabia, joka on arabian kirjoitusten perusta kaikissa arabian kieltä käyttävissä maissa. Modernia standardiarabiaa käytetään myös yleisessä kirjallisuudessa, jossa yleisö on kansainvälistä (mediassa, kirjoissa, sanomalehdissä ja niin edelleen).
Yksi klassisen arabian tehtävistä oli tuoda yhteen kaikki eri arabian kielen murteita puhuvat kansat. Se oli yksi yhteinen arabian kielen kirjakieli ennen modernia standardiarabiaa. Edelleen tänäkin päivänä eri maantieteellisillä alueilla puhutaan arabiaa eri tavoin.
Tämä vaikeuttaa arabian kielen puhumisen oppimista heille, jotka opiskelevat arabiaa maassa, jossa sitä ei muuten puhuta valtakielenä. Opiskelijan on tehtävä valinta siitä, minkä alueen arabiaa opettelee ensisijaisesti puhumaan. Valinta on tärkeä etenkin opintojen alussa, jotta keskittyminen ei herpaannu.
Myöhemmin on helpompi laajentaa eri murteiden opiskelua, kun yksi valittu on jo hallussa. Arabian kielen ääntämisessä esiintyvien erojen lisäksi murteissa on eroja kieliopillisissa rakenteissa, sanastossa ja lauseissa.
Klassisen arabian kirjakielen oppiminen on pakollista niille, jotka haluavat ymmärtää Koraania sitä itse lukemalla. Tämä on kuitenkin yleensä osa uskonnon opetusta. Arabimaissa opetetaan äidinkielen tunneilla aina modernia standardiarabiaa - joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Onko arabian puhuminen vaikeaa?
Jos edellä mainitut asiat saivat jo pääsi pyörälle, ja jännittämään arabian kielen vaikeutta - ei ole syytä huoleen. Arabia on ääntämisen suhteen erittäin helppo kieli, ellei jopa yksi helpoimmista. Arabian kieli sisältää vain neljä vokaalia.
Minkä tahansa kielen ääntämisen vaikeus perustuu osin vokaalien määrään. Arabian kielessä tämä määrä on huomattavasti pienempi muihin kieliin verrattuna. Joissakin indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englannissa ja ranskassa, on yli kymmenen vokaaliääntä. Muissa kielissä maailmalla on yleensä enemmän kuin seitsemän vokaalia.
Arabian neljä vokaalia (A, E, I ja U) ovat jo ennestään tuttuja muista kielistä eivätkä vaadi erillistä ääntämisen opettelua. Ne ovat myös yleisimpiä suomen kielessäkin käytettyjä vokaaliäänteitä. Sinun on siis luultavasti helpompi oppia arabian vokaaliäänteet kuin arabian kielen puhujan olisi oppia suomen kielen äänteet.
Arabian kielen oppiminen on paljon muutakin kuin kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen, puhumisen ja kuullun ymmärtämisen opiskelua. Kieltä opiskellessa pääsee samalla tutustumaan kieleen liittyvään historiaan ja kulttuuriin. Nämä ovat olennainen osa arabian kielen oppitunteja.
Arabian kielen oppitunneilla käydään läpi muun muassa seuraavia asioita:
- Suullista viestintää valitulla murteella (yleensä Egyptin arabialla)
- Arabialaisen kirjaimiston eli aakkosten oppiminen
- Arabialaisten kirjainten harjoittelu ja oman nimen kirjoittaminen
- Arabian kielioppi perusteista kohti vaativampaa tasoa
- Arabiankielisten sanojen tuntemuksen ja sanavaraston laajentaminen
- Arabialaisen kalligrafiaan ja kirjallisuuteen tutustuminen
- Arabian kielen lukemaan oppiminen oikealta vasemmalle
Arabian kielen perusteet on helposti opittavissa, ja siitä suunta onkin vain ylöspäin. Arabian kielen oppikirjoja ja kursseja on tarjolla ympäri Suomen, joten siitäkään ei opiskelu jää kiinni. Esimerkiksi arabian kielen verkkotunteja voi ottaa helposti Superprofin kautta. Superprofista löydät arabian kielen yksityisopettajat!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
