Musiikki on hieno harrastus ja vielä hienompi ammatti. Musiikkimaailman värikäs kirjo takaa sen, että laulajana tai muusikkona ei ole koskaan valmis, vaan aina riittää uutta opittavaa. Joku voi keskittyä urallaan biisinkirjoitukseen, toinen laulamiseen ja kolmas musiikin tutkimiseen, ja kaikki ovat omalla tavallaan musiikin ammattilaisia.
Esittelemme tässä artikkelipaketissa tätä musiikin kirjoa ja keskitymme laulamiseen ja äänialan kehittämiseen, biisinkirjoittamiseen sekä musiikin tutkimiseen.
Miten omaa äänialaa voi kehittää?
Aloitetaan lauluosuudesta ja siitä kymmenen pisteen kysymyksestä, joka löytyy monen aloittelevan laulajan huulilta: miten oma ääniala laajenee ja miten sitä voi kehittää?
Ihan alkuun on hyvä miettiä laulamisen luonnetta ja mekaniikkaa. Laulaessa keuhkot tuottavat ilmavirran, joka saa äänihuulet värähtelemään. Tämän jälkeen rintakehän ja pään onkalot voimistavat värähtelystä syntyvää ääntä, ja pään eri osilla (esim. leuka, kieli, huulet) kontrolloidaan sitä, millainen ääni syntyy.
Laulaminen on näin ollen lihaksiin nojaava suoritus, ja lihaksia voi aina vahvistaa. Tähän myös äänialan laajentaminen nojaa, mutta se ei ole aina suoraviivaista. Kuten lihaksilla ja keholla yleensä, sitä ei voi muokata vapaalla kädellä. Jokaisen äänentuotantokoneistolla on siis rajansa, eikä äänialaa saa venytettyä loputtomiin.
Äänialaa on toisin sanoen mahdollista venyttää vahvistamalla äänentuotantokoneistoa ja hiomalla laulutekniikkaa, mutta jokaisen ääni on yksilöllinen. Toisilla ääniala voi kehittyä paljon ja nopeasti, toisilla taas vähän ja hitaasti, eikä siitäkään ole aina takuita. Yleensä se vaatii kuitenkin aikaa ja säännöllistä harjoittelua.
Tässä muutama vinkki äänialan harjoitteluun:
- Laula ryhdikkäästi, jotta hengittäminen on mahdollisimman taloudellista.
- Opi hengittämään pallealla, jotta laulussa on voimaa.
- Pidä keho ja erityisesti leuka rentona, jotta laulaminen ei rasita kehoa.
- Harjoittele säännöllisesti, esimerkiksi sireeni- tai huulitäryharjoituksia, joissa etenet matalimmasta äänestä korkeimpaan ilman, että ääni rasittuu liikaa.
Harjoitellessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että ääniala ei ole kaikki kaikessa. Jos laulaminen kuulostaa hyvältä, äänialalla ei ole juurikaan väliä. Sen sijaan, että keskittyy pelkästään äänialaan, onkin usein parempi harjoitella laulamista ja laulutekniikkaa kokonaisvaltaisesti, ja ääniala kehittyy usein siinä sivussa.
Löydä itsellesi yksityiset laulutunnit Tampere tai etsi muualta Suomesta!
Vinkkejä biisinkirjoitukseen
Monen laulajan haaveena on kirjoittaa omaa musiikkia, ja kuten laulaminen, sekään ei ole millään tavalla helppoa. Kappaleet rakentuvat monesta osista, ja biisinkirjoittajat seikkailevat aikamoisen sakeassa viidakossa. Musiikkia tehdessä pitäisi myös aina pyrkiä luomaan jotain uutta, mikä ei yhtään helpota tätä seikkailua.
Tässä meidän vinkkimme, joilla biisinkirjoittajana voi kehittyä:
- Kirjoita paljon. Se on sanomattakin selvää, että biisinkirjoittajana kehittyminen vaatii ponnistelua. Mitä enemmän kirjoitat, sitä tutummaksi biisinkirjoitusprosessi käy ja sitä enemmän opit itsestäsi kirjoittajana.
- Kirjoita kokonaisia kappaleita. Jokaisella on muusikkona vahvuutensa, ja kokonaisia kappaleita kirjoittaessa pakottaa itsensä mukavuusalueensa ulkopuolelle.
- Kuuntele, analysoi ja inspiroidu. Miksi suosikkikappaleesi on niin hyvä? Minkä takia kappaleen melodiakulku jää mieleen? Muista kappaleista voi oppia paljon, joten niitä kannattaa analysoida ja niistä kannattaa inspiroitua.
- Hanki palautetta. Saitko tekstin tai laulumelodian valmiiksi? Laita se kiertoon musiikkifoorumilla tai esitä se kavereillesi, jotta saat luomuksistasi palautetta.
- Jamittele ahkerasti. Toiset laulajat ja muusikot voivat tarjota motivaatiota ja inspiraatiota, mutta heiltä voi myös oppia, miten biisien kirjoittamista kannattaa tai ylipäätään voi lähestyä. Tee siis rohkeasti yhteistyötä muiden kanssa ja koita oppia heiltä mahdollisimman paljon.
- Älä unohda lukea. Jos laulun sanojen kirjoittaminen on vaikeaa, lukemisesta on monesti apua. Kirjan sivuilta voi löytyä uuden kappaleen aihe, mutta se voi tarjota myös mallin käyttää kieltä luovasti.
Biisien kirjoittamiseen ei ole yhtä oikeaa reseptiä, joten on tärkeä olla aktiivinen ja kokeilla erilaisia tapoja tehdä musiikkia. Kirjoittaessa kannattaa myös olla armollinen: ensimmäiset kappaleet ovat harvoin hittejä, mutta se ei tarkoita, etteikö jokaisesta oppisi jotain.
Jos kirjoitat 30 kappaletta, riittää että joka kolmas on kelvollinen, että saat 10 kappaleen levyn aikaan. Jos taas hyviä kappaleita on vain muutama, niistä saa kasattua jo EP:n. Huippuartistitkin tuskailevat biisinkirjoituksen kanssa, ja harva on seppä syntyessään.
Valitse laulunopettaja juuri sinun tarpeisiisi!
Mitä musiikkitiede tutkii?
Jos musiikki on sydämen asia mutta esiintyminen ei, siitä voi silti tehdä ammatin – nimittäin musiikkitieteessä. Musiikkitiede eli musikologia tarkoittaa musiikin tutkimista tieteen keinoin, ja mahdollisia näkökulmia on monia.
Etnomusikologia tarkastelee musiikkia kulttuurista käsin, ja sen fokus on perinteisesti ollut länsimaisten kulttuurien ulkopuolella. Sen ydinkysymyksiä ovat, minkälaista kulttuuria musiikki on ja millainen rooli musiikilla on eri kulttuureissa.
Musiikkisosiologia korostaa etnomusikologian tavoin musiikin sosiaalista puolta ja ihmisen roolia siinä. Fokus ei kuitenkaan ole ihmisen etnisessä tai kansallisessa identiteetissä, vaan se tutkii musiikkia yleisesti osana yhteiskuntaa.
Musiikkihistoria tutkii puolestaan sitä, miten musiikki ja sen tekeminen ovat kehittyneet aikojen saatossa. Musiikkihistoria on keskittynyt perinteisesti länsimaiseen korkeakulttuuriin, ja sen ulkopuolelle jäävät kulttuurit ovat olleet etnomusikologian heiniä.
Musiikinteoria keskittyy musiikin tekniseen puoleen eli esimerkiksi siihen, miten asteikoita, sointuja ja intervalleja käytetään ja millaisista osista ne rakentuvat. Tavoitteena on perinteisesti ollut määritellä ”musiikin universaalit” eli sellaiset säännöt ja lainalaisuudet, jotka pätevät kaikkeen musiikkiin.
Musiikkipsykologia keskittyy tutkimaan musiikin luomista, käyttämistä ja kokemista. Oletko koskaan miettinyt, miksi valitset tietynlaisen musiikin tai minkälaisia tuntemuksia se sinussa herättää? Vastaus löytyy musiikkipsykologiasta!
Suuntauksia on näiden lisäksi monia muita, eivätkä niiden väliset rajat aina ole selkeät. Se on kuitenkin varma, että musiikkia voi tutkia melkeinpä mistä näkövinkkelistä tahansa.
Suomessa musiikkitiedettä voi opiskella esimerkiksi Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa, ja potentiaalisten työpaikkojen lista on pitkä. Se voi löytyä esimerkiksi levy-yhtiöstä, musiikkijärjestöstä, kirjastosta, orkesterista tai mediasta. Laulutunnit Helsinki voi auttaa sinut eteenpäin.
Musiikin opiskelu ei ole koskaan ollut helpompaa
Mikä laulamista, biisinkirjoitusta ja musiikkitiedettä yhdistää? No se tietty, että kaikkia voi opiskella Superprofilla! Kirjoiltamme löytyy monenlaisia musiikinopettajia, joilla kaikilla on erikoisalansa ja vahvuutensa.
Halusitpa siis hioa äänialaasi, oppia kirjoittamaan parempia biisejä tai tutustua musiikkitieteen kenttään, yksityistunnit ovat aivan nurkan takana. Yksityisopetuksessa opetus on aina räätälöityä ja oppilaan tilanteeseen sopivaa, mikä takaa sen, että rahoilleen saa parhaan mahdollisen vastineen.
Yksityistunnit sopivat hyvin työn ja opiskelun oheen, sillä monet opettajat tarjoavat etäopetusta myös normaalien työaikojen ulkopuolella. Opetukseen ei myöskään tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa, vaan tunteja voi ottaa yhden kerrallaan. Näin pystyy varmistumaan siitä, että opetus sopii itselleen ja että laulaminen, biisinkirjoitus tai musiikkitiede on se oma juttu.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
